Tutkimustulos: Laitevalinnalla on väliä hoidettaessa pienten lasten hengitysvaikeuksia
Kun pienet lapset saapuvat päivystykseen hengitys rohisten, on vanhempien huoli suurta ja terveydenhuollon ammattilaisilla kiire helpottaa lapsen oloa mahdollisimman pian. Selvitimme, että hoitoketjun pieni, lähes huomaamaton osa vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin arvaammekaan.
Erityisesti pienten lasten hengitysoireiden hoidossa hyödynnettävä tilanjatke on putkimainen laite, joka liitetään hengitettävään lääkkeeseen. Tämä on vuosia ollut lähes näkymätön osa hoitoketjua ja eri tilanjatkeita on pidetty keskenään vaihtokelpoisina. Vaikka tilanjatkeiden ympärillä ei juurikaan ole käyty keskustelua, laitteiden laboratoriotutkimukset ovat osoittaneet, etteivät kaikki laitteet suinkaan toimita lääkettä yhtä tehokkaasti lasten keuhkoihin. Olin pitkään pohtinut, heijastuvatko nämä erot myös kliiniseen hoitoon. Näkyisikö ero juuri niissä hetkissä, kun lapsen hengitys on pintaa hipova ja jokainen hetki tuntuu ratkaisevalta?
Tiedämme, ettei ole itsestään selvää, että laboratoriossa mitattu suurempi lääkkeen hyötyosuus johtaa parempaan kliiniseen vasteeseen. Monet laboratoriotestit tehdään tasaisella virtausprofiililla tai aikuisten hengitystapaa mukaillen. Pieni, hengenahdistuksesta kärsivä lapsi hengittää nopeasti ja pinnallisesti (matalalla tilavuudella), kasvomaskia ei välttämättä saada tiiviiksi ja lapsi voi itkeä tai vastustaa hoitoa – kaikki nämä muuttavat keuhkoihin päätyvää lääkemäärää. Siksi satunnaistettu kliininen tutkimus on ainoa keino varmistaa, muuttuuko oirekuva ja sairaalahoidon tarve käytännön hoidossa.
Tätä kysymystä varten käynnistimme monikeskustutkimuksen*, johon osallistui 4 suomalaista päivystystä: Terveystalo Tampere, Tampereen yliopistollinen sairaala, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopistollinen sairaala. Kun päivystyspisteelle saapui alle 4-vuotiaita lapsia, joilla oli kohtalainen tai vaikea hengenahdistus, annoimme heille saman lääkityksen kahdella eri tilanjatkeella. Halusimme nähdä, heijastuvatko tilanjatkeiden vaikuttavuudesta kertovat laboratoriolöydökset myös kliiniseen tehoon tilanteessa, joissa levottomuus ja hengityksen epätasaisuus vaikuttavat hoitotilanteeseen.
* Valved holding chambers in young children with acute wheezing - A randomized clinical trial
Pienilläkin valinnoilla voi olla suuri vaikutus hoidon vaikuttavuuteen
80 osallistujan perustella oli selvää, että laboratorioissa tehokkaammaksi todettu tilanjatke ei ollut vain hieman parempi, vaan selvästi vaikuttavampi. Lasten hengitystieoireet lievittyivät hoidon jälkeen merkittävästi paremmin, hengitys tasaantui aiemmin ja hapetus koheni. Suurin ero näkyi kuitenkin sairaalahoitojen määrässä. Kun käytössä oli paremmin lääkettä keuhkoihin toimittava laite, sairaalahoitoon joutui huomattavasti harvempi lapsi. Ero ei ollut marginaalinen, vaan merkittävä. Valitsemalla laitteen, joka todistetusti toimittaa enemmän lääkettä pienten lasten keuhkoihin, voidaan vähentää sairaalahoitoja ja parantaa lapsen sekä perheen vointia.
Terveydenhuollon arjessa teemme valintoja tieteeseen pohjautuen
Päivystys on ympäristö, jossa ratkaisut tehdään nopeasti, ja juuri siksi niiden tulisi perustua mahdollisimman vahvaan tutkimusnäyttöön. Jos laite, jonka oletamme olevan yksi muiden joukossa, osoittautuu todellisessa kliinisessä työssä vähemmän tehokkaaksi, meillä on velvollisuus päivittää käytäntöjä. Lapsella on oikeus saada hoitoa, joka perustuu parhaaseen tietoon, ei oletukseen, että kaikki välineet ovat samanlaisia.
Tutkimuksemme osoitti, että tilanjatke ei ole yhdentekevä osa hoitoa. Se on konkreettinen osa lapsen toipumista ja perheen turvaa. Kun hoitoa suunnitellaan ja kehitetään, meidän on muistettava huomioida myös nämä pienet elementit, joissa usein piilee mahdollisuus parantaa hoitoa merkittävästi.
Tutkimusta johti Terveystalon lastentautien erikoisalajohtaja ja Tampereen yliopiston tutkija dosentti Péter Csonka yhteistyössä Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden sekä Terveystalon kanssa.
Lue lisää Terveystalon blogeja
Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.
Hyvä lääketiede vaatii oikeanlaisia työkaluja
Lääketiede, kuten monet muutkin tieteet, etenee harppauksin. Se, että lääketiede luotsaa toimintaamme, tarkoittaa meille suositusten mukaisen ja vaikuttavimman hoidon toteuttamista. Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa kehittymistä ja tieteellisen aallon harjalla etenemistä, jotta voimme toimia asiakkaan parhaaksi, kaikkia sopivia ja mahdollisia keinoja hyödyntäen.