Toimintaympäristö

Terveydenhuollon palvelut

Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä terveydenhuollon palveluiden kysyntä Suomessa oli selvästi vertailukautta heikompaa. Palveluiden käyttöä vähensivät erityisesti matalampi ylähengitystieinfektioiden esiintyvyys sekä heikko kuluttajien ostovoima ja työllisyystilanne.

Työterveyspalveluissa kysyntä jatkui vaimeana. Kehitystä ohjasivat edelleen työterveyshuollettavien määrän väheneminen, matalampi ylähengitystieinfektioiden esiintyvyys sekä asiakasyritysten sopimuslaajuuksien supistuminen ja varovaisuus epävarmassa taloudellisessa ympäristössä. Heikko työllisyystilanne heijastui työterveyspalveluiden kysyntään. Vakuutusasiakkaiden kysyntä pysyi hyvällä tasolla, mutta oli hieman vertailukautta heikompaa johtuen niin ikään matalammasta ylähengitystieinfektioiden esiintyvyydestä.

Syyskuussa 2025 käynnistynyt 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu jatkui aktiivisena ja toi volyymia palveluihin. Syyskuun 2025 ja maaliskuun 2026 lopun välisenä aikana käyntejä Terveystalossa oli noin 50 500, ja asiakastyytyväisyys oli korkealla tasolla.

Portfolioliiketoiminnot

Suomen julkisrahoitteisen terveydenhuollon markkinatilanne jatkui alkuvuonna 2026 varovaisena hyvinvointialueiden keskittyessä kustannussäästöihin. Markkinan epävarmuus heijastui erityisesti henkilöstövuokrauspalveluiden kysyntään, joka pysyi heikkona. Loppuvuoden 2025 aikana markkinalla nähtiin joitakin laajempia kilpailutuksia, mutta alkuvuonna 2026 yleiskuva säilyi varovaisena.

Kuluttajille suunnatuissa palveluissa suunterveyden kysyntä säilyi hyvällä tasolla.

Ruotsi

Ruotsissa heikko makrotalous sekä korkea työttömyys pitivät yllä matalaa kysyntää. Yritysterveyden palveluiden kysynnässä ei vielä nähty elpymistä, ja organisaatioiden johtamisen palveluiden sekä haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntä säilyi vaimeana.

Terveydenhuollon ammattilaismarkkinat Suomessa

Terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus pysyi hyvällä tasolla ja Terveystalon tarjonta vahvana. Yksityisen terveydenhuollon hoitajia koskevan työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotettiin 1.9.2025 alkaen 2,5 prosentin yleis- ja taulukkopalkkakorotuksella. Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkoja korotettiin puolestaan 1.8.2025 alkaen 1,0 prosentin yleis- ja taulukkopalkkakorotuksella sekä 0,7 prosentin paikallisella erällä. Lisäksi yksityisen sosiaalipalvelualan vähimmäispalkkoja korotettiin 1,0–1,2 prosenttia palkkaryhmästä riippuen. Suurin osa Terveystalossa toimivista lääkäreistä on yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön.

Regulaatioympäristö ja hoitojonot Suomessa

Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kela-korvausten uudistukset ja korotukset laajentavat korvattavien palveluiden kokonaisuutta. Silmätautien erikoislääkärien, gynekologien, hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen korvauksia koskevat korotukset ja uudistukset tulivat voimaan vuonna 2025. Lisäksi 65 vuotta täyttäneitä koskeva valinnanvapauskokeilu käynnistyi syyskuussa 2025 ja jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka. Hallitus on myös käynnistänyt hoidon jatkuvuuteen ja omalääkäri malliin liittyvän kokeilun. Kokonaisuudessaan hallituskauden aikana kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin on suunniteltu käytettävän noin 500 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten uudelleen kohdentamisella hallitus pyrkii edistämään palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta.  Hallitus on purkanut ja aikoo vielä purkaa myös muita hyvinvointialueiden lainsäädännöllisiä esteitä yksityisten palveluntuottajien hyödyntämiseksi. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteisten, yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.

Julkisen sektorin hoitojonot ovat edelleen pitkiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kuukausittain päivittyvien tietojen mukaan helmikuun 2026 lopussa kiireettömään erikoissairaanhoitoon hoitoa odotti yhteensä 128 900 potilasta, joista yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita oli 9 564. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on määrännyt sakkojen uhalla yhdeksän hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikoja pidennettiin vuoden 2025 alussa hoitotakuun väljennystä koskevien muutosten myötä. Lisäksi terveydenhuoltolakia muutettiin siten, että hyvinvointialueet voivat hankkia yksityisiltä leikkaustoimintaa aiempaa laajemmin.