Toimintaympäristö

Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja megatrendit, kuten väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua tulevaisuudessa. Alan suosituimpana työnantajana Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa vahvan markkina-asemansa tukemana.

Kohdemarkkinat

Vuonna 2023 Suomen terveydenhuollon palveluiden kysyntä jatkui vahvana. Kysynnän kausivaihtelut ja varausasteet normalisoituivat poikkeukselliseen vertailukauteen nähden. Myös peruslaboratoriopalveluiden kysyntä normalisoitui pääosin pandemiaa edeltävälle tasolle.  Pandemian väistyttyä asiointi painottui kivijalkaan ja koronatestauksen, digitaalisten palveluiden ja etävastaanottojen kysyntä laski merkittävästi vertailukaudesta.

Yritys- ja vakuutusasiakkuuksissa kysyntä jatkui vahvana. Julkisrahoitteisella markkinalla henkilöstöpalveluiden kysyntä oli vahvaa. Heikentynyt kuluttajaluottamus ja ostovoima vaikuttivat itsemaksettavan suunterveyden palveluiden sekä hierontapalveluiden kysyntään vuoden toisella puoliskolla.  Julkisrahoitteisen markkinan kysynnän laaja-alaisempaa kasvua ei ole vielä tapahtunut, ja markkinalla nähtiin ainoastaan pienempiä digitaalisten palveluiden kilpailutuksia.

Ruotsissa talouden kasvanut epävarmuus vaikutti makrotalouden muutoksille herkempien organisaatioiden johtamisen ja haitallisen käytön kuntoutuspalveluiden kysyntään vuoden toisella puoliskolla.

Terveystalo jatkoi koko vuoden ajan vahvoja panostuksia ammattilaisten rekrytointeihin ja onnistui kasvattamaan tarjontaa tasaisesti vuoden ajan. Tarjonnan vahvistamiseksi kehityspanoksia siirrettiin entistä enemmän ammattilaisten työtä helpottaviin ja tehostaviin ratkaisuihin. Kireät työmarkkinat ja inflaatio loivat kasvavia paineita kustannuksiin koko vuoden 2023 ajan, mukaan lukien palkkakuluihin. Työllisyystilanne on hyvä, mutta sen merkittävät muutokset voivat vaikuttaa myös Suomessa työterveyspalveluiden kysyntään.

Terveystalon kohdemarkkinoiden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät; pohjakysyntä on vahvaa, ja megatrendit, kuten väestön ikääntyminen ja terveydenhuollon digitalisaatio, sekä kasvavat julkisen terveydenhuollon hoitojonot tukevat kysynnän kasvua tulevaisuudessa. Alan suosituimpana työnantajana Terveystalolla on hyvät edellytykset vauhdittaa kasvua myös jatkossa vahvan markkina-asemansa tukemana.

Inflaation vaikutukset

Inflaation tasaantumisesta huolimatta osassa hankintakategorioista nähtiin edelleen hintojen nousupaineita. Yhtiö on käynyt aktiivisesti neuvotteluita keskeisten toimittajien kanssa inflaation kustannusvaikutusten minimoimiseksi. Sähkön hinnan nousu tasaantui vertailukauteen nähden.
Tulosparannusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on torjua inflaatiota ja alentaa kustannuksia tietyissä tuote- ja palveluryhmissä.

Kireät työmarkkinat sekä jatkunut inflaatio aiheuttavat palkankorotuspaineita terveydenhuollon palveluissa. Yksityisen terveydenhuollon toimialalla on voimassa kaksivuotinen työehtosopimus ajalle 1.5.2022-30.4.2024, joka koskee Terveystalon suurinta työntekijäryhmää, hoitajia. Vuonna 2022 palkankorotukset olivat 2,0 prosenttia 1.10.2022 alkaen, ja vuodelle 2023 korotukset olivat yhteensä 2,95 prosenttia ja tulivat voimaan 1.11.2023. Lisäksi kesäkuun 2023 palkanmaksun yhteydessä maksettiin sovittu 450 euron suuruinen kertaerä. Palkkainflaatio näkyy myös muiden ammattiryhmien rekrytoinneissa. Suurin osa (noin 96 prosenttia) Terveystalossa toimivista lääkäreistä on kuitenkin yksityisiä ammatinharjoittajia, jotka eivät ole palkkasuhteessa yhtiöön.

Inflaation vaikutusten lieventämiseksi Terveystalo toteuttaa myös kaupallisia aloitteita osana tulosparannusohjelmaa. Onnistuneiden hinnoittelutoimenpiteiden vaikutukset näkyvät vuosien 2023 ja 2024 aikana.

Hoitojonot ja regulaatioympäristö Suomessa

Kiireettömän hoidon supistaminen koronarajoitustoimien aikana aiheutti merkittävän hoitovajeen muissa sairauksissa. Erikoissairaanhoidon jonot ovat edelleen jatkaneet kasvuaan. THL:n mukaan elokuun 2023 lopussa lähes 178 000 potilasta odotti pääsyä julkiseen kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Hoitoa odottaneista yli 30 500 (17,2 prosenttia) oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Elokuussa 2023 yli puoli vuotta jonottaneita potilaita oli lähes 9 400 enemmän kuin huhtikuussa 2023.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi vuoden 2023 alusta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot päättävät muun muassa alueen palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Hyvinvointialueet ovat käynn38istäneet pienempiä kilpailutuksia esimerkiksi digitaalisiin palveluratkaisuihin, mutta päätöksiä suuremmista palveluhankinnoista yksityiseltä sektorilta ei ole toistaiseksi tehty. 

Kesällä 2023 julkaistu hallitusohjelma pyrkii lisäämään yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyötä palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Ensimmäisenä konkreettisena toimena hallitus päätti Kela-korvausten nostamisesta. Uudet Kela-korvaukset astuivat voimaan 1.1.2024 alkaen (https://www.kela.fi/sairaanhoito). Kokonaisuudessaan Kela-korvauksia nostetaan 500 miljoonalla vuosina 2024–2027, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten nostamisella pyritään purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja. Hallitusohjelman toimenpiteiden arvioidaan tukevan yksityisen palvelutuotannon kysynnän kasvua ja tuovan uusia mahdollisuuksia julkisrahoitteista ja yksityisesti tuotettujen palveluiden toteuttamiseen.


Maailmanpoliittisen tilanteen ja konfliktien vaikutukset
Käynnissä olevien konfliktien, kuten Ukrainan sodan, välittömät vaikutukset Terveystalolle ovat olleet hyvin vähäisiä. Terveystalolla ei ole liiketoimintaa Ukrainassa, Israelissa, pakotteiden alaisissa maissa tai näiden maiden kanssa. Konfliktien epäsuorat taloudelliset vaikutukset syntyvät korkeasta inflaatiosta ja mahdollisista toimitusketjujen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöistä. Epäsuorat talousvaikutukset näkyvät kuluttajaluottamuksen ja ostovoiman heikentymisenä. Vaikutukset voivat näkyä viiveellä myös työllisyydessä ja heikentää Terveystalon palveluiden kysyntää.