Toimintaympäristö

Kohdemarkkinat

Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä jatkui vahvana vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Flunssakausi oli normaali ja varausasteet olivat hyvällä tasolla.

Yritys- ja vakuutusasiakkuuksissa kysyntä jatkui vahvana. Työllisyystilanne on Suomessa hyvä, mutta sen merkittävät muutokset voivat vaikuttaa työterveyspalveluiden kysyntään. Heikentynyt kuluttajaluottamus ja ostovoima vaikuttivat erityisesti itsemaksettavan suunterveyden palveluiden sekä hierontapalveluiden kysyntään, joskin pientä piristymistä tapahtui vuosineljänneksen loppupuolella. Julkisrahoitteisen markkinan kysynnän laaja-alaisempaa kasvua ei ole vielä tapahtunut, ja markkinalla nähtiin ainoastaan pienempiä digitaalisten palveluiden kilpailutuksia. Julkisrahoitteisella markkinalla henkilöstöpalveluiden kysyntä laski hieman. Itsemaksettavien palveluiden kysynnässä ei ole tapahtunut muutosta vuoden 2024 alussa tapahtuneen Suomen Kela-korvausten noston jälkeen (https://www.kela.fi/sairaanhoito). Nettovaikutusta on kuitenkin vaikeaa arvioida kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman samanaikaisen heikentymisen vuoksi. Suomen poliittiset lakot eivät vaikuttaneet Terveystalon toimintaan tai näkyneet kysynnässä.

Ruotsissa talouden kasvanut epävarmuus vaikutti makrotalouden muutoksille herkempien organisaatioiden johtamisen ja haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntään. Vuoden alussa päättyi joitakin julkisen puolen sopimuksia, mikä heijastuu liikevaihtoon. Vuoden 2024 ennakoidaan olevan haastava.

Terveystalo jatkoi vahvoja panostuksia ammattilaisten rekrytointeihin ja onnistui kasvattamaan tarjontaa. Tarjonnan vahvistamiseksi kehityspanoksia on siirretty entistä enemmän ammattilaisten työtä helpottaviin ja tehostaviin ratkaisuihin.

Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja megatrendit, kuten väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua tulevaisuudessa. Alan suosituimpana työnantajana Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa vahvan markkina-asemansa tukemana.

Inflaation vaikutukset

Inflaatio on tasaantunut vertailukauteen nähden. Yhtiö on käynyt aktiivisesti neuvotteluita keskeisten toimittajien kanssa inflaation kustannusvaikutusten minimoimiseksi. Sähkön hinnan nousu tasaantui vertailukauteen nähden. Tulosparannusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut torjua inflaatiota ja alentaa kustannuksia tietyissä tuote- ja palveluryhmissä.

Kireät työmarkkinat sekä jatkunut inflaatio aiheuttavat palkankorotuspaineita terveydenhuollon palveluissa. Yksityisen terveydenhuollon toimialalla on voimassa kaksivuotinen työehtosopimus ajalle 1.5.2022-30.4.2024, joka koskee Terveystalon suurinta työntekijäryhmää, hoitajia. Vuonna 2022 palkankorotukset olivat 2,0 % 1.10.2022 alkaen, ja vuodelle 2023 korotukset olivat yhteensä 2,95 % ja tulivat voimaan 1.11.2023. Lisäksi kesäkuun 2023 palkanmaksun yhteydessä maksettiin sovittu 450 euron suuruinen kertaerä. Palkkainflaatio näkyy myös muiden ammattiryhmien rekrytoinneissa. Suurin osa (noin 96 prosenttia) Terveystalossa toimivista lääkäreistä on kuitenkin yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön. Vuoden 2024 alussa työterveydessä otettiin ammatinharjoittajille käyttöön uusi palkkiomalli, joka mahdollistaa paremmin inflaation huomioimisen.

Inflaation vaikutusten lieventämiseksi Terveystalo on toteuttanut myös kaupallisia aloitteita osana tulosparannusohjelmaa. Onnistuneiden kaupallisten toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vuoden 2024 aikana.

Mahdollisen Suomen arvonlisäverokannan noston arvioidaan lisäävän vuositasolla Terveystalon kustannuksia noin 2 miljoonalla eurolla.

Hoitojonot ja regulaatioympäristö Suomessa

Kiireettömän hoidon supistaminen koronarajoitustoimien aikana aiheutti merkittävän hoitovajeen muissa sairauksissa. Erikoissairaanhoidon jonot hyvinvointialueilla ovat edelleen pitkät. THL:n mukaan joulukuun 2023 lopussa lähes 174 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Hoitoa odottaneista yli 29 000 potilasta (16,8 prosenttia) oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2023 alusta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot päättävät muun muassa alueen palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Hyvinvointialueet ovat käynnistäneet pienempiä kilpailutuksia esimerkiksi digitaalisiin palveluratkaisuihin, mutta päätöksiä suuremmista palveluhankinnoista yksityiseltä sektorilta ei ole toistaiseksi tehty. 

Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Ensimmäisenä konkreettisena toimena hallitus päätti Kela-korvausten nostamisesta. Uudet Kela-korvaukset astuivat voimaan 1.1.2024 alkaen (https://www.kela.fi/sairaanhoito). Kokonaisuudessaan Kela-korvauksia nostetaan 500 miljoonalla vuosina 2024–2027, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten nostamisella pyritään purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteista ja yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.

Maailmanpoliittisen tilanteen ja konfliktien vaikutukset

Käynnissä olevien konfliktien, kuten Ukrainan sodan, välittömät vaikutukset Terveystalolle ovat olleet hyvin vähäisiä. Terveystalolla ei ole liiketoimintaa Ukrainassa, Israelissa, pakotteiden alaisissa maissa tai näiden maiden kanssa. Konfliktien epäsuorat taloudelliset vaikutukset syntyvät korkeasta inflaatiosta ja mahdollisista toimitusketjujen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Epäsuorat talousvaikutukset näkyvät kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman heikentymisenä. Vaikutukset voivat näkyä viiveellä myös työllisyydessä ja heikentää Terveystalon palveluiden kysyntää.