Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Jos avaa sosiaalisen median tai selaa uutisia, saa helposti käsityksen, että lyhyet sairauspoissaolot ovat räjähtäneet käsiin. Puhutaan väsymyssaikuista, hengähdyslomista, jopa vitutussaikuista. Osa tarinoista kertoo työn kuormittavuudesta, mutta osa vain huonosti toimivista käytännöistä, jotka maksavat työnantajalle sairauspoissaoloina satoja euroja päivässä. Työterveyslaitoksen arvion mukaan organisaatio menettää keskimäärin noin 420 euroa jokaisesta tekemättömästä työpäivästä.
Mutta yksi asia jää usein sanomatta: työnantajalla on enemmän ratkaisuvaltaa kuin uskotaan.
Lääkäri kirjoittaa lääketieteellisen arvion työkyvyttömyydestä eli lääkärintodistuksen, jota työnantaja käyttää poissaolon perusteena. Lääkärintodistus on vahva dokumentti, mutta silti se on asiantuntijalausunto, ei hallinnollinen päätös. Sisältäessään suosituksen kevennetystä/korvaavasta työstä ja työ- ja toimintakykyyn liittyvän rajoitteen, se ei kerro, että työntekijän pitää olla poissa töistä, vaan se kertoo, millä rajoituksilla työntekijällä on jäljellä työkykyä. Työrajoitteiden tai vaihtoehtoisesti suositusten huomioiminen jää työnantajan vastuulle. Jos rajoitteiden puitteissa löytyy sopivaa työtä, työntekijä voi jatkaa työskentelyä.
Kevennetty ja korvaava työ ovat nykyaikaisen työkykyjohtamisen kivijalka
Terveystalossa kirjoitettujen poissaolojen trendi on ollut laskeva. Yhtenä merkittävänä tekijänä tähän on ollut kevennetyn ja korvaavan työn suosittelun kasvu. Sen hyödyntäminen tukee työkykyjohtamista parhaalla mahdollisella tavalla.
Toimintamallilla on monia hyviä puolia: se tukee työntekijän toipumista, parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja on työnantajalle taloudellisesti kannattava.
Työnantajalle tulokset näkyvät nopeasti: sairauspoissaolot lyhenevät, työn tuottavuus säilyy ja työkatkokset vähenevät. Nämä tekijät eivät pelkästään säästä yrityksen resursseja, vaan tukevat myös koko työyhteisön hyvinvointia. Työn kuntouttava vaikutus työtä muokkaamalla on työntekijän toipumisessa usein parempi vaihtoehto kuin kokonaan kotiin jääminen. Viime kädessä työssä jatkaminen on myös työntekijälle taloudellisesti kannattavaa. Selkeät pelisäännöt vaikuttavat positiivisesti myös työyhteisön ilmapiiriin. Kun toimintamallit ovat läpinäkyviä, luottamus kasvaa ja yhteistyö vahvistuu.
”En kehtaa sanoa, että pitäisi tulla töihin” – Työnantajan tehtävä on antaa esihenkilöille mandaatti ja työkalut
Monelle esihenkilölle vaikein hetki tulee eteen silloin, kun A-todistukseen on kirjattu työrajoite ja pitäisi käydä työntekijän kanssa keskustelu kevennetyistä tai korvaavista työtehtävistä. On kovin ymmärrettävää, että esihenkilö voi epäröidä, koska pelkää kuulostavansa kylmältä ja vaativalta. Toimintamallista ei kuitenkaan millään saa hyötyä irti, jos sen noudattaminen jää yksittäisten esihenkilöiden harteille. Kyseessä on kulttuurinen valinta, josta johdon tulee viestiä koko henkilöstölle selkeästi.
Kun organisaatiossa on sovittu, että jokaisessa tilanteessa arvioidaan poissaolon tarvetta ja ensisijaisesti hyödynnetään kevennettyjä tai korvaavia työtehtäviä, esihenkilön on vaivattomampaa ottaa asia puheeksi. Pelkkä ohje keskustella asiasta työntekijän kanssa ei kuitenkaan usein riitä. Konkreettinen tuki, kuten valmiit keskustelupohjat tai yhdessä jo aiemmin pohditut vaihtoehdot kevennetyistä tai korvaavista työtehtävistä helpottavat keskustelua.
Moni esihenkilö arastelee keskustelua, koska pelkää joutuvansa väittelemään työntekijän voinnista. Kun esihenkilö ymmärtää, että lääkäri on jo arvioinut tilanteen ja todennut työntekijän kykeneväksi työhön tietyin rajoituksin, vastuut selkeytyvät. Esihenkilön tehtävä on tällöin järjestää työtä, jossa huomioidaan nämä rajoitteet. Jos sellaista työtä ei löydy, esihenkilö voi myöntää poissaolon.
Vaikeaksi koetut tilanteet muuttuvat helpommiksi harjoittelun myötä
Esihenkilöt, jotka ovat päässeet harjoittelemaan haastavia keskusteluja simuloiduissa tilanteissa, kuvaavat keskustelujen olevan huomattavasti helpompia tositilanteissa. Osana työkykyjohtamisen koulutusta esihenkilöille voi järjestää esimerkiksi lyhyitä puheeksioton sparrauksia, mallikeskusteluja, valmiita lausemalleja ja tarjota mahdollisuuden esihenkilötyön tukeen työterveydestä. Näiden avulla esihenkilö kehittyy varmemmaksi ja keskusteluiden käyminen muuttuu luontevammaksi.
Konkreettista tukea esihenkilöille kevennetyn työn järjestämiseen
Kolmituntinen etänä tai lähitilaisuutena järjestettävä koulutuksemme antaa esihenkilöille kattavan tietopaketin kevennetyn työn perusteista ja käytännön järjestämisestä. Koulutuksessa käydään läpi kevennetyn työn yleiskuva ja toteutus, tyypilliset mielen oireet ja niihin sopivat kevennykset sekä vaihtoehdot tuki- ja liikuntaelinoireiden ilmaantuessa. Valmennuksen jälkeen esihenkilöt osaavat arvioida ja järjestää kevennettyä työtä tehokkaasti, mikä näkyy nopeasti yrityksen arjessa.
Kun esihenkilöillä on selkeät valmiudet ja ymmärrys kevennetyn työn mahdollisuuksista, yrityksen tuottavuus ja ilmapiiri paranevat, sairauspoissaolot lyhenevät ja yhteistyö vahvistuu. Hyödynnä tilaisuus vahvistaa organisaatiosi työkykyjohtamista ja luoda kestävää kilpailuetua.
Kysy lisää omalta työterveyden yhteyshenkilöltäsi!
Tule asiakkaaksemme
Työterveyden kumppanina autamme kokonaisvaltaisesti terveen, turvallisen ja hyvinvoivan työpaikan rakentamisessa. Tarjoamme ennakoivaa työkykyjohtamista ja vaikuttavaa työterveyttä. Työntekijäsi saavat luotettavaa ja laadukasta palvelua, nopean hoitoon pääsyn ja sujuvat hoitopolut. Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja ota yhteyttä.
Anita on Terveystalon johtava työterveyslääkäri, joka haluaa tehdä työkyvyn tukemisesta selkeää, käytännönläheistä ja ihmistä arvostavaa. Hänen kokemuksensa mukaan oikea-aikainen työn muokkaaminen auttaa monia jatkamaan työssä ja tukee myös voinnin kohenemista. Vapaa-ajallaan Anita rentoutuu liikunnan, mökkeilyn ja lukemisen parissa.
Lue lisää työterveyden blogeja
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.
Terveyden edistäminen on myös työnantajan etu ja siksi siihen kannattaa panostaa
Hyvinvointi on tärkeää, katsoo sitä sitten henkilökohtaiselta kannalta tai yrityksen näkökulmasta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalon mukaan etenkin elintapasairauksien ennaltaehkäisy on järkevää sekä taloudellisesti että inhimillisesti. TVO:lla henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa vahvasti ja sen avuksi on otettu rohkeasti uutta suomalaista teknologiaa – se jos mikä kiinnostaa insinööripainotteisen alan henkilöstöä.
Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.
Uudistetaan työterveys yhdessä
Terveystalon yritysterveyden johtaja Laura Karotie jakaa ensimmäiset havaintonsa siitä, kuinka työterveyttä voidaan kehittää asiakaslähtöisesti ja kestävästi.
Hyvä lääketiede vaatii oikeanlaisia työkaluja
Lääketiede, kuten monet muutkin tieteet, etenee harppauksin. Se, että lääketiede luotsaa toimintaamme, tarkoittaa meille suositusten mukaisen ja vaikuttavimman hoidon toteuttamista. Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa kehittymistä ja tieteellisen aallon harjalla etenemistä, jotta voimme toimia asiakkaan parhaaksi, kaikkia sopivia ja mahdollisia keinoja hyödyntäen.