Terveydenhuollon digitrendit 2026: kyky hyödyntää tekoälyä kokonaisvaltaisesti nousee menestystekijäksi

Tekoälyyn tehdään terveydenhuollossa mittavia investointeja myös tänä vuonna. Yksittäisten tekoälyä hyödyntävien työkalujen sijaan olemme siirtymässä aikakauteen, jossa tekoälyavusteisuudesta tulee läpileikkaava osa koko asiakaspolkua.

− Yksi terveydenhuoltoalan menestystekijöistä tulee olemaan kyky tarjota käyttäjäystävällinen ja älykäs palvelukanava, joka yhdistää kaikki asiakkaan palvelut yhteen paikkaan, kuten tekoälychatin tai puhekanavan taakse. Toinen menestystekijöistä on kyky tarjota vastaavaa sujuvuutta terveydenhuollon ammattilaisille vastaanottotyöhön. Kolmas menestystekijä löytyy siitä, että tekoälyä käytetään työterveydessä esihenkilöiden ja HR:n tukena täysin uusilla tavoilla, Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt kuvailee.

Teknologian kehitys tuo myös diagnostiikan uudelle aikakaudelle. Diagnostiikan kehittyessä sairauksien ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tunnistamisesta tulee helpompaa, mikä parantaa hoidon vaikuttavuutta.

− Samalla kun terveydenhuollosta tulee entistä teknologiariippuvaisempaa, haavoittuvuudet kasvavat. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatioiden on varmistettava kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin, Richardt kertoo.

Terveydenhuollon digitrendit 2026

1. AI-lääkärit yleistyvät

Terveyteen liittyvät huolet ja kysymykset ovat nousseet yleisimpien tekoälyn kanssa keskusteltavien aiheiden joukkoon. Tämä kertoo siitä, että terveyshuoliin kaivataan tukea nykyistä matalammalla kynnyksellä.

− Monet suuret USA:ssa sijaitsevat organisaatiot, kuten Amazon ja OpenAI ovat lanseeranneet ensimmäiset terveydenhoitoon keskittyvät tekoälypalvelunsa. Tämä on ensimmäinen askel kohti tekoälyn käyttöä eräänlaisena jatkuvasti saatavilla olevana henkilökohtaisena terveysavustajana, joka yhdistää sekä oirearviota että terveysneuvontaa. 

Richardtin mukaan tällainen tekoälyn hyödyntäminen on luonnollinen osa terveydenhuollon teknologiakehityksen jatkumoa. Se tulee kuitenkin tehdä turvallisesti.

− Tiedämme esimerkiksi, että generatiivisissa tekoälyissä on hallusinoinnin riski. Terveydenhoitoon tarkoitettujen tekoälypalveluiden laatua tulisi seurata tarkasti ja palvelut tulee toteuttaa lainsäädäntö, tietoturva sekä lääketieteellinen laatu edellä. Terveydenhuollon toimijoiden on tärkeää olla mukana muutoksessa, jotta ihmiset saavat tukea ja neuvontaa turvallisesti sekä vastuullisesti sieltä, mistä sitä etsivät. Tutkimme tällaisia vaihtoehtoja parhaillaan myös Terveystalossa, Richardt kommentoi.

2. Vastaanottojen tekoälystä tulee ambienttia

Richardt kertoo, että tänä vuonna siirrytään yksittäisten tekoälytyökalujen käytöstä kokonaisvaltaiseen, esimerkiksi vastaanottojen taustalla toimivaan kliiniseen älykkyyteen. 

− Tekoälystä tulee ikään kuin ambienttia, eli se toimii jatkuvasti taustalla avustaen ammattilaista työnkulun eri vaiheissa, kuten kirjaamisessa, diagnostiikassa, laskutuksessa ja jatkohoidon ohjauksessa. Tämä tulee vapauttamaan terveydenhuollon ammattilaisen aikaa vaikuttavaan hoitotyöhön ja potilaan kohtaamiseen. Lääkärin rooli muuttuu entistä vuorovaikutteisemmaksi, Richardt kuvailee.

Tällainen tekoälyn kehitys asettaa ennen kaikkea uudenlaisia vaatimuksia potilastietojärjestelmille. 

− Tulemme näkemään potilastietojärjestelmien uuden aikakauden. Tulevaisuuden potilastietojärjestelmien on kyettävä muovautumaan kiihtyvään teknologia- ja tekoälykehitykseen sekä ammattilaisten ja toimialan muuttuviin tarpeisiin. Niiden on tarjottava älykästä tietoa, tukea ja sujuvuutta vastaanoton työnkulun kaikkiin vaiheisiin sekä potilaan hoitoon. Ensimmäisiä lähtöjä on jo tehty, kuten Terveystalo Ella, joka on yksi maailman ensimmäisistä AI-natiiveista potilastietojärjestelmistä. 

3. Diagnostiikka ottaa kehitysloikan

Diagnostiikka on siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa teknologian kehittyminen ja tekoälyn hyödyntäminen mahdollistavat sairauksien tarkemman ja varhaisemman tunnistamisen.

− Teknologian kehittymisen myötä kuvantamisen ja laboratoriopalveluiden tehokkuus kasvaa, mikä voi lisätä niiden käyttöä. Samaan aikaan näemme, että tekoäly parantaa kuvantamisen laatua. Tämä avaa mahdollisuuden siirtää painopistettä nykyistä laajempaan ennaltaehkäisevään seulontaan. Sairauksien varhainen tunnistaminen ja siten hoidon vaikuttavuus paranevat, Richardt kertoo.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi laajempien laboratoriokokonaisuuksien tai kuvantamistutkimusten hyödyntämistä ennaltaehkäisevästi osana säännöllistä terveydenseurantaa. Diagnostiikan kehitystä vauhdittavat myös puettavat laitteet, joiden teknologinen taso on parantunut merkittävästi.

− Älykellot, aktiivisuusrannekkeet ja älysormukset alkavat sisältää diagnostisia ominaisuuksia, ja monelle laitteelle haetaan parhaillaan lääkinnällisen laitteen sertifiointia. Esimerkiksi sydänfilmin tallentaminen ei välttämättä vaadi aina vastaanottokäyntiä, vaan tarvittava data voidaan kerätä arjessa. Tulevaisuudessa puettavien laitteiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää yhä laajemmin lääketieteellisen diagnostiikan tukena, mikä tulee muuttamaan terveydenhuollon toimintatapoja.

4. Toimijoiden digitaalinen resilienssi nousee kriittiseksi kyvykkyydeksi

Vielä kaksi vuosikymmentä sitten digitaaliset potilastietojärjestelmät olivat uusi ilmiö, eikä järjestelmien hetkelliset vikatilanteet vaikuttaneet merkittävästi hoitoon. Tänä päivänä yhä suurempi osa tiedonkulusta ja hoitoprosessista on teknologian varassa. 

– Terveydenhuollon entistä syvempi riippuvuus teknologiasta tarkoittaa sitä, että häiriötilanteiden vaikutukset voivat heijastua laajasti ja nopeasti koko toimintaan. Teknologiseen kehitykseen vaikuttavat keskeiset tekijät, kuten tekoälyn nopea kehitys, sähkön kasvava kysyntä, geopoliittiset jännitteet ja tietoturvaan liittyvät kysymykset ulottuvat myös terveydenhuoltoon. Toimijoilla on oltava valmius esimerkiksi vaihtaa käytössä oleva pohjateknologia tai kielimalli nopealla aikataululla. Tällainen digitaalinen resilienssi edellyttää organisaatioilta myös vahvaa teknologista johtamista, Richardt sanoo.