Terveystalon kohdemarkkinat

Terveystalon kohdemarkkinat Suomessa

Suomessa terveydenhuollon kokonaismarkkina on arviolta noin 18,1 miljardia euroa. Siitä noin 75 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon osuus on 25 prosenttia eli noin 4,5 miljardia euroa, mikä sisältää julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun sekä yksityisesti tuotetun ja rahoitetun terveydenhuollon. Terveystalolle relevantti yksityisesti tuotettu markkina sisältää työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, suunterveyden, erikoissairaanhoidon sekä lastensuojelun. Terveystalon osuus tästä markkinasta on noin 25–30 prosenttia. Yksityisesti tuotetun markkinan arvioidaan kasvavan noin 3–4 prosenttia vuosina 2023–2029. Yksityisesti rahoitetun työterveysmarkkinan arvioidaan kasvavan noin 3–4 prosenttia, kuluttaja-asiakasmarkkinan noin 1–2 prosenttia ja vakuutusmarkkinan nopeimmin, noin 5–6 prosenttia. Väestön nopea ikääntyminen, hoitovelka sekä julkisen terveydenhuollon haasteet kasvattavat yksityisesti tuotetun hoidon tarvetta tulevina vuosina.

Suomessa on ainutlaatuinen työterveysjärjestelmä, jonka asiakkaina on noin 1,9 miljoonaa suomalaista. Työterveys on yhteydessä lakisääteiseen eläkejärjestelmään. Järjestelmä kannustaa työnantajia investoimaan työterveyteen eläkekustannusten vähentämiseksi. Tällä on vaikutuksia niin kansanterveyteen kuin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Terveystalolla on Suomessa yli 26 000 yritysasiakasta, joilla on noin 744 000 työterveyshuollettavaa.

Terveystalon kohdemarkkinat Ruotsissa

Ruotsin terveydenhuollon kokonaismarkkina on noin 32,5 miljardia euroa. Siitä noin 82 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon osuus on noin 17 prosenttia eli noin 5,7 miljardia euroa, mikä sisältää julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun sekä yksityisesti tuotetun ja rahoitetun terveydenhuollon. Ruotsissa yksityisesti tuotettu ja rahoitettu markkina koostuu pääasiassa työnantajien rahoittamasta työterveyshuollosta sekä suunterveyden palveluista, joita julkinen sektori ei tarjoa yli 23-vuotiaille. Yksityisen terveydenhuollon markkinat Ruotsissa ovat melko pirstaloituneet; kymmenen suurimman toimijan yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 36 prosenttia. Markkinakasvu on historiallisesti ollut Suomen markkinoita nopeampaa. Väestön ikääntyminen, elintapasairaudet, julkisen terveydenhuollon hoitojonot, kasvava terveys- ja hyvinvointitietoisuus sekä vapaaehtoisten sairausvakuutusten yleistyminen ajavat yksityisen terveydenhuoltomarkkinan kasvua myös Ruotsissa. Terveystalon Ruotsissa toimiva tytäryhtiö Feelgood tarjoaa ennaltaehkäisevän työterveyden palveluita mukaan lukien yritysten riskiarvioinnit ja työergonomia, johtamisen konsultointi sekä päihteiden väärinkäytön ehkäisemisen palvelut. Lisäksi yhtiö tarjoaa digitaalisia yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluja työterveyden asiakasyritysten työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen Feelgood Plus -palvelun kautta. Ruotsin työterveyden markkina on vakaa ja kooltaan noin 0,5 miljardia euroa. Feelgood on Ruotsin kolmanneksi suurin työterveyspalveluiden tarjoaja noin 19 prosentin markkinaosuudella. Ruotsin työterveysjärjestelmä pitää sisällään Suomen järjestelmää vähemmän lain edellyttämiä palveluita. Työterveyden ja yksityisen terveyden palvelut ovat myös eri järjestelmissä. Työnantajat ovat kuitenkin kiinnostuneita tarjoamaan nykyistä laajempaa työterveyshuoltoa ja terveydenhuollon palveluita vähentääkseen sairaspoissaoloja ja pidentääkseen työuria. Terveystalon tytäryhtiö Feelgood palvelee Ruotsissa noin 8 000 yritysasiakasta, joilla on yhteensä noin 1,1 miljoonaa työterveyshuollettavaa.

Ruotsin terveydenhuollon kokonaismarkkina on noin 25 miljardia euroa. Siitä noin 82 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon osuus on noin 17 prosenttia eli noin 4,3 miljardia euroa, mikä sisältää julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun sekä yksityisesti tuotetun ja rahoitetun terveydenhuollon. Ruotsissa yksityisesti tuotettu ja rahoitettu markkina koostuu pääasiassa työnantajien rahoittamasta työterveyshuollosta sekä suunterveyden palveluista, joita julkinen sektori ei tarjoa yli 23-vuotiaille. Yksityisen terveydenhuollon markkinat Ruotsissa ovat melko pirstaloituneet: kymmenen suurimman toimijan yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 40 prosenttia.

Markkinakasvu on historiallisesti ollut Suomen markkinoita nopeampaa. Väestön ikääntyminen, elintapasairaudet, julkisen terveydenhuollon hoitojonot, kasvava terveys- ja hyvinvointitietoisuus sekä vapaaehtoisten sairausvakuutusten yleistyminen ajavat yksityisen terveydenhuoltomarkkinan kasvua myös Ruotsissa. Terveystalon Ruotsissa toimiva tytäryhtiö Feelgood tarjoaa ennaltaehkäisevän työterveyden palveluita mukaan lukien yritysten riskiarvioinnit ja työergonomia, johtamisen konsultointi sekä päihteiden väärinkäytön ehkäisemisen palvelut. Lisäksi yhtiö tarjoaa digitaalisia yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluja työterveyden asiakasyritysten työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen Feelgood Plus -palvelun kautta.

Ruotsin työterveyden markkina on vakaa ja kooltaan noin 0,4 miljardia euroa. Feelgood on Ruotsin toiseksi suurin työterveyspalveluiden tarjoaja noin 19 prosentin markkinaosuudella. Ruotsin työterveysjärjestelmä pitää sisällään Suomen järjestelmää vähemmän lain edellyttämiä palveluita. Työterveyden ja yksityisen terveyden palvelut ovat myös eri järjestelmissä. Työnantajat ovat kuitenkin kiinnostuneita tarjoamaan nykyistä laajempaa työterveyshuoltoa ja terveydenhuollon palveluita vähentääkseen sairauspoissaoloja ja pidentääkseen työuria. Terveystalon tytäryhtiö Feelgood palvelee Ruotsissa noin 8 000 yritysasiakasta, joilla on yhteensä noin miljoona työterveyshuollettavaa.

Lähteet: Terveystalon markkinamalli ja sisäinen data, KELA, THL, Tilastokeskus, Finanssivalvonta, Ruotsin kuntien ja alueiden liitto, asiantuntijahaastattelut.