Toimintaympäristö

Terveydenhuollon palvelut

Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä oli vuonna 2025 pääosin vahvaa, vaikkakin kehityksessä nähtiin vaihtelua vuoden aikana. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla palveluiden käyttöä tuki normaalia korkeampi ylähengitystieinfektioiden esiintyvyys, vahva vakuutusasiakaskysyntä sekä kuluttaja-asiakkaiden hieman piristynyt kysyntä. Vuoden kolmannella ja neljännellä neljänneksellä kokonaiskysyntä heikkeni vertailukaudesta, mikä johtui erityisesti matalammasta ylähengitystieinfektioiden esiintyvyydestä sekä työterveyspalveluiden vaimeasta kysynnän kehityksestä. Yritysten varovaisuus epävarmassa taloudellisessa ympäristössä näkyi rajatummassa palveluiden käytössä ja sopimuskattavuudessa, ja Suomen työllisyystilanteen heikkeneminen vaikutti työterveyspalveluiden kysyntään vuoden jälkipuoliskolla. Vakuutusasiakkaiden kysyntä säilyi kuitenkin vahvana koko vuoden ajan. Palveluntarjonta ja varausasteet pysyivät niin ikään koko vuoden ajan hyvällä tasolla.

Syyskuussa käynnistynyt 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu käynnistyi aktiivisesti ja toi lisävolyymia palveluihin loppuvuonna.

Portfolioliiketoiminnot

Suomen julkisrahoitteisen terveydenhuollon markkinatilanne oli vuonna 2025 edelleen varovainen hyvinvointialueiden keskittyessä kustannussäästöihin. Vuoden aikana markkinalla nähtiin pääasiassa esimerkiksi digitaalisten palvelujen kilpailutuksia, mutta loppuvuotta kohti oli nähtävissä kasvavia signaaleja kysynnän avautumisesta. Vuoden toisella puoliskolla markkinalla käynnistyi myös joitakin laajempia kumppanuuskilpailutuksia, ja hyvinvointialueiden kiinnostus erilaisten palvelukokonaisuuksien hankintaan yksityiseltä sektorilta vahvistui.

Markkinan epävarmuus heijastui erityisesti henkilöstövuokrauspalveluiden kysyntään, joka heikkeni alkuvuodesta ja pysyi vaimeana koko vuoden ajan. Sen sijaan kuluttajille suunnatuissa palveluissa suunterveyden palveluiden kysyntä vahvistui selvästi, ja kasvu jatkui tasaisena vuoden lopulle saakka.

Ruotsi

Ruotsissa makrotalouden heikkous sekä korkea työttömyys painoivat kysyntää koko vuoden ajan. Yritysterveyden palveluiden kysyntä säilyi tyydyttävällä tasolla, eikä odotettua elpymistä vielä nähty. Organisaatioiden johtamisen palveluiden ja haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntä oli selvästi vertailukautta heikompaa.

Terveydenhuollon ammattilaismarkkinat Suomessa

Terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus oli koko vuoden hyvällä tasolla ja Terveystalon tarjonta niin ikään vahva.

Yksityisen terveydenhuollon hoitajia koskevan voimassa olevan työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja korotettiin 1.9.2025 alkaen 2,5 prosentin yleis- ja taulukkopalkkakorotuksella. Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkoja korotettiin puolestaan 1.8.2025 alkaen 1,0 prosentin yleis- ja taulukkopalkkakorotuksella sekä 0,7 prosentin paikallisella erällä. Lisäksi YSOSTES:n (Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen) vähimmäispalkkoja korotettiin 1,0–1,2 prosenttia palkkaryhmästä riippuen. Suurin osa Terveystalossa toimivista lääkäreistä on yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön. 

Regulaatioympäristö ja hoitojonot Suomessa

Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Hallitus on toteuttanut ohjelmaansa muun muassa korottamalla Kela-korvauksia 1.1.2024 alkaen (https://www.kela.fi/sairaanhoito). Lisäksi hedelmöityshoidot palautettiin korvattaviksi ja korvauksia korotettiin aiemmasta tasosta. Silmätautien erikoislääkärien, gynekologien, hammashoidon ja mielenterveyspalvelujen korvauksia uudistettiin ja korotettiin. Myös fysioterapian ja suuhygienistikäyntien korvauksia kehitettiin. Muutokset tulivat voimaan 1.5.2025. 

65 vuotta täyttäneitä koskeva valinnanvapauskokeilu käynnistyi syyskuussa 2025. Kokeilu on uudenlainen tapa hyödyntää Kela-korvauksia. Sen tavoitteena on muun muassa nopeuttaa 65 vuotta täyttäneiden pääsyä hoitoon. Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet voivat asioida valitsemallaan, kokeilussa mukana olevalla yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kelan arvion mukaan valinannanvapauskokeilu voisi pitää sisällään noin miljoona asiakaskäyntiä.

Huhtikuun 2025 puoliväliriihessä hallitus päätti käynnistää myös hoidon jatkuvuuteen ja omalääkäri­malliin liittyvän kokeilun. Kokonaisuudessaan hallituskauden aikana kaikkiin edellä mainittuihin uudistuksiin on suunniteltu käytettävän noin 500 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten uudelleen kohdentamisella hallitus pyrkii edistämään palvelujen saatavuutta ja valinnanvapautta.  Hallitus on purkanut ja aikoo vielä purkaa myös muita hyvinvointialueiden lainsäädännöllisiä esteitä yksityisten palveluntuottajien hyödyntämiseksi. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteisten, yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.

Julkisen sektorin hoitojonot ovat edelleen pitkiä: marraskuun 2025 lopussa kiireettömään erikoissairaanhoitoon odotti noin 143 200 potilasta, joista noin 19 500 oli jonottanut yli puoli vuotta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on määrännyt sakkojen uhalla yhdeksän hyvinvointialuetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä. Vuoden 2025 alussa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikoja pidennettiin, eli hoitotakuuta väljennettiin. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa hoitotakuu on nyt 3 kuukautta ja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Myös lääkärien ja hammaslääkärien sekä erikoishammaslääkärien jatkokäyntien toteutumisen enimmäisajat pitenivät. Vuoden 2025 alussa terveydenhuoltolakia muutettiin siten, että julkiset palvelujen järjestäjät, kuten hyvinvointialueet, voivat hankkia yksityisiltä leikkaustoimintaa aiempaa laajemmin.