Toimintaympäristö
Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja megatrendit, kuten väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua tulevaisuudessa. Alan suosituimpana työnantajana Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa vahvan markkina-asemansa tukemana. Toimintaympäristön markkinatilanne alla on viimeksi päivitetty 17.7.2025.
Terveydenhuollon palvelut
Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä jatkui vakaana vuoden toisella neljänneksellä. Tarjonta ja varausasteet olivat hyvällä tasolla. Flunssakausi oli vertailukautta vahvempi, mutta laantui normaaliin tapaan kesää kohden. Vakuutusasiakaskysyntä jatkui vahvana. Myös kuluttajakysyntä vahvistui neljänneksen aikana. Työterveyspalveluiden kysyntä oli vakaata, mutta epävarma taloudellinen toimintaympäristö näkyy yritysten päätöksenteossa ja palveluiden käytössä. Työllisyystilanne on Suomessa hyvä, sen merkittävät muutokset voivat vaikuttaa työterveyspalveluiden kysyntään.
Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa nousi 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Arvonlisäverokannan noston arvioidaan lisäävän vuositasolla Terveystalon kustannuksia noin 2 miljoonalla eurolla.
Portfolioliiketoiminnot
Suomen julkisrahoitteisen terveydenhuollon markkinatilanne jatkui varovaisena hyvinvointialueiden keskittyessä kustannussäästöihin, joskin varovaisia signaaleja kysynnän elpymisestä oli nähtävissä. Markkinalla nähtiin edelleen lähinnä pienempiä digitaalisten palveluiden kilpailutuksia. Markkinan epävarmuus näkyi henkilöstövuokrauspalveluiden kysynnän heikkenemisenä ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ensimmäisellä neljänneksellä alkanut positiivinen kehitys itsemaksettavien suunterveyden palveluiden kysynnässä jatkui.
Ruotsi
Ruotsissa makrotalouden heikkous jatkui ja työttömyysluvut säilyivät korkealla. Yritysterveyden palveluiden kysyntä oli tyydyttävää, mutta käännettä parempaan ei odoteta ennen toista vuosipuoliskoa. Organisaatioiden johtamisen palveluiden ja haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntä jatkui normaalia heikompana.
Terveydenhuollon ammattilaismarkkinat Suomessa
Yksityisen terveydenhuollon hoitajia koskevan voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotetaan 1.9.2025 alkaen 2,5 prosentin yleis- ja taulukkopalkkakorotuksella. Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkoja korotetaan puolestaan 1.8.2025 alkaen 1,0 prosentin yleis- ja taulukkopalkkakorotuksella sekä 0,7 prosentin paikallisella erällä. Lisäksi YSOSTES:n (Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen) vähimmäispalkkoja korotetaan 1,0–1,2 prosenttia palkkaryhmästä riippuen.
Suurin osa Terveystalossa toimivista lääkäreistä on yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön.
Regulaatioympäristö ja hoitojonot Suomessa
Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Hallitus on toteuttanut ohjelmaansa muun muassa korottamalla Kela-korvauksia 1.1.2024 alkaen (https://www.kela.fi/sairaanhoito).
Kela-korvausjärjestelmää uudistetaan kokonaisuudessaan vuonna 2025. Hedelmöityshoidot palautettiin korvattaviksi ja korvauksia korotettiin aiemmasta tasosta. Silmätautien erikoislääkärien, gynekologien, hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen korvauksia uudistettiin ja korotettiin. Myös fysioterapian ja suuhygienistikäyntien korvauksia kehitettiin. Muutokset tulivat voimaan 1.5.2025.
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauspilotti käynnistyy syyskuussa 2025. Kokeilu on uudenlainen Kela-korvausmalli, jolla hallitus haluaa nopeuttaa 65 vuotta täyttäneiden pääsyä hoitoon. Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet voivat asioida valitsemallaan, kokeilussa mukana olevalla yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kelan arvion mukaan valinannanvapauskokeilu voisi pitää sisällään noin miljoona asiakaskäyntiä.
Hallitus päätti huhtikuun 2025 puoliväliriihessä käynnistää myös omalääkärimalliin liittyvän kansalliseen ammatinharjoittajamalliin perustuvan kokeilun.
Kokonaisuudessaan hallituskauden aikana käytettävissä kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin on suunniteltu käytettävän noin 500 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten uudelleen kohdentamisella hallitus pyrkii edistämään palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta. Hallitus aikoo purkaa myös muita hyvinvointialueiden lainsäädännöllisiä esteitä yksityisten palveluntuottajien hyödyntämiseksi. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteista ja yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.
Julkisen sektorin hoitojonot ovat edelleen pitkiä: toukokuun 2025 lopussa kiireettömään erikoissairaanhoitoon odotti lähes 134 000 potilasta, joista noin 19 000 oli jonottanut yli puoli vuotta. Valvira on määrännyt 14 hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan hoitoon pääsyn lain edellyttämälle tasolle viimeistään 31.3.2025.
Vuoden 2025 alussa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikoja pidennettiin, eli hoitotakuuta väljennettiin. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa hoitotakuu on nyt 3 kuukautta ja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Myös lääkärien ja hammaslääkärien sekä erikoishammaslääkärien jatkokäyntien toteutumisen enimmäisajat pitenivät. Vuoden alussa terveydenhuoltolakia muutettiin siten, että julkiset palvelujen järjestäjät, kuten hyvinvointialueet, voivat hankkia yksityisiltä leikkaustoimintaa aiempaa laajemmin.