Integroitu hoito
Terveystalolla on keskeinen rooli Suomen terveydenhuollon uudistamisessa, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Yhtiö tarjoaa yksityisiä terveydenhuollon palveluja Suomessa sekä työterveyden palveluja Ruotsissa tytäryhtiönsä Feelgoodin kautta. Terveystalolla oli vuonna 2025 yhteensä noin 1,2 (1,2) miljoonaa yksittäistä asiakasta ja 7,2 (7,6) miljoonaa asiakaskäyntiä Suomessa sekä yhteensä yli 1,7 (1,7) miljoonaa työterveyspalveluiden loppuasiakasta Pohjoismaissa. Terveystalon digitaalisilla kanavilla on Suomessa yli 2,7 (2,6) miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää.
Terveystalon toiminnan merkittävin positiivinen kestävyysvaikutus syntyy sujuvan, välittävän ja vaikuttavan integroidun hoidon tarjoamisesta asiakkailleen, mikä on myös Terveystalon liiketoimintastrategian ydin. Terveystalon strategian mukaan integroitu hoito tarkoittaa, että Terveystalossa ymmärretään asiakkaita ja heidän tarpeitaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan terveysriskejä, ohjataan asiakas oikean palvelun ja hoidon piiriin, huolehditaan potilaasta koko hoitopolun ajan, tehdään yhteistyötä moniammatillisina tiimeinä ja mitataan ja parannetaan hoidon vaikuttavuutta.
Terveystalon strategian mukaan integroidun hoidon malli tähtää myönteisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, jotka voivat näkyä muun muassa sairauksien tehokkaana ennaltaehkäisynä, nopeana hoitoon pääsynä, sujuvina hoitopolkuina sekä hyvinä hoitotuloksina. Laadukas, integroituun hoitoon perustuva työterveyshuolto on vaikuttavaa, kun se edistää työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia tehokkaasti ja mitattavin tuloksin. Vaikuttavuus näkyy esimerkiksi vähentyneinä sairauspoissaoloina, parempana työkykynä ja tuottavuutena sekä työhyvinvoinnin lisääntymisenä, mikä vähentää ennenaikaisia eläköitymisiä sekä säästää asiakasyritysten kustannuksia. Terveystalon digitaaliset palvelut nopeuttavat hoitoon pääsyä ja sujuvat integroidut hoitopolut varmistavat vaikuttavan, oikea-aikaisen hoidon. Yhteistyö ja kumppanuudet julkisen sektorin kanssa tuovat ratkaisuja hoidon saatavuuteen.
Potilasturvallisuus on hoidon laadun perusta, jolla varmistetaan hoidon turvallisuus sekä suojataan potilasta vahingoittumasta. Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Potilasturvallisuuden vaarantumisesta voi seurata asiakkaalle haittatapahtuma ja vakavista haittatapahtumista yritykselle vahingonkorvausvelvollisuus.
Potilastietojen tietosuoja on tärkeä osa potilasturvallisuutta. Samalla kun terveydenhuollon digitaalisten palvelujen rooli kasvaa ja muokkaa toimialaa, myös vaatimukset tietosuojalle ja tietoturvalle kasvavat. Jokaisen Terveystalossa työskentelevän ja Terveystalon lukuun työtä tekevän tulee varmistaa yksityisyyden suojaaminen ja tietosuojan toteutuminen kaikessa toiminnassa, jossa potilastietoja käsitellään. Tietoturvan tai -suojan vaarantuminen voi aiheuttaa Terveystalolle viranomaisen määräämiä toiminnan rajoituksia, taloudellisia sanktioita, vahingonkorvausvaatimuksia ja muita taloudellisia menetyksiä, joilla olisi haitallinen vaikutus Terveystalon toiminnan taloudelliseen tulokseen.
Suurimmat esteet Terveystalon palveluihin pääsyssä liittyvät palvelujen hintaan ja maantieteelliseen sijaintiin. Lisäksi ne potilasryhmät, joille digipalvelujen käyttö on haastavaa, voivat kokea digitalisaation lisääntyvässä määrin uhkana saavutettavuudelle ennemmin kuin hyötynä tehokkuuden näkökulmasta. Muita saavutettavuuteen liittyviä haasteita asiakkaille ja potilaille ovat hoidon jatkuvuus eri organisaatioiden välillä — erityisesti pitkäaikaissairailla ja niillä, jotka saavat hoitoa useassa eri organisaatiossa.
Laatua johdetaan kaikilla tasoilla ja toteutetaan jokaisen työssä
Terveystalon laatutyön tavoitteena on varmistaa palveluiden saatavuus, potilasturvallisuus, korkeatasoinen ja jatkuvasti kehittyvä asiakaskokemus, tietosuojan ja -turvan toteutuminen, suositusten mukainen toiminta sekä hoidon vaikuttavuuden kehittyminen. Terveystalon laatua seurataan ja mitataan monella tasolla. Toiminnan tuloksia tarkastellaan säännöllisesti, ja niiden pohjalta tunnistetaan kehityskohteita ja tehdään tarvittavia muutoksia. Terveystalon laatutyö perustuu laatujärjestelmään, joka täyttää kansainvälisen ISO 9001 -laatujärjestelmästandardin vaatimukset. Terveystalo on asettanut laatutyölleen standardin vaatimukset ylittävät tavoitteet. Laatua johdetaan osana johtamisrakenteita kaikilla organisaation tasoilla aina ylimmästä johdosta yksittäisten tiimien ja yksilöiden arkeen.
Potilasturvallisuuden ja laadukkaan hoidon toteuttaminen ja varmistaminen on jokaisen terveystalolaisen vastuulla. Laatujärjestelmän lisäksi toimintaa ohjaavat useat muut vaatimukset ja sitovat velvoitteet, jotka on kuvattu Terveystalon toimintajärjestelmässä. Laatu- ja toimintajärjestelmä toimivat jokaisen terveystalolaisen työkaluina, joiden avulla varmistetaan, että toiminta noudattaa vaatimuksia ja tuottaa haluttuja lopputuloksia. Terveystalon politiikat (omavalvontasuunnitelma, toimintapolitiikka, laatupolitiikka, riskienhallinnan politiikka, eettiset ohjeet, tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka sekä ympäristöpolitiikka ohjaavat toimintaa yhteisten prosessien, ohjeiden, menettelysääntöjen ja standardien lisäksi. Potilastietojen tietosuojaan liittyvä ohjeistus on kuvattu yhtiön potilastyön Tietosuojakäsikirjassa. Käypä hoito -suositukset sekä toimialaa ja yksityisten palveluntuottajien toimintaa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisvelvoitteet sekä asiakassopimukset ovat myös keskeisiä toiminnassa toteutuvia vaatimuksia, joita Terveystalo noudattaa.
Feelgoodin laatujohtaminen Ruotsissa keskittyy asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttämiseen kaikissa tilanteissa. Laatutasoa pyritään jatkuvasti nostamaan systemaattisen parantamisen avulla. Keskeinen osa tätä työtä on asiakkaiden näkemysten järjestelmällinen mittaaminen palveluista ja toiminnasta. Mittausten tulokset muodostavat olennaisen osan kehitystyötä, ja asiakaspalautteet ja reklamaatiot käsitellään erittäin huolellisesti. Feelgoodin laatutyötä ohjaavat selkeät politiikat ja yhtenäiset johtamiskäytännöt, joihin sisältyvät määritellyt tavoitteet. Feelgood noudattaa Ruotsin työterveysalan laatuvaatimuksia ja on auktorisoitu jäsen Sveriges Företagshälsor -verkostossa. Auktorisointi sisältää tiukat laatuvarmistusvaatimukset, jotka takaavat korkeatasoiset ja lisäarvoa tuottavat palvelut asiakkaille. Auktorisoituna palveluntarjoajana edellytetään muun muassa työterveysosaamista, kollektiivista asiantuntemusta, jatkuvaa osaamisen kehittämistä, ISO-sertifiointia, suositeltujen ja näyttöön perustuvien menetelmien noudattamista, tiettyjen indikaattorien vuosittaista raportointia sekä mahdollista osallistumista alan kehitysfoorumeihin. Feelgoodilla on kansainvälisesti tunnustetut ISO-sertifikaatit laadun, ympäristön, työterveyden ja tietoturvan osalta: ISO 9001:2015, ISO 14001:2015, ISO 45001:2023 ja ISO/IEC 27001:2023.
Yhtiön toimintaperiaatteet ovat linjassa tai ylittävät loppukäyttäjiä koskevat kansainvälisesti tunnustetut yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat normit, kuten YK:n ohjaavat periaatteet.
Terveystalon ihmisoikeuspolitiikan mukaisesti yhtiö on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Terveystalo on sitoutunut myös kansainväliseen ihmisoikeussäännöstöön (ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus) sekä ILO:n julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista (yhdistymisvapaus, työehtosopimusneuvotteluoikeus, pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman käytön kielto, syrjinnän poistaminen työstä ja ammatista ja turvallinen ja terveellinen työympäristö). Jos yhtiön toimilla voi olla vaikutuksia haavoittuviin ryhmiin, Terveystalo huomioi myös muut kansainväliset normit ja periaatteet, kuten lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen.
Hoidon laadun ja vaikuttavuuden tavoitteet
Terveystalo on määritellyt kolme keskeisintä tavoitetta, jotka edistävät Terveystalon laatupäämäärien toteutumista. Kaksi tavoitteista, vastaanottojen NPS ja mielenterveyden lähettämisaste, sisältyy myös vuonna 2023 julkaistuun vastuullisuustavoitteisiin sidottuun rahoitusviitekehykseen.
Vaikuttavaa hoitoa mielenterveyden ongelmiin
Mielenterveysongelmat kuuluvat Terveystalon kolmen yleisimmän diagnoosiryhmän joukkoon ja ovat merkittävä syy inhimilliselle kärsimykselle sekä siihen liittyville sairauspoissaolopäiville ja ennenaikaisille eläköitymisille Suomessa. Oikean ja vaikuttavan hoidon toteutuminen mielenterveysongelmissa on yksi Terveystalon lääketieteellisen strategian painopisteistä. Lyhytpsykoterapiaan päässeiden potilaiden on todettu toipuvan nopeammin kuin niiden, jotka saavat vain sairauslomaa ja/tai lääkitystä. Lyhytpsykoterapiaan päässeillä on myös vähemmän sairauspoissaolopäiviä. Terveystalon tavoitteena on lisätä työterveyden lyhytpsykoterapian käyttöä masennus- tai ahdistuneisuushäiriödiagnoosin saaneiden hoidossa. Kun yhä useammat ihmiset saavat hoitoa varhaisessa vaiheessa, resursseja vapautuu pitkäaikaiseen kuntouttavaan psykoterapiaan sairauden vakavuuden vuoksi sitä tarvitseville. Terveystalo on kehittänyt systemaattisesti mielenterveyden hoitopolkuja ja kasvattanut lyhytpsykoterapiaan lähetteen saaneiden potilaiden osuutta.
Terveystalon tavoitteena on kasvattaa työterveyden lyhytpsykoterapiaan lähetteen saaneiden ahdistus- tai masennuspotilaiden osuutta 25 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä.
Tavoite on kunnianhimoinen, sillä masennuksesta tai ahdistuksesta kärsivien ihmisten määrä kasvaa vuosittain. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa prosessien jatkuvaa kehittämistä sekä ammattilaisten kouluttamista ja rekrytointia.
Terveystalon Fokus Mieli -erikoisyksikkö seuraa tavoitteen edistymistä ja tukee sitä koulutuksilla sekä viestinnällä. Terveystalon Fokus Mieli -erikoisyksikkö tarjoaa asiantuntijapalveluita psykologian, neuropsykologian, psykiatrian, psykoterapian, päihdelääketieteen ja seksuaaliterapian aloilta. Yksikkö arvioi, tukee ja hoitaa mielenterveyttä tarjoten palveluita työterveydelle, organisaatioille, yhteisöille sekä yksityisasiakkaille iästä riippumatta myös etäkanavien kautta.
Vuonna 2025 niiden työterveyden potilaiden osuus, jotka ohjattiin lyhytpsykoterapiaan, oli 13,7 (14,8) prosenttia kaikista ahdistus- tai masennusdiagnoosin saaneista työterveyden potilaista. Vuoden 2025 toteuma jäi tavoitteesta. Syynä tähän oli muun muassa Terveystalon työterveyden huollettavien määrän väheneminen sekä epävarmasta taloudellisesta toimintaympäristöstä johtuva asiakasyritysten sopimuslaajuuksien supistuminen.
Erinomainen asiakaskokemus
Terveystalo pyrkii erottumaan tarjoamalla sujuvaa ja vaikuttavaa terveydenhuollon palvelua. Suositteluindeksi NPS on Terveystalon asiakaskokemuksen päämittari. Terveystalo kehittää palveluitaan kuuntelemalla asiakkaitaan, sujuvoittamalla prosesseja niin asiakkaan kuin ammattilaisen näkökulmasta ja hyödyntämällä uutta teknologiaa. Suositteluindeksi mittaa yksittäisen asiakkaan kokemusta saadusta palvelusta. Suositteluindeksillä on vahva yhteys asiakasuskollisuuteen: tyytyväinen asiakas vaihtaa epätodennäköisemmin kilpailijaan ja sitoutuu vahvemmin käyttämäänsä yritykseen ja sen tarjoamiin palveluihin. NPS kuvaa suositteluhalukkuutta, eli kuinka todennäköisesti asiakkaat suosittelisivat Terveystalon palveluita muille. NPS on herkkä mittari – se reagoi nopeasti asiakkaiden tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen. Asiakaskokemukseen voi vaikuttaa esimerkiksi vastaanottoaikojen saatavuus, hoidon koettu laatu, ammattilaisen tai muun henkilökunnan kohtaaminen tai kuulluksi tulemisen tunne.
Terveystalon NPS-tavoite on vastaanottojen osalta 83 ja sairaalan osalta 95. Vuonna 2025 vastaanottojen NPS oli 87,6 (87,7) ja sairaalan NPS oli 95,4 (96,2), mikä oli linjassa tavoitteiden kanssa.
Vaikuttavaa hoitoa jokaisella käynnillä
Terveystalon tavoitteena on tarjota potilailleen vaikuttavinta hoitoa. Yhtiö mittaa käyntikohtaista hoidon vaikuttavuutta PEI-mittarilla (Patient Enablement Instrument). PEI mittaa asiakkaan kokemaa pärjäämistä sairautensa tai tilansa kanssa vastaanoton jälkeen, eli kokeeko asiakas pärjäävänsä oireensa tai sairautensa kanssa vastaanoton jälkeen paljon paremmin, paremmin, entiseen tapaan vai huonommin (asteikolla 1–4). PEI-mittaria käytetään yleisesti perusterveydenhuollossa.
Terveystalon tavoitteena on, että asiakkaan pärjäämistä kuvaava PEI-indeksi on vähintään 71 prosenttia. Vuonna 2025 PEI-indeksi oli 71 (69) prosenttia. Eli noin 71 prosenttia Terveystalon asiakkaista koki tulevansa toimeen sairautensa kanssa paremmin tai paljon paremmin vastaanoton jälkeen.
|
Tavoite |
Mittari (KPI) |
Soveltamisala |
Tavoitetaso |
Tavoite-vuosi |
Perus-vuosi |
2025 |
2024 |
2023 |
2022 |
|
Kasvattaa niiden työterveyshoidon potilaiden osuutta, joille on diagnosoitu ahdistus tai masennus, ja jotka ohjataan lyhytpsykoterapiaan 25 prosenttiin vuoteen 2026 mennessä |
Niiden työterveyshoidon potilaiden osuus, joille on diagnosoitu ahdistus tai masennus, ja jotka ohjataan lyhytpsykoterapiaan |
Työterveyden asiakkaat Suomessa |
25 % |
2026 |
2022 |
13,7 % |
14,8 % |
10,8 % |
8,5 % |
|
Säilyttää asiakastyytyväisyys vähintään tasolla 83 |
Vastaanottojen nettosuositteluindeksi NPS (Net Promoter Score) |
Terveystalon Suomen vastaanotoilla käyneet asiakkaat |
Vähintään 83 |
Jatkuva |
2022 |
87,6 |
87,7 |
84,8 |
82,7 |
|
Säilyttää sairaaloiden asiakastyytyväisyys vähintään tasolla 95 |
Sairaaloiden nettosuositteluindeksi NPS (Net Promoter Score) |
Terveystalon Suomen sairaaloissa käyneet asiakkaat |
Vähintään 95 |
Jatkuva |
2022 |
95,4 |
96,2 |
94,5 |
95,3 |
|
Käyntikohtainen PEI-indeksi vähintään 71 prosenttia |
PEI-indeksi (Patient Enablement Instrument) |
Terveydenhuollon palveluiden lääkärin vastaanotoilla käyneet asiakkaat |
Vähintään 71 % |
2026 |
2024 |
71 % |
69 % |
66 % |
NA |
Toimintaperiaatteet
Suomessa laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023) edellyttää, että palveluntuottajan on valvottava oman toimintansa ja alihankkijan toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Palvelunjärjestäjän ja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä palveluja antavan palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma sähköisesti ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa tai muulla niiden julkisuutta edistävällä tavalla. Palveluntuottajan omavalvontaohjelma kattaa kaikki palveluntuottajan palveluyksiköt. Palveluntuottajan on laadittava palveluyksiköittäin päivittäisen toiminnan laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seurantaa varten omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluyksikössä palveluntuottajan ja sen lukuun tuotetut palvelut.
Omavalvontasuunnitelmaan on sisällytettävä kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä. Palveluntuottajan on tehtävä omavalvontasuunnitelma sähköisesti ja julkaistava se julkisessa tietoverkossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla sekä pidettävä omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä palveluyksikössä.
Valvontalaki edellyttää, että palveluyksikön omavalvontasuunnitelmassa kuvatun toiminnan toteutumista on seurattava ja seurannassa havaitut puutteellisuudet on korjattava. Seurannasta on tehtävä selvitys ja sen perusteella tehtävät muutokset on julkaistava neljän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa tai muulla sen julkisuutta edistävällä tavalla sekä pidettävä julkisesti nähtävänä palveluyksikössä.
Omavalvontaohjelma sekä omavalvontaohjelman toteutumisen seurantaan perustuvat havainnot ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet on julkaistava neljän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa tai muulla niiden julkisuutta edistävällä tavalla.
Terveystalo noudattaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ohjeistuksen mukaan laadittua omavalvontasuunnitelmaa, jota toimintakäsikirjat ja prosessikartat työohjeineen täydentävät. Omavalvontasuunnitelma määrittelee, miten Terveystalossa huolehditaan toiminnan lääketieteellisestä laadusta ja potilasturvallisuudesta. Jokaisessa toimipaikassa tulee olla määriteltynä käytännöt, joiden avulla omavalvontasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutetaan.
Terveystalon omavalvontasuunnitelman laatii potilasturvallisuustiimin palvelupäällikkö yhdessä eri toimintojen ja palvelulinjojen vastuuhenkilöiden kanssa. Omavalvontasuunnitelman tarkastaa hallintoylilääkäri ja hyväksyy johtava ylilääkäri. Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan muun muassa sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa. Terveystalo julkaisee omavalvontasuunnitelman ja -ohjelman verkkosivuillaan. Omavalvontasuunnitelman seurannan selvitys toteutetaan vuosineljänneksittäin konsernin potilasturvallisuustyöryhmässä, ja mahdolliset muutokset raportoidaan omavalvontasuunnitelman päivityksen yhteydessä neljän kuukauden välein.
Laatupolitiikka
Terveystalon laatupolitiikka kuvaa Terveystalon sitoutumista korkeisiin laatuvaatimuksiin sekä toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja sisältää laatutavoitteet ja periaatteet, joiden mukaan laatua varmistetaan. Laatupolitiikka tukee Terveystalon arvoja ja strategiaa.
Terveystalolle korkea laatu on kunnia-asia, jota johdetaan kaikilla organisaation tasoilla ja toteutetaan jokaisen arkityössä. Yhteiset prosessit ja mitattavuus ohjaavat Terveystaloa hyvään ja tasalaatuiseen toimintaan.
Terveystalon laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut edistävät suomalaisten terveyttä ja samalla koko yhteiskunnan hyvinvointia. Terveystalo tarjoaa asiakkaille aina sujuvaa, välittävää ja vaikuttavaa integroitua hoitoa.
Terveystalo on inhimillinen työntekopaikka, jossa ammattilaiset voivat keskittyä olennaiseen. Terveystalo vaalii jatkuvaa kehitystä tukevaa kulttuuria, seuraa ja mittaa laatua monella tasolla ja mittarilla, joiden perusteella toiminta tarkastellaan säännöllisesti, tunnistetaan kehityskohteita ja tehdään tarvittavia muutoksia.
Terveystalon laatutyö perustuu lääketieteellisen, toiminnallisen ja kokemuksellisen laatuun. Terveystalon laatutavoitteet on asetettu perustuen näihin edellä mainittuihin osa-alueisiin.
Lääketieteellisen laadun tavoitteena on varmistaa, että Terveystalon toiminta on mitatusti parasta ja lääketieteellisesti vaikuttavaa. Lääketieteellistä laatua ja vaikuttavuutta mitataan laaja-alaisesti, ja tuloksia hyödynnetään johtamisessa ja kehittämisessä.
Toiminnallisen laadun tavoitteena on varmistaa, että Terveystalo tarjoaa asiakkailleen aina vaikuttavaa integroitua hoitoa. Toiminnallisen laadun johtaminen ja kehittäminen käsittää toimintaprosessien ja -ohjeiden mukaisen toiminnan varmistamisen, riskienhallinnan, tietosuojan ja tietoturvan toteuttamisen sekä ympäristövastuullisuuden edistämisen.
Ammattilaisen kokemuksellisen laadun tavoitteena Terveystalolla on olla toimialan paras ja vetovoimaisin työntekopaikka ammattilaisille. Asiakkaan kokemuksellisen laadun osalta Terveystalo tavoittelee aina erinomaista asiakaskokemusta kaikissa kanavissa ja kohtaamisissa. Kokemuksellisen laadun ja vaikuttavuuden johtamisessa hyödynnetään laaja-alaisesti asiakas- ja ammattilaispalautteita.
Terveystalon laatupolitiikan hyväksyy hallitus ja sen toteuttamisen valvonnasta vastaa ESG:n & laadun ohjausryhmä.
Keskeisenä terveydenhuollon toimijana Terveystalolla on merkittävä rooli valtakunnallisessa hoidon saatavuudessa myös poikkeustilanteissa. Jatkuvuussuunnitelmassa on määritelty ja koottu ne organisaation toimintamallit, jotka varmistavat Terveystalon kriittisten palvelujen tuotannon poikkeus- ja häiriötilanteissa ja siten lääketieteellisten palvelujen saatavuuden ja liiketoiminnan jatkuvuuden. Jatkuvuussuunnitelman tavoitteina on varmistaa lääketieteellisen hoidon kriittisten palvelujen saatavuus sekä asiakas-, potilas- ja työturvallisuus poikkeustilanteissa, varmistaa organisaation ydintoimintojen mahdollisimman häiriötön toiminta, toimintavalmiuden ylläpito poikkeustilanteessa ja nopea häiriötilanteesta toipuminen, varautua uhkiin ja häiriöihin, joiden hallinta edellyttää tiivistä ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä luoda selkeä kuva jatkuvuudenhallinnan avainrooleista, vastuista ja tehtävistä ja jatkuvuutta varmistavien toimintaohjeiden kokonaisuudesta. Jatkuvuudenhallinta perustuu riskienarviointiin, ja se on osa Terveystalon johtamis- ja raportointijärjestelmää. Terveystalon eri organisaatiotasojen johtoryhmät vastaavat jatkuvuudenhallinnasta konsernin ohjeistuksen mukaisesti.
Tietosuojapolitiikassa määritellään ne periaatteet, velvoitteet, vastuut, organisointi, toimintatavat sekä seuranta, joita Terveystalossa noudatetaan tietosuojan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tietosuojapolitiikka toimii perustana tietosuojaa koskeville toimintatavoille ja -ohjeille ja sen tarkoituksena on varmistaa Terveystalon asiakkaiden, henkilökunnan ja sidosryhmiin kuuluvien yksilöiden henkilötietoihin liittyvien oikeuksien ja vapauksien toteutuminen. Tietosuojapolitiikassa määritetään periaatteet ja keinot, joilla varmistetaan henkilötietojen asianmukainen käsittely läpi henkilötietojen koko elinkaaren. Nämä periaatteet ja keinot ohjaavat kaikkea toimintaa Terveystalossa. Lisäksi varmistetaan yksityisyyden suojaan, tietosuojaan sekä muuhun soveltuvaan erityislainsäädäntöön sisältyvien säännösten noudattaminen. Politiikan periaatteet ovat lainmukaisuus ja läpinäkyvyys, käyttötarkoitussidonnaisuus, tietojen minimointi, täsmällisyys, säilytyksen rajoittaminen sekä eheys ja luottamuksellisuus. Koko Terveystalon henkilöstön tulee noudattaa tietosuojapolitiikkaa. Tietosuojapolitiikan vahvistaa Terveystalo-konsernin toimitusjohtaja, politiikan ylläpidosta vastaa Terveystalon Lakiasiat, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Ruotsissa Feelgoodilla on oma tietosuojapolitiikkansa, jossa määritellään ne periaatteet, velvoitteet, vastuut, organisointi, toimintatavat sekä seuranta, joita Feelgoodissa noudatetaan tietosuojan toteuttamisessa ja kehittämisessä.
Tietosuojapolitiikan lisäksi potilastyölle on olemassa kattava potilastyön tietosuojakäsikirja, jonka tarkoituksena on ohjeistaa, millä tavalla ja perusteilla potilaiden henkilö- ja potilastietoja tulee käsitellä, ja missä olosuhteissa ja mille osapuolille tietoja voidaan luovuttaa. Potilastyön tietosuojakäsikirja on tarkoitettu erityisesti potilastyötä tekevien terveystalolaisten käyttöön. Käsikirja sisältää ohjeet muun muassa potilastietojen käsittelyyn, potilaan informoimiseen ja suostumuksiin, potilastietojen luovuttamiseen, rekisteröidyn tarkastusoikeuteen, potilasasiakirjamerkintöjen korjaamiseen ja potilastietojen poistamiseen, lokitietopyyntöihin, väärinkäytösepäilyihin ja tietosuojaan liittyviin poikkeamiin sekä potilasasiakirjojen säilyttämiseen ja hävittämiseen. Potilastyön tietosuojakäsikirjan hyväksyy johtava ylilääkäri.
Terveystalon tietoturvan tavoitteet, vastuut ja toteutuskeinot määritellään tietoturvapolitiikassa. Tietoturvapolitiikan keskeisinä tavoitteina ovat Terveystalon hallussa olevien henkilötietojen (esimerkiksi asiakas- ja potilastiedot) sekä teollisoikeuksien ja tekijänoikeuden alaisen materiaalin suojaaminen ja niiden asianmukaisesta käsittelystä huolehtiminen, lakeihin, asetuksiin, normeihin, viranomaismääräyksiin ja sopimuksiin kirjattujen velvoitteiden noudattaminen, Terveystalon toimintaan kohdistuvien uhkien tunnistaminen ja tietoriskien tarkoituksenmukainen hallinta sekä tietojenkäsittelyn luotettavuuden ja kustannustehokkuuden varmistaminen. Tietoturvaa kehitetään jatkuvasti havaintojen, auditointien ja muuttuvan lainsäädännön perusteella.
Terveystalo tähtää erinomaisen asiakaskokemuksen tarjoamiseen kaikissa palvelukanavissaan. Asiakaspalautteet antavat arvokasta tietoa toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, mikä tähtää vahvistamaan Terveystalon positiivisia vaikutuksia loppukäyttäjiin ja vastaavasti ehkäisemään kielteisiä vaikutuksia. Terveystalo kerää asiakaspalautteita systemaattisesti ja tarjoaa useita kanavia palautteen antamiseen, kuten Terveystalo-sovellus, verkkolomakkeet, toimipaikoissa olevat palautelomakkeet sekä suulliset ja kirjalliset palautteet. Terveystalo toteuttaa yritysasiakkailleen asiakastyytyväisyyskyselyitä asiakaskokemuksen seuraamiseksi.
Asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä mitataan jatkuvalla satunnaisotannalla tehtävällä nettosuositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) -kyselyllä tekstiviestitse sekä yritysasiakkaille suunnatuilla asiakaskokemuskyselyillä. Asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä mitataan myös asiantuntijakohtaisesti jokaisen lääkärikäynnin jälkeen. Tällöin käyntikohtaista hoidon vaikuttavuutta mitataan PEI-mittarilla (Patient Enablement Instrument), joka mittaa asiakkaan kokemusta sairautensa tai terveydentilansa kanssa pärjäämisestä vastaanoton jälkeen. NPS ja PEI-indeksi ovat keskeisiä tulosmittareita, joille on asetettu mitattavat tavoitteet. Tavoitteet on kuvattu osiossa S4-5 Olennaisten loppukäyttäjiin liittyvien myönteisten vaikutusten edistämiseen liittyvät tavoitteet, josta löytyy myös tarkemmat laskentaperiaatteet NPS- ja PEI-luvuille.
Terveystalossa on yhtenäinen menettelytapa ja seuranta asiakaspalautteiden käsittelylle. Jokaisessa toimipaikassa on nimetty laatu- ja potilasturvallisuusvastaava, joka vastaa palautteiden käsittelystä ja varmistaa niiden huolellisen käsittelyn. Asiakkaille annetaan aina vastaus, mikäli he sitä pyytävät. Asiakaspalautteita seurataan ja raportoidaan säännöllisesti, ja niitä hyödynnetään sekä sisäisissä että ulkoisissa laatuauditoinneissa arvioitaessa toteutettuja toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia. Asiakaspalautteet ovat tärkeä työkalu toiminnan kehittämisessä ja asiakastyytyväisyyden lisäämisessä. Liiketoimintajohtajat vastaavat oman alueensa osalta siitä, että asiakaspalaute otetaan huomioon kokonaislaadun seurannassa, sen toteutumisessa ja kehittämisessä.
Tietosuojaan tai -turvaan liittyen Terveystalolla ei ole olemassa erillistä asiakaspalauteprosessia, vaan siihen liittyen loppukäyttäjä voi halutessaan toimittaa palautetta samalla tavalla kuin muihinkin palveluihin liittyvissä asioissa. Tietoturvaan ja -suojaan liittyen voidaan tehdä vaaratapahtumailmoitus.
Ruotsissa Feelgood kerää asiakaspalautetta systemaattisesti ja hyödyntää sitä palveluiden kehittämisessä. Palautetta voidaan antaa useissa kanavissa, kuten verkkolomakkeilla, toimipaikoissa ja suullisesti. Yritysasiakkaille toteutetaan säännöllisiä tyytyväisyyskyselyjä, ja palautteet käsitellään osana yhtiön ISO-sertifioitua laatujärjestelmää ja jatkuvan parantamisen prosessia. Tämä toimintamalli on pitkälti yhtenevä konsernin Suomen käytäntöjen kanssa ja varmistaa, että myös Ruotsissa loppukäyttäjillä on mahdollisuus antaa palautetta ja vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
Terveystalon asiakkailla on käytössään useita kanavia huolenaiheidensa esittämiseen ja saamaansa hoitoon tai palveluun liittyvien puutteiden tai vahinkojen ilmoittamiseen. Alla on lyhyt kuvaus näistä kanavista ja niiden kautta saatavan palautteen tai ilmoitusten käsittelyprosesseista.
Vaaratapahtumailmoitus
Kaikkien Terveystalon työntekijöiden tulee tehdä vaaratapahtumailmoitus, jos he havaitsevat potilas- tai asiakasturvallisuutta, tietosuojaa tai tietoturvaa uhkaavan asian. Vaaratapahtumat jaetaan tapahtuman luonteen mukaan läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin.
Läheltä piti -tilanteessa potilas- tai asiakasturvallisuutta tai tietosuojaa uhkaava tapahtuma oli lähellä tapahtua, mutta haitta pystyttiin välttämään esimerkiksi sattuman kautta tai havaittuun vaaratilanteeseen puuttumalla, kuten tilanteessa, jossa potilaalle aiottiin antaa väärä lääkeannos, mutta kaksoistarkistus esti sen.
Haittatapahtuma tarkoittaa, että potilaan turvallisuutta tai tietosuojaa uhkaava tapahtuma toteutui, esimerkiksi potilaalle annettiin väärä lääkeannos tai potilaan arkaluonteista tietoa joutui sivullisille. Ilmoitus tehdään sähköisellä lomakkeella Terveystalon henkilöstön toimesta. Myös potilas, asiakas, omainen tai läheinen sekä apteekki tai hyvinvointialue voi tehdä vaaratapahtumailmoituksen sille tarkoitetulla lomakkeella, joka on saatavilla Terveystalon verkkosivuilla.
Vaaratapahtumien käsittelyprosessissa jokaisesta vaaratapahtumailmoituksesta lähetetään sähköpostiheräte toimipaikan laatu- ja potilasturvallisuusvastaavalle, palautteiden ja vaaratapahtumien käsittelijöille sekä vastaavalle lääkärille tai vastaavalle hammaslääkärille. Laatu ja potilasturvallisuusvastaava sekä palautteiden ja vaaratapahtumien käsittelijä vastaavat tapahtuman käsittelyn aloittamisesta ja koordinoinnista eri toimintojen vastuuhenkilöiden kanssa. Vastaava lääkäri/vastaava hammaslääkäri huolehtii tapahtuman lääketieteellisestä arvioinnista. Laatu- ja potilasturvallisuusvastaava sekä palautteiden ja vaaratapahtumien käsittelijä varmistavat juurisyyanalyysin ja korjaavat toimenpiteet. Vuonna 2025 Terveystalon läheltä piti -ilmoitusten osuus vaaratapahtumista oli 58,9 (54,1) prosenttia.
Potilasasiavastaava
Sosiaali- ja terveydenhuollossa nimetään potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia potilaiden sekä sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja oikeusturvan varmistamiseksi (laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista 739/2023). Tätä lakia sovelletaan hyvinvointialueisiin sekä Helsingin kaupunkiin ja HUS-yhtymään. Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat potilasasiavastaava- ja sosiaaliasiavastaavatoiminnasta myös yksityisten palveluntuottajien osalta. Terveystalon asiakkaat voivat tarvittaessa olla yhteydessä oman hyvinvointialueensa tai Helsingin kaupungin potilasasiavastaavaan saadakseen apua tai neuvoja.
Terveydenhuollon muistutus
Terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Potilaslaki, 1992/785, 10§). Jos potilas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Toimintayksikön on tiedotettava potilailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen heille mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Toimintayksikön on käsiteltävä muistutus asianmukaisesti, ja siihen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava asian laadun edellyttämällä tavalla.
Muistutukseen annettuun vastaukseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella hoidostaan tai hoitoon liittyvästä kohtelustaan terveydenhuollon valvontaviranomaisille.
Terveydenhuollon kantelu
Hoitoon, kohteluun tai menettelytapoihin tyytymätön voi tehdä kantelun Hallintolain 8a-luvun mukaisesti. Muistutuksen tekeminen ei estä kantelun tekemistä. Kantelu tehdään pääsääntöisesti Aluehallintovirastolle (AVI), ja Valviralle vain erityistilanteissa.
Potilasvahinkoilmoitus
Potilaalla on oikeus tehdä vahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukselle (PVK), mikäli on syntynyt epäily potilasvahingosta tai hoitovirheestä. Tällöin asian selvittää ja ratkaisee PVK. Hyvinvointialueen potilasasiavastaava neuvoo vahinkoilmoituksen tekemisessä. Vuonna 2025 Terveystalon korvattuja potilasvahinkoja suhteessa kaikkiin käynteihin oli 0,0009 (0,0005) prosenttia.
Väärinkäytösten ilmoituskanava
Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa havaitsemistaan eettisistä epäkohdista tai lainsäädännön rikkomuksista Terveystalon väärinkäytösten ilmoituskanavaan (WhistleB).
Sujuvaa, välittävää, integroitua hoitoa
Terveystalon toiminnan merkittävin positiivinen kestävyysvaikutus syntyy sujuvan, välittävän ja vaikuttavan integroidun hoidon tarjoamisesta asiakkailleen, mikä on myös Terveystalon liiketoimintastrategian ydin.
Terveystalon integroidun hoitomallin tavoitteena on yhdistää hoidon eri vaiheet saumattomasti ja luoda myönteisiä vaikutuksia eri asiakasryhmille. Kuluttaja-asiakkaalle arvo syntyy nopeasti saatavilla olevasta asianmukaisesta hoidosta, jatkuvasta tuesta koko hoitopolun ajan ja parhaista mahdollisista hoitotuloksista. Yrityksille arvo syntyy sairauspoissaolojen ja -kustannusten vähentymisestä tehokkailla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja hoitopoluilla. Vakuutusyhtiöille arvo syntyy tehokkaista hoitopoluista, jotka nopeuttavat toipumista ja siten vähentävät vakuutustapahtuman kokonaiskustannuksia. Julkiselle sektorille arvoa luovat kustannustehokkaat ja laadukkaat kumppanimallit terveydenhuoltojärjestelmän pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Terveystalo arvioi hoitomalliensa onnistumista monista eri näkökulmista, kuten potilaskokemuksista ja diagnoosikohtaisista vaikuttavuusmittareista. Lisäksi nopea hoitoon pääsy ja erinomainen asiakaskokemus ovat keskeisiä laatukriteereitä. Terveystalo kehittää jatkuvasti palveluitaan koko hoitopolun osalta, mikä käsittää ennaltaehkäisyn, hoidon tarpeen arvioinnin, vastaanotot, diagnostiikan, päiväkirurgian sekä kuntoutuksen.
Terveydenhuollon palveluiden lääketieteellisessä strategiassa, joka tukee konsernin liiketoimintastrategiaa ja sen toteuttamista, on esitetty tärkeimmät toimenpiteet ja aloitteet, joilla pyritään parantamaan hoidon saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä asiakaskokemusta. Toimenpiteitä on määritelty kaikkiin hoitopolun vaiheisiin, ja niiden toteutumista seurataan asetettujen tavoitteiden ja mittareiden avulla. Portfolioliiketoimintojen keskeisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen Suomen hyvinvointialueiden kanssa, jotka vastaavat pääosin julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.
Alla on kuvattu merkittävimpiä jatkuvia, suunniteltuja sekä vuonna 2025 toteutettuja toimenpiteitä Terveystalon asiakkaisiin kohdistuvien myönteisten vaikutusten edistämiseksi.
Terveystalo on terveydenhuollon digitalisaation suunnannäyttäjä Suomessa. Yli 2,7 miljoonaa suomalaista käyttää Terveystalon digitaalisia palveluita, ja yli miljoonalla on pääsy Terveystalon sovelluksiin myös julkisessa terveydenhuollossa.
Digitalisaation painopisteitä ovat:
- datan hyödyntäminen terveysriskien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä,
- hoitoon pääsyn nopeuttaminen monikanavaisessa tuotantomallissa,
- hoidon vaikuttavuuden systemaattinen mittaaminen ja jatkuva kehittäminen.
Terveystalo kehittää digitaalisia ratkaisuja sekä kuluttaja- että yritysasiakkaille. Kuluttajille tarjotaan etävastaanottoja, chat-palveluita, digitaalisia hoitopolkuja ja moderneja terveysteknologiaratkaisuja. Yritysasiakkaille Terveystalo tarjoaa älykkäitä työkykyjohtamisen työkaluja, kuten Suunta- ja Sirius-järjestelmät, sekä tekoälyä hyödyntäviä ohjelmia työkykyriskien ennakointiin.
Terveystalossa on käytössä digitaalinen hoidon tarpeen itsearvio, joka helpottaa hoitoon pääsyä ja asiointia sairastumistilanteissa ohjaamalla asiakkaat oikea-aikaisesti oikealle ammattilaiselle ja oikeaan asiointikanavaan. Työkalu analysoi asiakkaan kuvaamat oireet, tekee kiireellisyysarvion ja välittää tiedot etukäteen vastaanottavalle ammattilaiselle, mikä nopeuttaa hoitoprosessia ja vähentää turhia käyntejä.
Vuonna 2025 ruotsalaisen teknologiayhtiö MedHelpin ja muiden omistajien kanssa perustettu yhteisyritys vauhdittaa modernin työterveysalustan kehitystä. Tekoäly ja data-analytiikka mahdollistavat yksilö- ja organisaatiotason riskien tunnistamisen ja työterveyspalveluiden optimoinnin. Tavoitteena on tuoda kaikki työterveysratkaisut yhdelle alustalle, mikä tehostaa ammattilaisten työtä ja parantaa asiakaskokemusta.
Terveystalo kehittää myös julkisen sektorin digipalveluita, kuten AI-avusteisia kirjausapureita, älykkäitä chatbotteja ja digialustoja hyvinvointialueiden käyttöön. Näiden avulla voidaan vähentää tarpeettomia potilaskontakteja, tehostaa itsepalvelua ja varmistaa hoidon jatkuvuus.
Terveystalo on sitoutunut tekoälyn vastuulliseen käyttöön ja on julkaissut omat eettiset periaatteensa tekoälyn hyödyntämisestä terveydenhuollossa. Teknologiaa kehitetään aina asiakastarpeista lähtien, ja tavoitteena on tarjota korkealaatuisia, sujuvia, vaikuttavia ja inhimillisiä palveluita.
Terveystalo hyödyntää tekoälyä monipuolisesti palveluidensa kehittämisessä, keskittyen erityisesti hoidon saatavuuden ja laadun parantamiseen, ammattilaisten työn tukemiseen sekä sisäisten prosessien tehostamiseen.
Tekoälyä käytetään parantamaan hoidon laatua muun muassa kuvantamisessa. Magneettikuvauksessa (MRI) neuroverkkoja hyödyntävä tekoälylaskenta parantaa kuvanlaatua sekä kuvausaikaa. Tekoälyn avulla voidaan myös parantaa hoidon saatavuutta tehostamalla ammattilaisten työtä. Esimerkiksi chat-vastaanotoilla tekoälyavusteinen potilaskertomusten kirjaaminen on jo arkea: tekoäly luonnostelee potilaan lähtötietojen ja chat-keskustelun pohjalta lääkärille ehdotuksen potilaskertomuksesta. Lääkäri joko hyväksyy, muokkaa tai hylkää kertomuksen. Tekoälyä hyödynnetään myös palautteen käsittelyssä, sisäisessä tiedonhaussa ja työarjen sujuvoittamisessa, mikä parantaa asiakaskokemusta ja vapauttaa ammattilaisten aikaa potilastyöhön. Tekoälyn tuottamaa laatua, potilasturvallisuutta ja arvoa seurataan Terveystalossa tarkasti. Tekoälyn avulla käsitellään potilastietoja vain silloin, kun se on välttämätöntä hoidon tarjoamiseksi eikä potilastietoja voi päätyä missään muodossa ulkopuolisten luvattomaan käyttöön. Hoidosta ja hoitopäätöksistä vastaa aina lääkäri.
Huhtikuussa 2025 Terveystalo julkaisi tekoälyn eettiset periaatteet, jotka ohjaavat kaikkea tekoälyn kehitystä ja käyttöä. Periaatteet korostavat ihmiskeskeisyyttä, vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä, turvallisuutta ja yksityisyyttä. Kaikki Terveystalon tekoälyprojektit noudattavat tiukasti tietosuojalainsäädäntöä ja tietoturvavaatimuksia, ja uudet työkalut käyvät läpi tarkat arvioinnit ennen käyttöönottoa. Terveystalon AI-tiimi valvoo tekoälyn hallintaa, tukee projekteja ja varmistaa sääntelyn noudattamisen.
Terveystalo panostaa vahvasti henkilöstön osaamiseen ja järjestää tekoälyyn liittyviä koulutuksia, joissa käydään läpi tekoälyn perusteita, käyttösääntöjä ja sovelluksia. Ammattilaiset käyttävät vain Terveystalon hyväksymiä työkaluja, ja tekoälyn kehitystyö tehdään tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lisäksi Terveystalo kerää laajasti tietoa tekoälyhankkeiden vaikutuksista hoidon laatuun ja tekee vertaisarvioitua tutkimusta, jotta opit voidaan jakaa laajemmin terveydenhuollon ja lääketieteen käyttöön.
Terveystalo kehittää uutta modernia potilastietojärjestelmää, Terveystalo Ellaa, yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Ellan tavoitteena on sujuvoittaa vastaanottotyötä, vapauttaa aikaa potilaan kohtaamiseen ja tarjota aidosti älykäs työkalu hoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Terveystalo Ella tuo konkreettisia hyötyjä myös asiakkaille. Järjestelmä on suunniteltu parantamaan hoidon laatua, jatkuvuutta ja asiakaskokemusta.
Ellan avulla hoitava ammattilainen saa nopeasti käyttöönsä potilaan hoidon kannalta olennaiset tiedot, mikä mahdollistaa yksilöllisemmän ja vaikuttavamman hoidon. Kun tiedonkulku on sujuvaa ja hoitohistoria näkyy yhdestä näkymästä, jokainen lääkäri voi toimia potilaan omalääkärinä – riippumatta siitä, missä tai milloin hoito tapahtuu.
Järjestelmä tukee hoidon suunnittelua ja toteutusta hoitopolkujen avulla, varmistaen että hoito etenee suunnitellusti, oikea-aikaisesti ja oikean ammattilaisen toimesta. Tämä vähentää päällekkäisiä käyntejä, parantaa hoitotuloksia ja tuo varmuutta asiakkaalle.
Ellan kehityksessä korostuu asiakaslähtöisyys: kun ammattilaisen työ sujuvoituu, jää enemmän aikaa kohtaamiseen ja potilaan kuuntelemiseen. Terveystalo Ella on askel kohti terveydenhuoltoa, jossa teknologia tukee inhimillistä hoitoa.
Terveystalo on käynnistänyt työterveydessä kaksivuotisen kehitysohjelman, jonka fokus on erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuudessa, tuotantokustannusten alentamisessa sekä yritysasiakkaan asioinnin sujuvoittamisessa. Ohjelma jatkuu vuoteen 2027 asti.
Terveystalo investoi tulevina vuosina vahvasti digitaalisiin ratkaisuihin, jotka tukevat työkykyä ja tuottavat lisäarvoa yritysasiakkaille. Vuonna 2025 ruotsalaisen teknologiayhtiö MedHelpin ja muiden omistajien kanssa perustettu yhteisyritys vauhdittaa modernin työterveysalustan kehitystä. Tavoitteena on hyödyntää Medhelpin tekoälypohjaista terveyspalvelualustaa osana digitaalista työterveyden kehitystä. MedHelpin tekoälyyn pohjautuva terveysalusta tarjoaa työnantajille tehokkaat työkalut sairauspoissaolojen hallintaan ja vähentämiseen, ja se tulee vaiheittain korvaamaan nykyiset työterveyden digitaaliset ratkaisut vuoden 2026 aikana.
Työterveyden kehitysohjelma on kokonaisvaltainen kehityshanke, joka yhdistää asiakasymmärryksen, ammattilaisten osaamisen ja digitaaliset työkalut tavoitteena vahvistaa entisestään Terveystalon roolia työelämän kumppanina ja kestävän terveydenhuollon edelläkävijänä.
Terveystalo on vuodesta 2021 alkaen kehittänyt Käypä hoito -suosituksiin ja muihin yleisesti hyväksyttyihin hoitosuosituksiin perustuvia hoitopolkuja. Hoitopolkujen tavoitteena on varmistaa hoidon yhdenmukaisuus ja vaikuttavuus, tukea terveydenhuollon ammattilaisten työtä, edistää asiakkaiden terveyttä ja varmistaa diagnostiikan sekä seurannan toteutuminen.
Hoitopolut toimivat työkaluna terveydenhuollon ammattilaisille, jotka näkevät potilasjärjestelmässä herätteenä työdiagnoosiin perustuvat hoitosuositukset ja jatkotoimenpiteet. Nämä sisältävät ehdotuksia diagnostiikasta, kuten laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista, sekä tilanteista, joissa erikoislääkärin konsultaatio tai terapiamuodot, kuten lyhytpsykoterapia tai fysioterapia, ovat suositeltavia. Hoitopolut auttavat myös asiakasta tarjoamalla Terveystalo-sovelluksessa selkeitä ohjeita tutkimuksiin valmistautumisesta, omahoidosta ja tarvittaessa terapioiden aloittamisesta. Asiakkaalle hoitopolut mahdollistavat selkeämmän ja sujuvamman hoidon sekä paremman ymmärryksen hoidon kulusta. Terveydenhuollon ammattilaisille ne tarjoavat työtä helpottavia työkaluja, jotka vähentävät hallinnollista kuormitusta ja tukevat päätöksentekoa.
Vuoden 2025 loppuun mennessä käytössä oli noin 80 hoitopolkua, jotka kattoivat muun muassa alaselkäkivun, masennuksen ja ahdistuksen, unettomuuden sekä lasten alahengitystieinfektioiden hoidon. Vuoden aikana hoitopolkuja kehitettiin edelleen esimerkiksi ohjausta selkeyttämällä. Lisäksi käynnistettiin työ hoidon vaikuttavuutta mittaavien kyselyiden viemiseksi lääkinnällisiksi laitteiksi, mikä tehostaa entisestään hoidon vaikuttavuuden seurantaa ja tukee siirtymistä kohti entistä vaikuttavampia hoitoja.
Yksi keskeinen hanke, jolla Terveystalo pyrkii parantamaan palveluidensa saavutettavuutta, on syksyllä 2025 alkanut Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu. Terveystalo avasi koko laajan lääkärikeskusverkostonsa valinnanvapauskokeiluun ja panostaa näiden palveluiden tarjontaan. Kokeilu koskee yli viidesosaa Suomen väestöstä, ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. Sen aikana yli 65-vuotiaat voivat saada korvauksia enintään kolmesta yleislääkärikäynnistä vuodessa (vuonna 2025 kahdesta) sekä valituista perustutkimuksista, kuten verikokeista, EKG:stä ja keuhkokuvista. Kela on asettanut hintakatot palveluille ja kokeilussa yksityinen yleislääkärikäynti maksaa asiakkaalle enintään 28,20 euroa (vuonna 2025). Vastaanotto voi tapahtua paikan päällä, videoyhteydellä tai puhelimitse. Kela arvioi pilotin kattavan jopa miljoona käyntiä vuosittain.
Kokeilu käynnistyi vilkkaasti, ja syys-joulukuussa 2025 Terveystalossa valinnanvapauskokeilun käyntejä oli noin 31 600 eri puolilla Suomea. Lääkärille hakeuduttiin lääkärin tutkimusta ja hoitoa vaativissa asioissa, joista yleisimpiä ovat olleet yleiset krooniset sairaudet ja tuki- ja liikuntaelinvaivat. Asiakkaat ovat kokeneet saaneensa valinnanvapauskokeilun puitteissa apua ja tarvitsemaansa hoitoa. Hoidon vaikuttavuutta eli asiakkaan kokemusta pärjäämisestään vastaanottokäynnin jälkeen mitataan PEI-indeksillä (Patient Enablement Instrument). Valinnanvapauskokeiluun kuuluvilla käynneillä PEI-indeksi oli korkealla tasolla (4,6/5).
Terveystalon tavoitteena on varmistaa, että kokeilu onnistuu kaikkien osapuolten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja luo edellytykset mallin jatkolle sekä mahdolliselle laajentumiselle tulevaisuudessa.