Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.
Mielenterveyden haasteet ovat keskeinen syy työkyvyn alenemiselle ja sairauspoissaoloille suomalaisessa työelämässä. Niiden yleistyminen ei kuitenkaan tarkoita, että lähiesihenkilötyö olisi epäonnistunutta. Me väitämme päinvastoin, että esihenkilötyö on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana merkittävästi. Työpaikoilla tehdään paljon systemaattista työtä mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Esihenkilöitä koulutetaan, työkykyjohtamista kehitetään ja aktiivista yhteistyötä tehdään työterveyden kanssa.
Silti uupumus, ahdistus ja kuormitus ovat lisääntyneet. Jopa 80 % Terveystalon Terve työelämä -barometrin vastaajista kokee suomalaisen työelämän olevan entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa. Tämä kertoo ennen kaikkea työn muutoksesta ja kasvaneista vaatimuksista yhteiskunnassa, ei johtamisen laadun laskemisesta. Esihenkilötyöhön kohdistuu paljon odotuksia, joiden keskellä esihenkilöiden oman työhyvinvoinnin johtaminen nousee keskeiseksi.
Esihenkilöllä on keskeinen rooli työkykyongelmien varhaisten merkkien tunnistamisessa ja tuen tarjoamisessa. Samalla on fakta, että esihenkilöiden ajalle on monta ottajaa. Operatiiviset vastuut, suuret tiimit ja muutokset vievät aikaa. Ilman riittäviä resursseja ja aikaa ajatella työstä tulee helposti reaktiivista. Aktiivinen, varhainen työhyvinvoinnin tukeminen ei synny sivutyönä, vaan vaatii tietoista priorisointia.
Siksi on syytä kysyä, onko esihenkilötyö aidosti valinta, jolle nähdään perusteet raivata aikaa ja rakentaa edellytykset onnistua – vaikka tämä aika olisi pois muusta?
Esihenkilötyön vahvistamisen tulisi olla strateginen valinta. Se tarkoittaa käytännössä priorisointia, ajankäytön uudelleenjärjestelyä ja joskus myös muusta luopumista. Samalla vastuu työhyvinvoinnista ei kuulu vain esihenkilöille. Mielen hyvinvointi rakentuu systeemissä: riittävän hyvin toimivissa tiimeissä, organisaation rakenteissa ja ihmisten välisessä sujuvassa arjen yhteistyössä. Mielen kuormittumisen ennaltaehkäisemisessä on tärkeä huomioida tämä kokonaisuus.
Myönteistä kehitystä on nähtävissä. Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvu on viimeisimpien tietojen mukaan alkanut taittua (Näin Suomi voi 3/2026). Suunta vahvistaa ajatusta, että tehdyt toimet ja kehittynyt esihenkilötyö kantavat jo hedelmää.
Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren työskentelevät organisaatioiden hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen parissa.
Lue lisää työterveyden blogeja
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa
Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Terveyden edistäminen on myös työnantajan etu ja siksi siihen kannattaa panostaa
Hyvinvointi on tärkeää, katsoo sitä sitten henkilökohtaiselta kannalta tai yrityksen näkökulmasta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalon mukaan etenkin elintapasairauksien ennaltaehkäisy on järkevää sekä taloudellisesti että inhimillisesti. TVO:lla henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa vahvasti ja sen avuksi on otettu rohkeasti uutta suomalaista teknologiaa – se jos mikä kiinnostaa insinööripainotteisen alan henkilöstöä.
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.