Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii työvoiman moninaisuuden tietoista johtamista.
Ulkomaisen työvoiman integroituminen osaksi työelämää ei tapahdu itsestään, vaan vaatii suunnittelua ja arjen konkreettisia toimenpiteitä. Työ on tärkeää saada sujumaan niin, että se tuottaa sekä taloudellisia tuloksia että hyvinvointia tekijöilleen. Hyvinvoinnin johtamisessa on huomioitava niin työn vuoksi Suomeen tulleet kuin työelämässämme jo toimivat. Alla muutamia näkökulmia moninaistuvan työyhteisön johtamiseen:
- Johtajan tehtävä on huolehtia, että työt tulevat tehdyksi. Työnkuvien ja roolien selkeyttämiseksi tehty työ ennaltaehkäisee tehtävien päällekkäisyyksistä tai tekemättä jäävistä töistä aiheutuvaa kitkaa.
- Johtajan vastuulla on huolehtia työntekijöiden perustarpeista. Riippumatta kansalaisuudesta, iästä, aatteista tai kielestä, jokainen ansaitsee tulla nähdyksi ja kohdatuksi ihmisenä työn äärellä. Arjen pintapuolisesti isoilta näyttävien erojen alla ihmiset kaipaavat työssään samanlaisia asioita. Yhteisöön kuuluminen on yksi suurimmista inhimillisistä tarpeista.
- Johtajan tulee johtaa yhteistä suuntaa. Työ on merkityksellistä, kun meillä on mahdollisuus tehdä yhdessä toisten kanssa jotakin mielekästä ja saavuttaa asioita, joihin kukaan ei yksin kykene. Moninaistuvassa työyhteisössä työn yhteisen merkityksen sanoittaminen, tiheäänkin, on tärkeää.
- Johtajan tehtävä on nähdä moninaisuuden rikkaus. Vaikka työn arjessa moninaisuuteen liittyy myös erilaisuuksien tuomaa kitkaa, on johtajan rooli yhdistää monenlaisia osaamisia tuottavaksi tilkkutäkiksi ja rohkaista työelämän erilaisia osaajia tutustumaan toisiinsa ja oppimaan toisiltaan. Jotta moninaisuus rikastaisi työyhteisöä, johtajan tulee kannustaa ihmisiä kurkottamaan toistensa suuntaan yhteisen tilkkutäkin saumojen lujittumiseksi.
- Johtajan on viestittävä yhteisestä vastuusta. Riippumatta työntekijän osaamisesta ja ammattialasta, vastuu Suomeen muuttaneen työntekijän perehdyttämisestä ja vastaanottamisesta on yhteinen. Johtaja ei voi yksin määrätä eikä toteuttaa sujuvaa yhteistyötä, mutta hänellä on keskeinen rooli organisoida sujuvaa arkea ja suunnitella rakenteita, jotka tukevat moninaisuutta.
Onnistunut integraatio edellyttää kulttuurinmuutosta, johon tarvitaan kaikkia
Kun Suomeen saapuu lisää osaajia ulkomailta, on työelämän kaikkien toimijoiden tärkeää miettiä, miten muutokset vaikuttavat omaan työhön. Kulttuurien kohtaamisissa tärkeää on tunnistaa omat kulttuuriset silmälasit, joiden läpi meistä jokainen tarkastelee ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä ja pyrkiä ymmärtämään, miltä maailma näyttää toisen, mahdollisesti erilaisia laseja käyttävän henkilön näkökulmasta. On selvää, että työperäinen maahanmuutto muuttaa työpaikkoja. Onnistumisen edellytys on, että tätä muutosta yhdessä ymmärretään ja muutoksesta puhutaan siten, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana ja että jokainen ymmärtää itse olevansa kulttuurinmuutoksen keskeinen toimija.
Perusasioihin keskittyminen ei ole johtamisen uusi viisaus, mutta vaatii erityistä huomiota muutoksessa. ”
Jotta toteaisimme vuonna 2030, että olemme suomalaisessa työelämässä onnistuneet työperäisen maahanmuuton toteuttamisessa, on monia asioita täytynyt tehdä oikein. Asiat eivät välttämättä ole uusia tai erikoisia, pikemminkin päinvastoin. Kuitenkin arkiset perusasiat kuten selkeä työnjako, kunnioittava kohtaaminen, yhteisön rakentaminen ja muuttuvan, oppivan työryhmän johtaminen vaativat johtajalta tietoisesti valittuja toimenpiteitä. Johtajan lisäksi kaikki muut työpaikan toimijat rakentavat onnistunutta, kaikkien osapuolten hyvinvointia ja tuloksellista työtä tukevaa kulttuuria.
Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren työskentelee organisaatioiden hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen parissa. Vapaa-aikanaan Eveliina touhuaa vilkkaiden poikiensa kanssa.
Tutustu myös muihin blogeihin
Valinnanvapauskokeilun laajeneminen vahvistaa ikääntyneiden kokonaisvaltaisempaa hoitoa
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu laajenee 1.7., kun kokeiluun lisätään laaja valikoima laboratorio- ja röntgentutkimuksia. Terveystalon johtavan yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiän mukaan muutos parantaa mahdollisuuksia tutkia, diagnosoida ja seurata potilaan tilannetta kokonaisvaltaisemmin jo perustasolla. Samalla se voi tukea myös hyvinvointialueita vähentämällä julkiseen perusterveydenhuoltoon kohdistuvaa palvelukysyntää.
Ikääntyneiden omalääkärimalli vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta
Terveystalon ikääntyneiden omalääkärimalli tuo ikääntyneiden perusterveydenhuoltoon jatkuvuutta, ennakoivaa hoitoa ja kohdennettua osaamista. Vaikuttavuusselvitysten perusteella malli vähentää päivystyskäyntejä, sairaalahoitoa ja hoitopäiviä – ja samalla tukee hyvinvointialueiden kustannusvaikuttavuutta.
Digipalvelujen seuraava vaihe: 5 asiaa, jotka hyvinvointialueet voivat seuraavaksi ottaa haltuun
Digitaaliset asiointialustat hyvinvointialueilla ovat siirtyneet nopeasti suunnitelmista osaksi arjen palvelutuotantoa. Kyse ei ole enää yksittäisestä digikanavasta tai irrallisesta chat-palvelusta, vaan laajemmasta muutoksesta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Digipalvelujen merkitys ei rajoitu fyysisten vastaanottokäyntien korvaamiseen, vaan asiointialustat parantavat palvelujen saatavuutta, vahvistavat hoidon jatkuvuutta, tehostavat ammattilaisten työajan käyttöä ja tukevat taloudellisesti kestävää palvelutuotantoa. Nyt on seuraavien askelten aika.
Mainettaan parempi työelämä rakentuu ennaltaehkäisystä
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemen mukaan ennaltaehkäisy ei ole mikään työelämän irrallinen hyvinvointiteema, vaan keskeinen osa organisaation suorituskykyä, kilpailukykyä ja riskienhallintaa.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.