Terveystalon kohdemarkkinat
Terveystalo toimii Suomessa työterveydessä, perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa sekä hyvinvoinnin palveluissa. Vuonna 2021 Terveystalo laajentui Ruotsin työterveyteen hankkimalla Feelgoodin, joka on yksi Ruotsin johtavista työterveyden toimijoista.
Terveystalon kohdemarkkinat Suomessa
Suomessa terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat arviolta noin 15 miljardia euroa. Siitä noin 75 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon osuus on yhteensä reilu neljännes eli noin 4,3 miljardia euroa, mikä sisältää julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun (6 prosenttia terveydenhuollon kokonaismarkkinasta) sekä yksityisesti tuotetun ja rahoitetun (20 prosenttia) terveydenhuollon. Terveystalolle relevantti yksityisesti tuotettu markkina sisältää perusterveydenhuollon, suunterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon sekä lastensuojelun. Terveystalon osuus tästä koko markkinasta on noin 25-30 prosenttia.
Suomessa on ainutlaatuinen työterveysjärjestelmä, jonka asiakkaina on noin 1,9 miljoonaa suomalaista. Työterveys on yhteydessä lakisääteiseen eläkejärjestelmään; järjestelmä kannustaa työnantajia investoimaan työterveyteen eläkekustannusten vähentämiseksi. Tällä on vaikutuksia niin kansanterveyteen kuin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Tutkimusten mukaan systemaattisesti työkyvyn johtamiseen panostavat yritykset hyötyvät moninkertaisesti. Yksi investoitu euro poikii kuusinkertaisen tuoton sijoitetulle pääomalle, sillä sairauspoissaolokustannukset ja eläkekustannukset alenevat. Terveystalolla on Suomessa yli 27 000 yritysasiakasta, joissa on noin 670 000 työterveyshuollettavaa.
Vuosien 2016–2021 välillä Terveystalon kohdemarkkina on kasvanut noin 1,7 prosenttia vuodessa (CAGR). Koronapandemia vaikutti markkinakasvuun negatiivisesti 2019–2021, mutta terveydenhuollon markkinakasvu palautui positiiviseksi vuonna 2022. Väestön nopea ikääntyminen, koronapandemian aikana kertynyt hoitovelka sekä korkea elintapasairauksien esiintymistiheys kasvattavat hoidon tarvetta tulevina vuosina.
Terveystalon kohdemarkkinat Ruotsissa
Ruotsin terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat noin 30 miljardia euroa. Siitä noin 73 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon osuus on vajaa neljännes eli noin 7 miljardia euroa, mikä sisältää julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun (19 prosenttia terveydenhuollon kokonaismarkkinasta) sekä yksityisesti tuotetun ja rahoitetun (5 prosenttia) terveydenhuollon. Ruotsissa yksityisesti tuotettu ja rahoitettu markkina koostuu suurelta osin suun terveyden palveluista, joita julkinen sektori ei kustanna yli 23-vuotiaille, sekä työnantajien kustantamasta työterveyshuollosta.
Yksityisen terveydenhuollon markkinat Ruotsissa ovat melko pirstaloituneet; kymmenen suurimman toimijan yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 36 prosenttia. Markkinakasvu on historiallisesti ollut Suomen markkinoita nopeampaa (noin 6,2 prosenttia CAGR 2015-2019). Ruotsissa yksityisen terveydenhuoltomarkkinan positiiviset ajurit ovat pitkälti samoja kuin Suomessakin, eli väestön ikääntymisen ja elintapasairauksien lisäksi myös pidentyneet hoitojonot, jossain määrin kasvussa oleva vapaaehtoisten sairausvakuutuksien otto, terveys- ja hyvinvointitietoisuuden lisääntyminen, ennaltaehkäisevän hoidon kasvava rooli sekä terveysteknologian kehittyminen vaikuttavat markkinan kasvuun.
Terveystalo toimii tällä hetkellä Ruotsissa (Feelgoodin kautta) ainoastaan työterveyden markkinalla, ja tarjoaa palveluita työterveydessä ja -turvallisuudessa; riskiarviointeja, työergonomian, fysioterapian, johtamisen kehittämisen sekä päihteiden väärinkäytön ehkäisemisen palveluja. Lisäksi Terveystalo tarjoaa digitaalisia yksityisen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluja työterveyden asiakasyritysten työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen Feelgood Plus - palvelun kautta. Ruotsin työterveyden markkinan koko on noin 0,4 miljardia euroa ja sen kehitys on ollut melko vakaata. Terveystalo on Ruotsin kolmanneksi suurin työterveyspalveluiden tarjoaja noin 19 prosentin markkinaosuudella.
Ruotsin työterveysjärjestelmä poikkeaa Suomen järjestelmästä mm. siinä, että se pitää sisällään vähemmän lain edellyttämiä palveluita ja työterveyden ja yksityisen terveyden palvelut ovat eri järjestelmissä. Työnantajien kiinnostus tarjota laajempaa työterveyshuoltoa ja sairaudenhoidon palveluita on kuitenkin kasvussa, kun halutaan vähentää sairaspoissaoloja ja pidentää työuria. Ruotsin työterveysmarkkinalla onkin mahdollisuuksia kehittää käytäntöjä sekä yrityksille tarjottavia työkaluja ja palveluja.
Ruotsissa Terveystalo palvelee noin 8 300 yritysasiakasta, joilla on yhteensä noin 825 000 työterveyshuollettavaa.
