”Sairausloma on viimeinen keino” – näin työterveys ehkäisee sairauspoissaoloja

Terveystalossa onnistuimme vähentämään sairauspoissaoloja yhteistyössä työterveysasiakkaidemme kanssa viime vuonna 4 prosenttia. Kaikkiaan sairauspoissaoloja oli noin 275 000 päivää vähemmän kuin vuonna 2024.

Taustalla on onnistunut työterveyden perustehtävä: ennaltaehkäisy ja työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävä työ.

– Moni ajattelee, että työterveyden tehtävä on antaa sairauslomaa, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Petteri Hyrynkangas Oulun Terveystalosta.

– Ajatus on vanhentunut. Sairausloma on viimeisin keino, jota ennen pitäisi käydä läpi kaikki muut vaihtoehdot.

Työterveystiimien tavoite on puuttua varhaisiin merkkeihin ennen kuin ne äityvät ongelmiksi. Merkkejä ovat esimerkiksi samoille ihmisille kertyvät työterveyskäynnit, osaston tai yrityksen Nightingale-analyysin poikkeavat tulokset tai työterveyskyselyssä esiin nousevat asiat.

Kun jokin mittari hälyttää, tiimi ryhtyy toimeen. Työterveyslääkärin lisäksi työterveystiimiin kuuluu työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi sekä muut työterveyden asiantuntijat. Petteri Hyrynkankaan kanssa samaan tiimiin kuuluu työterveyshoitaja Niko Laaksonen.

– Minun roolini on toimia case managerina eli tapausvastaavana, Laaksonen sanoo.

– Pidän itseni kartalla siitä, missä mennään ja vastaan siitä, ettei prosessi katkea ja että työntekijän tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Työn muokkaus tukee toipumista usein poissaoloa tehokkaammin

Sairausloman sijaan nykyään suositellaan usein työn muokkausta, kevennettyä tai korvaavaa työtä, joka kuntouttaa ja tukee jäljellä olevaa työkykyä paremmin kuin kotona poteminen.

– Työntekijä voi esimerkiksi sopia, että on väliaikaisesti enemmän etätöissä, jolloin hänen on helpompi pitää pieniä taukoja, Laaksonen sanoo.

Myös työaikaa voidaan mahdollisesti lyhentää väliaikaisesti. Tai jos työntekijä kokee, että hänellä on sen hetkiseen jaksamiseen nähden liikaa työtehtäviä, osa niistä voidaan delegoida väliaikaisesti muulle tiimille.

Nopea apu voi olla kevyttä – ja silti riittävää

Esimerkiksi elämänkriisin aikana työntekijää voi auttaa lyhytpsykoterapia. Lyhytpsykoterapian teho näkyy myös sairauspoissaolojen määrässä: mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot 19 prosenttia yrityksissä, jotka hyödyntävät Terveystalon lyhytpsykoterapiaa.

Lyhytpsykoterapian teho perustuu siihen, että hoitoon pääsee viipymättä. Jos apu tulee ajoissa, se voi olla kevyttäkin. Hyrynkankaan ja Laaksosen tiimissä otettiin hiljattain käyttöön toimintamalli, jossa ahdistus- ja masennusoireisia työterveysasiakkaita ohjataan digitaalisiin omahoito-ohjelmiin työterveyshoitajan avustuksella.

– Omahoito-ohjelmat ovat siinä mielessä kuin terapia, että ne yhdistävät tietoa omasta tilanteesta ja erilaisia tehtäviä. Alustavien tulosten mukaan tämä yhdistelmä oli suurelle osalle riittävä apu, Hyrynkangas kertoo.

Työyhteisön ilmiöitä tarkastellaan ryhmätasolla

Luottamuksellisuuden säilyttämiseksi yrityksen tai tiimin oltava kooltaan vähintään 20 henkeä, jotta kyselyiden ja verikokeiden tuloksia voidaan muodostaa ryhmätason tietoa, jota käydä läpi työnantajan kanssa johtamisen tueksi. Tuloksista ja löydöksistä voidaan kuitenkin puhua esihenkilön ja työnantajan kanssa ilmiötasolla.

Kyselytuloksissa voi esimerkiksi nousta, että alkoholin käyttöä on yrityksessä monilla paljon.

– Jos kyseessä on esimerkiksi kuljetusalan yritys, asia on hyvin merkittävä ja siihen on tärkeää puuttua. Tästä on meillä esimerkkejä, joissa asia nostettu esiin ja viety onnistuneesti eteenpäin, sanoo Hyrynkangas,

Esimerkkitilanteet etenivät näin: Yksittäiset ihmiset, joita ongelma erityisesti koski, ohjattiin oikeiden asiantuntijoiden pakeille. Lisäksi työpaikalla tartuttiin toimeen.

–  Mietimme yrityksen kanssa tapoja, joilla asiaa pidetään esillä työpaikalla: miten saavutetaan laajempi ymmärrys esimerkiksi siitä, ettei ajaminen krapulassa tai väsyneenä ole hyväksyttävää?

Kun riski koskee useita, siihen puututaan yhdessä

Koko osastoa tai työpaikkaa koskeva ongelma saattaa nousta esille myös vastaanotolla.

– Jos ihminen hakeutuu meille uniongelmien takia, selvitämme myös, onko taustalla työyhteisöön liittyviä ongelmia, Hyrynkangas kertoo.

Jos ilmenee syytä huoleen, työterveystiimi kartoittaa tilanteen. Siinä selvitetään, miten työntekijän, esihenkilön ja työnantajan näkemykset vastaavat toisiaan.

– Varmistan, että tietosuoja säilyy ja että jokainen tuntevat tilanteessa olonsa turvalliseksi ja tulleensa kuulluksi. Tässä työterveyshoitaja on keskeisessä roolissa, kertoo Laaksonen.

Kuva: Niko Laaksonen on saanut Tulevaisuuden Työterveyshoitaja -tunnustuksen Suomen Työterveyshoitajaliitolta.

Kun on selvillä, millaista tukea tarvitaan, mukaan otetaan oikeat ammattilaiset ja asiantuntijat. He miettivät yhdessä seuraavia askeleita.

– Jos kyseessä on esimerkiksi sovittelua vaativa ristiriitatilanne tai konflikti, mukaan tulee työterveyspsykologi. Jos ongelma on laajempi, organisaatiopsykologi alkaa miettiä työn ja työtapojen kehittämistä. Lisäksi tarjoamme esihenkilölle monenlaista tukea ja valmennusta, luettelee Hyrynkangas.

Myöskään ristiriitatilanteissa sairauslomasta ei ole hyötyä, Hyrynkangas huomauttaa.

– Toisinaan käy jopa niin, että esihenkilö ohjaa työntekijän hakemaan sairauslomaa, jos työpaikalla on ristiriitoja. Poissaolo ei kuitenkaan ratkaise mitään, vaan samat ongelmat ovat edessä töihin palatessa.

Työterveyshoitaja seuraa yhdessä laaditun toimintasuunnitelman toteuttamista ja varmistaa, että kaikki saavat tarvitsemansa tuen.

Suomen Työterveyshoitajaliitto palkitsi Niko Laaksosen vuonna 2025 Tulevaisuuden Työterveyshoitaja -tunnustuksella. Kriteerinä oli muun muassa halu kehittää työterveyshuoltoa yhdessä asiakkaiden ja kollegoiden kanssa.

Myös Hyrynkankaan mukaan suurin hyöty syntyy työnantajan ja työterveystiimin aktiivisesta yhteistyöstä, jossa huomioidaan työpaikan tarpeet. Tämä on mahdollista, kun yhteistyö on jatkuvaa. Tiiviskään yhteydenpito ei välttämättä näy työntekijälle asti.

– Yksittäistä työntekijää koskevista asioista emme tietenkään puhu työnantajan kanssa. Työntekijän näkökulmasta saattaa jopa näyttää siltä, että hoidamme sairauksia, vaikka se on meille ennemmin ydintekemistä täydentävä palvelu.