Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.
Terveydenhuollon vaikuttavuuden arvioinnissa mittarit eivät ole pelkkiä numeroita: ne ohjaavat päätöksiä, rahoitusta ja hoitokäytäntöjä. Siksi kysymys ei ole vain siitä, mittaammeko, vaan siitä, mittaammeko oikeaa asiaa. Käytettävien mittareiden on aidosti pystyttävä kuvaamaan niitä muutoksia, jotka ovat merkityksellisiä potilaille ja yhteiskunnalle.
Selvitimme tuoreessa tutkimuksessamme "The ability of EQ-5D-5L and WHODAS 2.0 to detect relevant change in primary health care outpatients with diagnosed depression", kuinka hyvin kansalliseksi vaikuttavuusmittariksi valittu EQ-5D-5L kykenee havaitsemaan muutoksia masennuksesta kärsivien perusterveydenhuollon potilaiden voinnissa.
EQ-5D-5L on viiden kysymyksen mittari, joka mittaa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Sitä käytetään Suomessa ja laajasti ympäri maailmaa mittaamaan, miten eri hoitomuodot vaikuttavat koettuun elämänlaatuun.
Vertasimme EQ-5D-5L:n tuloksia masennuksen hoitovasteen seurantaan erikoistuneeseen PHQ-9-mittarin antamiin tuloksiin lähes 5 000 potilaan aineistossa. PHQ-9 on laajasti käytössä oleva, masennuksen oireiden vakavuutta mittaava mittari, jota suositellaan masennuksen hoidon tulosten seurantaan.
Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että geneerinen elämänlaatumittari EQ-5D-5L ei ollut riittävän herkkä tunnistamaan masennuspotilaille merkityksellisiä muutoksia: kolmasosa potilaista jäi ilman oikeaa luokittelua. Masennuksen seurantaan erikoistunut PHQ-9 osoitti selvästi parempaa kykyä erotella, onko potilaan tila parantunut, heikentynyt vai pysynyt ennallaan.
Masennus on yksi yleisimmistä ja merkittävimmistä perusterveydenhuollossa hoidettavista sairauksista. Kyseessä on tavallinen, arjessa vastaan tuleva vaiva, jolla on suuri vaikutus sekä yksilön hyvinvointiin että koko yhteiskunnan toimintaan ja kustannuksiin. Tutkimusaineiston potilaillakin oli lähtötilanteessa ollut keskimäärin alentunut elämänlaatu ja 25 päivää sairauspoissaoloja edeltävän 6 kuukauden aikana.
Tuore tutkimuksemme osoittaa, että kansalliseksi vaikuttavuusmittariksi valitun EQ-5D-5L:n herkkyys havaita potilaille merkityksellisiä muutoksia on puutteellinen ainakin tässä potilasryhmässä.
Vaikuttavuuden mittaamisen on oltava tarkoituksenmukaista ja vastuullista
Onkin syytä pysähtyä pohtimaan, mitä seuraa, jos käytämme mittareita, jotka eivät tunnista olennaisia muutoksia potilaan voinnissa. Pahimmillaan epäherkkä mittari voi antaa satunnaisia tuloksia – se ei erottele, onko hoito ollut vaikuttavaa vai ei. Jos tällaisten mittareiden perusteella ohjataan terveydenhuollon rahoitusta, voidaan päätyä tilanteeseen, jossa hoitomuotojen valinta ja resurssien jako perustuvat enemmän sattumaan kuin todelliseen vaikuttavuuteen. Tämä voi johtaa väärään lopputulemaan sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta ja heikentää luottamusta järjestelmän oikeudenmukaisuuteen.
Vaikuttavuutta pitää mitata, ja mittaamisen perusteella ohjata resursseja. Potilaalla on oltava tieto siitä, millä perusteella hänelle suositellaan mitäkin hoitoa. Mittaamisen on kuitenkin perustuttava tarkoituksenmukaisiin, tutkittuihin ja kohderyhmälle sopiviin mittareihin. Yksi mittari ei välttämättä sovi kaikkiin tilanteisiin tai potilasryhmiin.
Vastuullinen vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää mittarien pätevyyden systemaattista arviointia ja tarvittaessa niiden päivittämistä ja pilotointia eri asiakasryhmissä ja palveluissa. Näin hoidon tuloksia voidaan arvioida luotettavasti ja terveydenhuollon resurssit kohdentuvat oikein.
Simo Taimela on lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti sekä Terveystalon johtava epidemiologi. Hänellä on laaja kokemus tieteellisestä tutkimuksesta. Vapaa-ajallaan Simo pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan päivittäisillä koiralenkeillä ja mailapeliharrastuksilla.
Antti-Jussi Ämmälä on psykiatrian erikoislääkäri sekä Terveystalon laatuylilääkäri, joka vastaa lääketieteellisestä laadusta ja vaikuttavuudesta. Tieteellinen tutkimus on yksi Antti-Jussin intohimoista. Vapaa-ajallaan hän liikkuu mielellään luonnossa, joko omassa rauhassa tai koirakaverin kanssa. Kamppailulajien harrastaminen auttaa irrottamaan ajatukset töistä ja tuo hyvää vastapainoa arkeen.
Lue lisää blogikirjoituksia
Uudistetaan työterveys yhdessä
Terveystalon yritysterveyden johtaja Laura Karotie jakaa ensimmäiset havaintonsa siitä, kuinka työterveyttä voidaan kehittää asiakaslähtöisesti ja kestävästi.
Hyvä lääketiede vaatii oikeanlaisia työkaluja
Lääketiede, kuten monet muutkin tieteet, etenee harppauksin. Se, että lääketiede luotsaa toimintaamme, tarkoittaa meille suositusten mukaisen ja vaikuttavimman hoidon toteuttamista. Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa kehittymistä ja tieteellisen aallon harjalla etenemistä, jotta voimme toimia asiakkaan parhaaksi, kaikkia sopivia ja mahdollisia keinoja hyödyntäen.
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Siellä, missä lääketiedettä rakastetaan, rakastetaan myös ihmiskuntaa
Hippokrateen viisaat sanat auttavat meitä tekemään oikeita valintoja. Missiomme mukainen sitoumus, työmme terveemmän elämän eteen, ulottuu laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamisen lisäksi ihmisoikeuksien edistämiseen koko arvoketjussamme.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Asiakkuusjohtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.