Toimintaympäristö
Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja megatrendit, kuten väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua tulevaisuudessa. Alan suosituimpana työnantajana Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa vahvan markkina-asemansa tukemana. Toimintaympäristön markkinatilanne alla on viimeksi päivitetty 23.10.2025.
Terveydenhuollon palvelut
Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä oli vuoden kolmannella neljänneksellä alhaisempi kuin vertailukaudella, mihin vaikuttivat erityisesti matalampi sairastavuus ja heikompi työterveyden kehitys. Palveluntarjonta ja varausasteet säilyivät kuitenkin hyvällä tasolla. Vakuutusasiakkaiden kysyntä pysyi vahvana. Syyskuun alussa käynnistynyt 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu alkoi aktiivisesti. Työterveyspalveluiden kysyntää hillitsi edelleen yritysten varovaisuus epävarmassa taloudellisessa toimintaympäristössä, mikä näkyi palveluiden käytössä ja sopimuskattavuudessa. Suomen työllisyystilanne on heikentynyt vertailukaudesta. Merkittävät muutokset työllisyydessä vaikuttavat työterveyspalveluiden kysyntään.
Portfolioliiketoiminnot
Suomen julkisrahoitteisen terveydenhuollon markkinatilanne jatkui varovaisena hyvinvointialueiden keskittyessä kustannussäästöihin, joskin signaaleja kysynnän elpymisestä oli nähtävissä. Markkinalla nähtiin myös joitain laajempia kumppanuuskilpailutuksia pienempien, lähinnä digipalveluihin ja henkilöstövuokraukseen keskittyvien kilpailutuksien lisäksi. Markkinan epävarmuus näkyi edelleen henkilöstövuokrauspalveluiden kysynnän heikkenemisenä. Itsemaksettavien suunterveyden palveluiden kysyntä jatkui hyvällä tasolla neljänneksen aikana.
Ruotsi
Ruotsissa makrotalouden heikkous jatkui ja työttömyysluvut säilyivät korkealla. Organisaatioiden johtamisen palveluiden ja haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntä jatkui normaalia heikompana.
Terveydenhuollon ammattilaismarkkinat Suomessa
Yksityisen terveydenhuollon hoitajia koskevan voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotettiin 1.9.2025 alkaen 2,5 prosentin yleis- ja taulukkopalkkakorotuksella. Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkoja korotettiin puolestaan 1.8.2025 alkaen 1,0 prosentin yleis- ja taulukkopalkkakorotuksella sekä 0,7 prosentin paikallisella erällä. Lisäksi YSOSTES:n (Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen) vähimmäispalkkoja korotettiin 1,0–1,2 prosenttia palkkaryhmästä riippuen. Suurin osa Terveystalossa toimivista lääkäreistä on yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön.
Regulaatioympäristö ja hoitojonot Suomessa
Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Hallitus on toteuttanut ohjelmaansa muun muassa korottamalla Kela-korvauksia 1.1.2024 alkaen (https://www.kela.fi/sairaanhoito).
Kela-korvausjärjestelmää uudistetaan kokonaisuudessaan vuonna 2025. Hedelmöityshoidot palautettiin korvattaviksi ja korvauksia korotettiin aiemmasta tasosta. Silmätautien erikoislääkärien, gynekologien, hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen korvauksia uudistettiin ja korotettiin. Myös fysioterapian ja suuhygienistikäyntien korvauksia kehitettiin. Muutokset tulivat voimaan 1.5.2025.
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauspilotti käynnistyi syyskuussa 2025. Kokeilu on uudenlainen Kela-korvausmalli, jolla hallitus haluaa nopeuttaa 65 vuotta täyttäneiden pääsyä hoitoon. Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet voivat asioida valitsemallaan, kokeilussa mukana olevalla yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kelan arvion mukaan valinannanvapauskokeilu voisi pitää sisällään noin miljoona asiakaskäyntiä.
Hallitus päätti huhtikuun 2025 puoliväliriihessä käynnistää myös omalääkärimalliin liittyvän kansalliseen ammatinharjoittajamalliin perustuvan kokeilun.
Kokonaisuudessaan hallituskauden aikana käytettävissä kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin on suunniteltu käytettävän noin 500 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten uudelleen kohdentamisella hallitus pyrkii edistämään palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta. Hallitus aikoo purkaa myös muita hyvinvointialueiden lainsäädännöllisiä esteitä yksityisten palveluntuottajien hyödyntämiseksi. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteista ja yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.
Julkisen sektorin hoitojonot ovat edelleen pitkiä: elokuun 2025 lopussa kiireettömään erikoissairaanhoitoon odotti lähes 143 500 potilasta, joista noin 24 700 oli jonottanut yli puoli vuotta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on määrännyt sakkojen uhalla yhdeksän hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä.
Vuoden 2025 alussa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikoja pidennettiin, eli hoitotakuuta väljennettiin. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa hoitotakuu on nyt 3 kuukautta ja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Myös lääkärien ja hammaslääkärien sekä erikoishammaslääkärien jatkokäyntien toteutumisen enimmäisajat pitenivät. Vuoden alussa terveydenhuoltolakia muutettiin siten, että julkiset palvelujen järjestäjät, kuten hyvinvointialueet, voivat hankkia yksityisiltä leikkaustoimintaa aiempaa laajemmin.