Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat olleet yksi suomalaisen työelämän keskeisistä huolenaiheista. Pitkään jatkunut kasvu osoitti ensimmäisiä hiipumisen merkkejä vuonna 2024 ja vuonna 2025 Terveystalossa onnistuttiin taittamaan kehityksen suunta selkeästi. Tiedot käyvät ilmi Terveystalon Näin Suomi voi* -aineistosta, jossa on analysoitu kaikkien Terveystalon työterveysasiakkaiden sairauspoissaolodata usean edellisen vuoden ajalta.
– Aineistomme osoittaa, että mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot laskivat vuonna 2025 edellisvuodesta merkittävästi. Lasku ei kohdentunut ainoastaan tiettyyn poissaololuokkaan, vaan sitä näkyy kaikissa poissaolojen pituusluokissa lukuun ottamatta kaikkein pisimpiä, yli 90 päivää kestäneitä poissaoloja, kertoo Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela.
Vuoden 2025 aineistossa näkyy selkeä muutos mielenterveyspoissaolojen rakenteessa. Neuroottisiin häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, liittyvät poissaolot, jotka olivat pitkään kasvussa, kääntyivät laskuun kaikissa ikäryhmissä. Samalla mielialahäiriöihin liittyvät poissaolot jatkoivat jo aiemmin alkanutta laskutrendiään. Yli 30 päivää työstä poissa olleiden henkilöiden osuus pieneni 4 prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhä useampi sai tukea ennen tilanteen pitkittymistä.
– Vaikka työelämän mielenterveyshaasteista keskustellaan paljon erityisesti nuorten näkökulmasta, omasta aineistostamme voi tulkita, että todellisuudessa ongelma on eriytynyt jo ennen kuin nuoret astuvat työelämään. Datamme kertoo, ettei työelämässä mukana olevien henkilöiden mielenterveyspoissaolojen trendissä ole merkityksellisiä eroja nuorten ja muiden ikäryhmien välillä. Juurisyyt mielenterveyshaasteisiin ovat moninaisempia, eivätkä nuoremmissa ikäluokissa linkity pelkästään työelämän vaatimuksiin ja siellä kohdattaviin paineisiin, kuvaa Taimela.
Vaikka mielenterveyshaasteet eivät ole poistuneet suomalaisesta työelämästä, keinot niiden tukemiseen ovat kehittyneet. Kun ongelmat kohdataan ajoissa ja työkykyä tuetaan aktiivisesti, vaikutukset näkyvät sekä yksilön hyvinvoinnissa että koko työyhteisön toimivuudessa. Mielenterveyttä tukeva työelämä on mahdollisuus, joka kasvattaa niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin hyvinvointia. ”
Jukka Pitkänen
Kuva: Terveystalon työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkänen
Tuloksena lähes 100 000 tervettä työpäivää ja 42 miljoonaa euroa säästöä
Vuoden 2025 kehitys osoittaa, että mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa, mutta monisyisen ongelman ratkaisu on tehtävä yhdessä. Keskittymällä tutkitusti vaikuttaviin toimiin, Terveystalossa ylitettiin vuoden alussa asetettu tavoite vähentää mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja nykyisessä asiakaskannassa. Yhteensä laskua kertyi 7 prosentin verran.
– Mielenterveyspoissaolojen kehitys ei perustu mihinkään yksittäiseen toimenpiteeseen, vaan kyseessä on useiden samanaikaisten tekojen tulos. Varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen hoitoon ohjaus ja tarkoituksenmukaiset työhön sekä yksilöön kohdistuvat tukitoimet ovat keskeisiä keinoja, joilla poissaoloja voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää niiden kestoa. Saavutus ei ole yksistään työterveyden onnistumista, vaan taustalla on tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa ja yhteinen sitoutuminen mielenterveyspandemian selättämiseen, kertoo Jukka Pitkänen, Terveystalon työterveyden ylilääkäri.
* Näin Suomi voi
Terveystalo on analysoinut Suomen suurimpaan yhtenäiseen potilastietojärjestelmäänsä kertynyttä tietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Järjestelmään kertyy vuosittain dataa usean miljoonan suomalaisen asioinneista ja noin 700 000 työikäisen suomalaisen työterveyshuollosta eri toimialoilta ympäri Suomen. Näin Suomi voi -analyysin tavoitteena on edistää koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia nostamalla esiin kansanterveydellisesti merkittäviä havaintoja ja kehityskaaria.
Poissaolojen säästöpotentiaalin laskennassa on huomioitu muutokset Terveystalon työterveyden henkilöasiakkaiden määrässä, jolloin sairauspoissaolopäivien vähenemä on 99 042 kpl. Euromäärää laskiessa on hyödynnetty kansallista arviota 420 €/työpäivä, joka sisältää sairauspoissaolon suorat ja epäsuorat kustannukset. Yhteensä säästöä kertyy siten 41 597 640 euroa.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
”Sairausloma on viimeinen keino” – näin työterveys ehkäisee sairauspoissaoloja
Suurin osa työterveyden toimista ei koskaan näy työntekijälle tai liity sairauslomaan. Tämä on merkki onnistumisesta.
Terve työelämä barometri 2026: Myönteinen trendi terveellisyydessä, mutta näkemysero inhimillisyydessä ylimmän johdon ja muiden välillä kasvussa
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Vaikka yleinen kuva työelämän terveydestä on parantunut, kokemukset johdon aktiivisuudesta ja arjen inhimillisyydestä eriytyvät, joten polarisaatio roolien välillä on kasvussa.
Terve työelämä barometri 2026: Kasvava kuormitus haastaa työelämää, ratkaisu löytyy yhteisöllisyydestä
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan barometri paljastaa työelämän uuden normaalin: jopa 80 % vastaajista kokee suomalaisen työelämän olevan entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa.
Työterveystiimin jäsenet kertovat: vaikuttavaa työterveyttä tehdään yhdessä
Työterveyden arki on monimuotoista ja asiakasarvoa tuottavan tiedon ja palvelun tarjoaminen edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä. Terveystalossa työterveyttä tehdään moniammatillisissa osaajatiimeissä. Kun eri alojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä ja tuntevat toisensa sekä asiakkuuden, yhteistyö on sujuvaa ja asiakkaalle syntyy kestävää lisäarvoa.
Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin
Uudenlainen laboratoriotutkimus auttaa tunnistamaan sairauspoissaolojen juurisyitä. Näin data parantaa työterveyden osumatarkkuutta ja vähentää työkykyriskejä.
Terveydenhuollon digitrendit 2026: kyky hyödyntää tekoälyä kokonaisvaltaisesti nousee menestystekijäksi
Teknologian ja tekoälyn kiihtyvä kehitys ei tarkoita pelkästään uusia innovaatioita terveydenhuoltoon, vaan pakottaa miettimään koko alan toimintalogiikkaa uudelleen, kertoo Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt.
Terveystalon työterveyden asiantuntijajohtoon uusia vahvistuksia – Ilse Rauhaniemi työterveyden ylilääkäriksi
Työterveyshuollon erikoislääkäri Ilse Rauhaniemi aloittaa Terveystalon uutena työterveyden ylilääkärinä 1.4.2026 alkaen. Hän vastaa jatkossa Terveystalon työterveyspalveluiden lääketieteellisestä johtamisesta, hoidon laadusta ja palveluiden kehittämisestä. Työterveyden lääketieteellinen johto vahvistuu Rauhaniemen lisäksi kahdella uudella osaajalla, kun maalis- ja huhtikuun aikana Tomi Ylä-Soininmäki ja Tuula Angervuori-Pursila aloittavat johtavina työterveyslääkäreinä työterveyden kehittämisen ja vaikuttavuuden parissa.
Sairauspoissaolot laskussa: mitä vuoden 2025 data kertoo suomalaisten työkyvystä?
Terveystalon Näin Suomi voi* -aineisto paljastaa suomalaisesta työelämästä useita myönteisiä muutoksia. Vuonna 2025 suomalaisilla työntekijöillä oli keskimäärin aiempaa vähemmän sairauspoissaoloja, ja yhä useampi selvisi koko vuoden ilman ainuttakaan poissaolopäivää. Myös pitkään huolestuttaneet mielenterveyspoissaolot laskivat merkittävästi. Data kertoo työkykyjohtamisen muutoksesta: ongelmiin tartutaan aiemmin ja työhön paluuta tuetaan entistä aktiivisemmin.
Terapiat etulinjaan -toimintamallia voi pian hyödyntää osana työterveyttä kaikkialla Terveystalossa
Terveystalo on yksi ensimmäisiä toimijoita, joka on hyödyntänyt Terapiat etulinjaan -toimintamallia työterveydessä kesästä 2025 alkaen. Kokemukset toimintamallista osana työterveyttä ovat olleet erittäin myönteisiä ja tavoitteenamme on tarjota vuoden 2026 aikana kaikille organisaatioasiakkaillemme mahdollisuus toimintamallin käyttöön. Malli on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja sen tavoitteena on varmistaa oikea‑aikainen ja vaikuttava tuki mielenterveyden haasteisiin yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Näin teknologia tukee vaikuttavaa työterveyttä
Työterveydessä tiedolla johtaminen perustuu monipuoliseen ja organisaatiotasolla kerättyyn dataan. Tekoälyn avulla asiantuntija pystyy tunnistamaan työyhteisön riskit ja kuormitustekijät sekä ohjaamaan yhteisöä kohti vaikuttavampia, kohdennettuja terveyspalveluja. Terveystalon työterveyden tuote- ja palvelutuotannonohjauksesta vastaava johtaja Joonas Kaijala avaa, kuinka data ja AI tukee ammattilaisten työtä ja parantaa yhteisön hyvinvointia.
Digityöterveyden vaikuttavuus syntyy tasaisesta laadusta
Työterveyden suurin arvo yritykselle on saavutettava, tasalaatuinen ja koko organisaatiota tukeva palvelu, joka ehkäisee työkykyriskejä ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
Terveystalo mukana eturivin työelämätoimijoiden kera Hyvän työn foorumissa
Uusi yhteistyö avaa mahdollisuuksia myönteisemmän työelämän rakentamiseen.
Suun Terveystalon osaaminen ja verkosto laajenee – myös työterveysasiakkaiden hyväksi
Suunterveys on Terveystalossa erottamaton ja olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Laajentuva suunterveydenhuollon verkosto mahdollistaa kattavat palvelut sekä työntekijöille että asiakkaille ympäri Suomen. Tavoitteena on sujuva hoitoon pääsy ja alan kehityksen kärjessä pysyminen.
Mikä on metabolinen ikä ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut?
Terveystalon uusi tutkimus paljastaa kuinka kehosi ikääntyy. Metabolinen ikä tekee näkyväksi biologisen vanhenemisen.
Sujuvaa apua asiointiin – tekoälyavustajamme on nyt käytössäsi
Löydät nyt verkkosivuiltamme Terveystalon tekoälyavustajan, joka auttaa sinua löytämään tietoa sivustoltamme. Tekoälyä hyödyntävä bottimme vastaa kysymyksiisi ja ohjaa sinut nopeasti ja helposti etsimäsi tiedon pariin.
Terveystarkastusten uudistunut elintapasairausriskien raportti tarjoaa lisää tietoa ja vahvistaa ennaltaehkäisyä
Helmikuusta 2026 alkaen elintapasairauksien riskiraportti sisältää arvion metabolisesta iästä ja vertaa jokaisen henkilökohtaisia tuloksia Terveystalossa kerättyyn työikäisten dataan.
Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.
Vahva tunnistautuminen nopeuttaa asiointiasi puhelinpalvelussamme
Jatkossa voit tunnistautua helposti ja turvallisesti jo etukäteen, kun soitat asiakaspalveluumme. Lue, miten tunnistautuminen tapahtuu.
Laaja 200 000 näytteen aineisto: Nightingale-tutkimus paljastaa yhteyden sairastumisriskien ja sairauspoissaolojen välillä
Terveystalon työterveyspalveluissa hyödynnettävän suomalaisen Nightingale-tutkimuksen data paljastaa selkeän yhteyden elintapasairauksien riskien ja sairauspoissaolojen välillä. Poikkeuksellisen laaja yli 200 000 asiakkaan aineisto osoittaa, että matalan sairastumisriskin henkilöillä poissaoloja oli kertynyt merkittävästi vähemmän, kun taas korkean riskin ryhmissä poissaoloja oli runsaammin. Tulokset kertovat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksestä työkyvyn ja yritysten kilpailukyvyn turvaamisessa.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää
Lue lisää työterveyden artikkeleita
”Sairausloma on viimeinen keino” – näin työterveys ehkäisee sairauspoissaoloja
Suurin osa työterveyden toimista ei koskaan näy työntekijälle tai liity sairauslomaan. Tämä on merkki onnistumisesta.
Terve työelämä barometri 2026: Myönteinen trendi terveellisyydessä, mutta näkemysero inhimillisyydessä ylimmän johdon ja muiden välillä kasvussa
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Vaikka yleinen kuva työelämän terveydestä on parantunut, kokemukset johdon aktiivisuudesta ja arjen inhimillisyydestä eriytyvät, joten polarisaatio roolien välillä on kasvussa.
Terve työelämä barometri 2026: Kasvava kuormitus haastaa työelämää, ratkaisu löytyy yhteisöllisyydestä
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan barometri paljastaa työelämän uuden normaalin: jopa 80 % vastaajista kokee suomalaisen työelämän olevan entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa.
Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin
Uudenlainen laboratoriotutkimus auttaa tunnistamaan sairauspoissaolojen juurisyitä. Näin data parantaa työterveyden osumatarkkuutta ja vähentää työkykyriskejä.
Terveydenhuollon digitrendit 2026: kyky hyödyntää tekoälyä kokonaisvaltaisesti nousee menestystekijäksi
Teknologian ja tekoälyn kiihtyvä kehitys ei tarkoita pelkästään uusia innovaatioita terveydenhuoltoon, vaan pakottaa miettimään koko alan toimintalogiikkaa uudelleen, kertoo Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt.
Sairauspoissaolot laskussa: mitä vuoden 2025 data kertoo suomalaisten työkyvystä?
Terveystalon Näin Suomi voi* -aineisto paljastaa suomalaisesta työelämästä useita myönteisiä muutoksia. Vuonna 2025 suomalaisilla työntekijöillä oli keskimäärin aiempaa vähemmän sairauspoissaoloja, ja yhä useampi selvisi koko vuoden ilman ainuttakaan poissaolopäivää. Myös pitkään huolestuttaneet mielenterveyspoissaolot laskivat merkittävästi. Data kertoo työkykyjohtamisen muutoksesta: ongelmiin tartutaan aiemmin ja työhön paluuta tuetaan entistä aktiivisemmin.