Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa

Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat olleet yksi suomalaisen työelämän keskeisistä huolenaiheista. Pitkään jatkunut kasvu osoitti ensimmäisiä hiipumisen merkkejä vuonna 2024 ja vuonna 2025 Terveystalossa onnistuttiin taittamaan kehityksen suunta selkeästi. Tiedot käyvät ilmi Terveystalon Näin Suomi voi* -aineistosta, jossa on analysoitu kaikkien Terveystalon työterveysasiakkaiden sairauspoissaolodata usean edellisen vuoden ajalta.

– Aineistomme osoittaa, että mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot laskivat vuonna 2025 edellisvuodesta merkittävästi. Lasku ei kohdentunut ainoastaan tiettyyn poissaololuokkaan, vaan sitä näkyy kaikissa poissaolojen pituusluokissa lukuun ottamatta kaikkein pisimpiä, yli 90 päivää kestäneitä poissaoloja, kertoo Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela.

Vuoden 2025 aineistossa näkyy selkeä muutos mielenterveyspoissaolojen rakenteessa. Neuroottisiin häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, liittyvät poissaolot, jotka olivat pitkään kasvussa, kääntyivät laskuun kaikissa ikäryhmissä. Samalla mielialahäiriöihin liittyvät poissaolot jatkoivat jo aiemmin alkanutta laskutrendiään. Yli 30 päivää työstä poissa olleiden henkilöiden osuus pieneni 4 prosenttia, mikä viittaa siihen, että yhä useampi sai tukea ennen tilanteen pitkittymistä.

– Vaikka työelämän mielenterveyshaasteista keskustellaan paljon erityisesti nuorten näkökulmasta, omasta aineistostamme voi tulkita, että todellisuudessa ongelma on eriytynyt jo ennen kuin nuoret astuvat työelämään. Datamme kertoo, ettei työelämässä mukana olevien henkilöiden mielenterveyspoissaolojen trendissä ole merkityksellisiä eroja nuorten ja muiden ikäryhmien välillä. Juurisyyt mielenterveyshaasteisiin ovat moninaisempia, eivätkä nuoremmissa ikäluokissa linkity pelkästään työelämän vaatimuksiin ja siellä kohdattaviin paineisiin, kuvaa Taimela.

Vaikka mielenterveyshaasteet eivät ole poistuneet suomalaisesta työelämästä, keinot niiden tukemiseen ovat kehittyneet. Kun ongelmat kohdataan ajoissa ja työkykyä tuetaan aktiivisesti, vaikutukset näkyvät sekä yksilön hyvinvoinnissa että koko työyhteisön toimivuudessa. Mielenterveyttä tukeva työelämä on mahdollisuus, joka kasvattaa niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin hyvinvointia.

Jukka Pitkänen

Kuva: Terveystalon työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkänen

Tuloksena lähes 100 000 tervettä työpäivää ja 42 miljoonaa euroa säästöä

Vuoden 2025 kehitys osoittaa, että mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa, mutta monisyisen ongelman ratkaisu on tehtävä yhdessä. Keskittymällä tutkitusti vaikuttaviin toimiin, Terveystalossa ylitettiin vuoden alussa asetettu tavoite vähentää mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja nykyisessä asiakaskannassa. Yhteensä laskua kertyi 7 prosentin verran.

– Mielenterveyspoissaolojen kehitys ei perustu mihinkään yksittäiseen toimenpiteeseen, vaan kyseessä on useiden samanaikaisten tekojen tulos. Varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen hoitoon ohjaus ja tarkoituksenmukaiset työhön sekä yksilöön kohdistuvat tukitoimet ovat keskeisiä keinoja, joilla poissaoloja voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää niiden kestoa. Saavutus ei ole yksistään työterveyden onnistumista, vaan taustalla on tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa ja yhteinen sitoutuminen mielenterveyspandemian selättämiseen, kertoo Jukka Pitkänen, Terveystalon työterveyden ylilääkäri.

* Näin Suomi voi
Terveystalo on analysoinut Suomen suurimpaan yhtenäiseen potilastietojärjestelmäänsä kertynyttä tietoa suomalaisten terveydestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Järjestelmään kertyy vuosittain dataa usean miljoonan suomalaisen asioinneista ja noin 700 000 työikäisen suomalaisen työterveyshuollosta eri toimialoilta ympäri Suomen. Näin Suomi voi -analyysin tavoitteena on edistää koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia nostamalla esiin kansanterveydellisesti merkittäviä havaintoja ja kehityskaaria.

Poissaolojen säästöpotentiaalin laskennassa on huomioitu muutokset Terveystalon työterveyden henkilöasiakkaiden määrässä, jolloin sairauspoissaolopäivien vähenemä on 99 042 kpl. Euromäärää laskiessa on hyödynnetty kansallista arviota 420 €/työpäivä, joka sisältää sairauspoissaolon suorat ja epäsuorat kustannukset. Yhteensä säästöä kertyy siten 41 597 640 euroa.


Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin

Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.

Tutustu Mielen palveluihin

 

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Lue lisää työterveyden artikkeleita