Toimintaympäristö

Terveydenhuollon palvelut

Terveydenhuollon palveluiden kysyntä Suomessa jatkui toisella neljänneksellä vertailuvuotta heikompana. Alkuvuoteen verrattuna kysyntäympäristössä nähtiin stabiloitumisen merkkejä. THL:n käyntidatan perusteella palveluiden käyttö Suomessa pysyi edelleen vertailukautta alemmalla tasolla, mutta itsemaksavien kuluttaja-asiakkaiden kysyntä piristyi hieman kuluttajaluottamuksen kääntyessä kasvuun.

Työterveyspalveluissa markkina jatkui vaimeana. Kehitystä selittivät heikon työllisyystilanteen lisäksi työterveyshuollettavien määrän väheneminen vertailukaudesta, ylähengitystieinfektioiden matalampi esiintyvyys sekä asiakasyritysten sopimuslaajuuksien supistuminen ja varovaisuus epävarmassa taloudellisessa ympäristössä. Katsauskaudella työterveyshuollettavien määrä kuitenkin tasaantui.

Syyskuussa 2025 käynnistynyt 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu jatkui aiempaa aktiivisempana toisella vuosineljänneksellä ja toi volyymia palveluihin. Syyskuun 2025 ja kesäkuun 2026 lopun välisenä aikana Terveystalossa tehtiin noin 78 700 käyntiä kokeilun piirissä, ja asiakastyytyväisyys pysyi korkealla tasolla.

 

Portfolioliiketoiminnot

Suomen julkisrahoitteisen terveydenhuollon markkinatilanne jatkui varovaisena hyvinvointialueiden keskittyessä kustannussäästöihin ja talouden tasapainottamiseen. Toisella neljänneksellä markkinaa leimasivat edelleen pääosin pienemmät ja kohdennetut kilpailutukset, erityisesti digipalveluissa, henkilöstövuokrauksessa sekä yksittäisissä palvelukokonaisuuksissa. Samanaikaisesti useilla hyvinvointialueilla on edistetty tuotantorakenteen muutoksia sekä markkinavuoropuheluja, mikä tukee siirtymää kohti vaiheittaisia ja modulaarisia hankintoja. Laajamittaiset ulkoistuskokonaisuudet ovat kuitenkin toistaiseksi pysyneet rajallisina.

Kuluttajille suunnatuissa palveluissa suunterveyden kysyntä pysyi vakaana, samoin hierontapalveluiden kysyntä piristyi hieman.

Ruotsi

Ruotsissa heikko makrotalous sekä korkea työttömyys pitivät yllä matalaa kysyntää. Yritysterveyden palveluiden kysynnässä ei edelleenkään nähty elpymistä, ja organisaatioiden johtamisen palveluiden sekä haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntä säilyi vaimeana.

Terveydenhuollon ammattilaismarkkinat Suomessa

Terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus pysyi hyvällä tasolla ja Terveystalon tarjonta vahvana. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin sopimusratkaisu 27.2.2026 ja terveyspalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa 11.5.2026. Henkilöstöalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotettiin 1.6.2026 alkaen 2,2 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,7 prosentin paikallisella erällä.

Terveyspalvelualan työehtosopimus on voimassa 1.5.2026–30.4.2028. Sopimusratkaisun mukaiset palkankorotukset toteutetaan vaiheittain sopimuskauden aikana. Vuonna 2026 palkkoja korotetaan syyskuussa 2,22 prosentin yleis- ja taulukkokorotuksella. Lisäksi joulukuussa 2026 maksetaan 0,6 prosentin paikallinen erä sekä 183 euron kertaerä, ja vaativuusryhmässä 3 palkkoja korotetaan erillisellä 0,7 prosentin taulukkokorotuksella. Vuonna 2027 palkkoja korotetaan 2,0 prosentin yleis- ja taulukkokorotuksella sekä 0,4 prosentin paikallisella erällä.

Työehtosopimus sisältää palkankorotusten lisäksi työehtojen kehittämistä, kuten jaksotyön soveltamisalan rajattua laajentamista ja siihen liittyvien ylityömääräysten uudistamista sekä palkkausjärjestelmän kehittämistä. Muutosten vaikutusten arvioidaan kohdistuvan erityisesti henkilöstökustannusten kehitykseen sekä positiivisesti alan työvoiman saatavuuteen pitkällä aikavälillä.

Suurin osa Terveystalossa toimivista lääkäreistä on yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön.

Regulaatioympäristö ja hoitojonot Suomessa

Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kela-korvausten uudistukset ja korotukset ovat laajentaneet korvattavien palveluiden kokonaisuutta. Silmätautien erikoislääkärien, gynekologien, hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen korvauksia koskevat korotukset ja uudistukset tulivat voimaan vuonna 2025.

Syyskuussa 2025 käynnistynyttä 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua laajennettiin hallituksen kevään 2026 kehysriihessä tehtyjen linjausten mukaisesti. Heinäkuusta 2026 alkaen kokeiluun lisättiin 20 uutta laboratorio- ja kuvantamistutkimusta, minkä jälkeen korvattavien tutkimusten määrä kasvoi 42 tutkimukseen. Lisäksi hallitus valmistelee vuodelle 2027 laajennuksia, joihin sisältyvät yleislääkärikäyntien enimmäismäärän nostaminen kolmesta kuuteen käyntiin vuodessa, lähetteettömien fysioterapiakäyntien lisääminen osaksi kokeilua sekä kokeilun jatkaminen vuoden 2028 loppuun asti. Laajennusten tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä, vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja lisätä asiakkaiden valinnanvapautta.

Kokonaisuudessaan hallituskauden aikana kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin on suunniteltu käytettävän noin 500 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten uudelleen kohdentamisella hallitus pyrkii edistämään palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta. Hallitus on myös käynnistänyt 40 miljoonan euron hoidon jatkuvuuteen ja omalääkäriyteen liittyvän kokeilurahoitushaun. Hallitus on purkanut ja aikoo vielä purkaa myös muita hyvinvointialueiden lainsäädännöllisiä esteitä yksityisten palveluntuottajien hyödyntämiseksi. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteisten, yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.

Julkisen sektorin hoitojonot ovat edelleen pitkiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kuukausittain päivittyvien tietojen mukaan toukokuun 2026 lopussa kiireettömään erikoissairaanhoitoon hoitoa odotti yhteensä 112 810 potilasta, joista yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneiden osuus oli 4,3 prosenttia. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikoja pidennettiin vuoden 2025 alussa hoitotakuun väljennystä koskevien muutosten myötä. Lisäksi terveydenhuoltolakia muutettiin siten, että hyvinvointialueet voivat hankkia yksityisiltä leikkaustoimintaa aiempaa laajemmin.