Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Työelämä on muuttunut viime vuosina yhä intensiivisemmäksi ja kognitiivisesti vaativammaksi. Osaamisvaatimukset lisääntyvät jatkuvasti ja työelämä korostaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja entisestään. Usein kohtaamiset ovat kuitenkin nopeita, asiapitoisia ja kuulumisten vaihdot ja inhimilliset kohtaamiset uhkaavat jäädä vähemmälle. Työpäivät täyttyvät jatkuvasta ajatustyöstä ja hektisestä aikataulusta, mikä kuormittaa sekä yksilöä että yhteisöä.
Uhkakuvista huolimatta myös mieli ja tunteet mahtuvat entistä paremmin työelämään. Arjen ja työn rajat ovat häilyvämpiä ja tiedostamme, että elämän monenlaiset kuormitustilanteet vaikuttavat työhön yhtä lailla kuin työn kiemurat näkyvät arjessa. Ymmärrämme, että ihminen on kokonaisuus eikä mielellä ole työaikaa, vaikka joskus rajat olisivat enemmän kuin tarpeen, kun mielen sietokyvyltä vaaditaan enemmän.
Vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Kohtaa toisia
Sosiaalisuus ja vuorovaikutus ovat inhimillisiä tarpeita, joihin liittyvät myös kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen. Kiireiset työpäivät ja mahdollinen etätyö ovat osin vähentäneet vuorovaikutusta ja myös spontaanit kohtaamiset keksipurkin ja kahvinkeittimen välillä ovat vähentyneet. Joskus etätyö ja irrallaan olo työkavereista voi olla suoja haastavissa tilanteissa. Mahdollista itsellesi tärkeitä, vapaamuotoisiakin kohtaamisia työpäivien aikana, pidä etätapaamisissa kameraa päällä ja hakeudu toisten seuraan toimistolla kysymään ja kertomana kuulumisia. Paljon etätyötä tekeville työyhteisöille ja tiimeille myös selkeät kasvokkaisten kokoontumisten päivät lujittavat yhteisöllisyyttä.
Palautteen avulla eteenpäin
Yksi työhyvinvoinnin ja myös oman työssä jaksamisen sekä kehittymisen kulmakiviä on rakentavan palautteen saaminen. Panttaamme usein palautteen sekä kiitoksen antamista, joten tässä voi helposti kehittyä. Anna sekä positiivista että rakentavaa palautetta, ja pidä mielessä, että konkretia on palautteessakin tärkeää. Työyhteisön hyvinvointia tukevaan avoimeen palautekulttuuriin kuuluun myös kyky ottaa palautetta vastaan sekä pyytää sitä itse.
Pyydä apua ja tee yhteistyössä
Yksintekemisen kulttuurilla ei pitkälle pötkitä työelämässä, jossa korostuvat sidosryhmät ja yhteistyö. Omasta tontista on tärkeä kantaa vastuu, mutta jos huomaat haasteita, liiallista kuormaa tai ongelmia, joiden kanssa et pääse eteenpäin, käänny toisten puoleen, oli kyse esihenkilöstä tai työkaverista. Sparrailuapu auttaa monessa tilanteessa ja uudet näkökulmat helpottavat myös ongelmien ratkomista ja solmuja, joihin oma mieli on juuttunut.
Tunteet töissä
Työ ei ole aina se, mikä kuormittaa, vaan joskus omassa arjessa voi olla paljon raskaita tilanteita ja vaiheita. Elämään kuuluu kirjo erilaisia tunteita, joiden kanssa myös työpaikalle voi tulla. Tunteiden olemassa olo ei tarkoita, että töissä voi toimia miten tahtoo, mutta töihin voi usein tulla myös surun ja huolten kanssa yhtä lailla kuin ilojen ja onnistumisten. Työyhteisön tuki voi olla korvaamatonta vastavirran hetkissä ja työ voi mahdollistaa onnistumisia myös silloin, kun arjessa on haasteita.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Aino on Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti, joka pitää omasta työhyvinvoinnistaan huolta opettelemalla uusia taitoja ja nauttimalla ulkoilmasta sekä pelastuskoiraharrastuksen parissa että loputtomien kukkapenkkien ja kasvimaiden keskellä.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mainettaan parempi työelämä rakentuu ennaltaehkäisystä
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemen mukaan ennaltaehkäisy ei ole mikään työelämän irrallinen hyvinvointiteema, vaan keskeinen osa organisaation suorituskykyä, kilpailukykyä ja riskienhallintaa.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.
Terveyden edistäminen on myös työnantajan etu ja siksi siihen kannattaa panostaa
Hyvinvointi on tärkeää, katsoo sitä sitten henkilökohtaiselta kannalta tai yrityksen näkökulmasta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalon mukaan etenkin elintapasairauksien ennaltaehkäisy on järkevää sekä taloudellisesti että inhimillisesti. TVO:lla henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa vahvasti ja sen avuksi on otettu rohkeasti uutta suomalaista teknologiaa – se jos mikä kiinnostaa insinööripainotteisen alan henkilöstöä.
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.