Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista

Eveliina Holmgren
Asiantuntija Eveliina Holmgren 13.3.2023

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.

Eveliina Holmgren

Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii työvoiman moninaisuuden tietoista johtamista.

Ulkomaisen työvoiman integroituminen osaksi työelämää ei tapahdu itsestään, vaan vaatii suunnittelua ja arjen konkreettisia toimenpiteitä. Työ on tärkeää saada sujumaan niin, että se tuottaa sekä taloudellisia tuloksia että hyvinvointia tekijöilleen. Hyvinvoinnin johtamisessa on huomioitava niin työn vuoksi Suomeen tulleet kuin työelämässämme jo toimivat. Alla muutamia näkökulmia moninaistuvan työyhteisön johtamiseen:

  1. Johtajan tehtävä on huolehtia, että työt tulevat tehdyksi. Työnkuvien ja roolien selkeyttämiseksi tehty työ ennaltaehkäisee tehtävien päällekkäisyyksistä tai tekemättä jäävistä töistä aiheutuvaa kitkaa.
  2. Johtajan vastuulla on huolehtia työntekijöiden perustarpeista. Riippumatta kansalaisuudesta, iästä, aatteista tai kielestä, jokainen ansaitsee tulla nähdyksi ja kohdatuksi ihmisenä työn äärellä. Arjen pintapuolisesti isoilta näyttävien erojen alla ihmiset kaipaavat työssään samanlaisia asioita. Yhteisöön kuuluminen on yksi suurimmista inhimillisistä tarpeista.
  3. Johtajan tulee johtaa yhteistä suuntaa. Työ on merkityksellistä, kun meillä on mahdollisuus tehdä yhdessä toisten kanssa jotakin mielekästä ja saavuttaa asioita, joihin kukaan ei yksin kykene. Moninaistuvassa työyhteisössä työn yhteisen merkityksen sanoittaminen, tiheäänkin, on tärkeää.
  4. Johtajan tehtävä on nähdä moninaisuuden rikkaus. Vaikka työn arjessa moninaisuuteen liittyy myös erilaisuuksien tuomaa kitkaa, on johtajan rooli yhdistää monenlaisia osaamisia tuottavaksi tilkkutäkiksi ja rohkaista työelämän erilaisia osaajia tutustumaan toisiinsa ja oppimaan toisiltaan. Jotta moninaisuus rikastaisi työyhteisöä, johtajan tulee kannustaa ihmisiä kurkottamaan toistensa suuntaan yhteisen tilkkutäkin saumojen lujittumiseksi.
  5. Johtajan on viestittävä yhteisestä vastuusta. Riippumatta työntekijän osaamisesta ja ammattialasta, vastuu Suomeen muuttaneen työntekijän perehdyttämisestä ja vastaanottamisesta on yhteinen. Johtaja ei voi yksin määrätä eikä toteuttaa sujuvaa yhteistyötä, mutta hänellä on keskeinen rooli organisoida sujuvaa arkea ja suunnitella rakenteita, jotka tukevat moninaisuutta.

Onnistunut integraatio edellyttää kulttuurinmuutosta, johon tarvitaan kaikkia

Kun Suomeen saapuu lisää osaajia ulkomailta, on työelämän kaikkien toimijoiden tärkeää miettiä, miten muutokset vaikuttavat omaan työhön. Kulttuurien kohtaamisissa tärkeää on tunnistaa omat kulttuuriset silmälasit, joiden läpi meistä jokainen tarkastelee ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä ja pyrkiä ymmärtämään, miltä maailma näyttää toisen, mahdollisesti erilaisia laseja käyttävän henkilön näkökulmasta. On selvää, että työperäinen maahanmuutto muuttaa työpaikkoja. Onnistumisen edellytys on, että tätä muutosta yhdessä ymmärretään ja muutoksesta puhutaan siten, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana ja että jokainen ymmärtää itse olevansa kulttuurinmuutoksen keskeinen toimija.

Perusasioihin keskittyminen ei ole johtamisen uusi viisaus, mutta vaatii erityistä huomiota muutoksessa.

Jotta toteaisimme vuonna 2030, että olemme suomalaisessa työelämässä onnistuneet työperäisen maahanmuuton toteuttamisessa, on monia asioita täytynyt tehdä oikein. Asiat eivät välttämättä ole uusia tai erikoisia, pikemminkin päinvastoin. Kuitenkin arkiset perusasiat kuten selkeä työnjako, kunnioittava kohtaaminen, yhteisön rakentaminen ja muuttuvan, oppivan työryhmän johtaminen vaativat johtajalta tietoisesti valittuja toimenpiteitä. Johtajan lisäksi kaikki muut työpaikan toimijat rakentavat onnistunutta, kaikkien osapuolten hyvinvointia ja tuloksellista työtä tukevaa kulttuuria.

Eveliina Holmgren
Eveliina Holmgren

Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren työskentelee organisaatioiden hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen parissa. Vapaa-aikanaan Eveliina touhuaa vilkkaiden poikiensa kanssa.

Tutustu myös muihin blogeihin

Ikääntyneiden terveyspalveluissa hoidon jatkuvuuden parantaminen tuottaa säästöjä ja inhimillisen hyvää hoitoa Blogi

Ikääntyneiden terveyspalveluissa hoidon jatkuvuuden parantaminen tuottaa säästöjä ja inhimillisen hyvää hoitoa

Terveydenhuollon taloustilanne on haastava, sillä samoilla tai aiempaa vähemmillä euroilla pitäisi saada aikaan aiempaa enemmän. Minä uskon, että säästöjä voi saada leikkaamisen sijaan palveluita parantamalla. Terveystalon ikääntyneiden vastuulääkärimalli on tästä erinomainen esimerkki.

Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt Blogi

Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024

Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.

Terveystalon Digiylilääkäri Tuomo Oikarainen Terveystalon vastaanottohuoneessa Blogi

Tekoäly tulee – olemme valmiina

Väitän, että tekoäly tekee lähitulevaisuudessa osan lääkärin töistä. Mutta en vielä tiedä, mitä nämä työt tarkalleen ovat.

Kaisu Norbäck ja Anna-Mari Heikkinen Blogi

Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?

Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.

Jukka Pitkänen Terveystalo Blogi

Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?

Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.

Sara Kinnunen seisoo jalkakäytävällä vanhan rakennuksen edessä Blogi

Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta

Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?