Mainettaan parempi työelämä rakentuu ennaltaehkäisystä
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemen mukaan ennaltaehkäisy ei ole mikään työelämän irrallinen hyvinvointiteema, vaan keskeinen osa organisaation suorituskykyä, kilpailukykyä ja riskienhallintaa.
Suomalaisessa työelämäkeskustelussa on paljon hyvää ja tärkeää puhetta työkyvystä, hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Liian usein alamme toimia vasta, kun ongelma on jo käsillä. Uskallan väittää, että kestävä menestys ja talouskasvu sekä suomalaisissa yrityksissä että kansakunnan tasolla laajemmin, edellyttää, että siirrymme entistä vahvemmin reaktiivisesta ajattelusta ennakoivaan.
Henkilöstön työkyky on suoraan yhteydessä organisaation tuloksellisuuteen. Liiketoimintariski ei ala vasta pitkistä sairauspoissaoloista tai työkyvyttömyydestä, vaan usein jo paljon aikaisemmin tehokkuuden ja suorituskyvyn alenemana: ihminen on työssä paikalla, mutta kuormitus, terveyshaasteet tai jaksamisen ongelmat heikentävät keskittymistä, palautumista, päätöksentekoa ja työn laatua. Toimintakyvyn lasku, sairauspoissaolot, työuupumus ja työkyvyttömyys ovat aina henkilökohtaisella tasolla tragedia, mutta yrityksen näkökulmasta ne ovat myös osa laajempaa liiketoimintariskiä.
Siksi keskeinen kysymys on, miten vältämme työkykyyn vaikuttavien ongelmien syntymisen ylipäätään.
Tutkimus tukee tätä ajattelua. Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki lyhentävät sairauspoissaoloja ja ehkäisevät työkyvyttömyyttä. Näyttöä on esimerksi siitä, että erityisesti mielenterveyden haasteissa ajoituksella on ratkaiseva merkitys: mitä aiemmin toimitaan, sitä vaikuttavampaa tuki on*.
Työelämän muutos tekee ennakoinnista välttämätöntä
Työ on muuttunut nopeasti ja monella tapaa. Kuormitus on yhä useammin kognitiivista ja psyykkistä, työurat pitenevät ja samalla osaajapula kiristyy monilla aloilla. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtä asiaa: jokainen työkykyinen päivä on entistä arvokkaampi. Emme voi rakentaa työelämää sen varaan, että asioita korjataan vasta, kun jokin menee rikki. Tarvitsemme kykyä tunnistaa riskejä ajoissa, ymmärtää kuormitusta ennakoivasti ja tukea työkykyä systemaattisesti.
Tässä datalla ja analytiikalla on ratkaiseva rooli. Data muodostaa myös selkeän kilpailuedun organisaatioille, jotka osaavat sitä hyödyntää. Terveystalon tulokset osoittavat, että elintapasairauksien riskit ovat yhteydessä myös sairauspoissaoloihin. Esimerkiksi työterveysasiakkaillamme käytössä oleva elintapasairauksien riskiraportti auttaa tunnistamaan potentiaalisia työkykyriskejä jo ennen kuin ne näkyvät pitkittyneinä poissaoloina tai työkyvyn merkittävänä heikkenemisenä arjessa. Kun päätöksenteko perustuu ennakoivaan, tutkittuun tietoon, voidaan toimenpiteet kohdentaa oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti.
Ennaltaehkäisy tapahtuu arjen johtamisessa
Ennaltaehkäisy ei kuitenkaan ole pelkkää terveydenhuollon palvelua, kyse on arjen tekemisestä. Esihenkilöillä on keskeinen rooli avoimen keskustelukulttuurin rakentamisessa. Data ja ennakointi voivat tukea päätöksentekoa, mutta lopulta kyse on siitä, miten työkykyä johdetaan joka päivä. Parhaissa organisaatioissa työkyky onkin osa normaalia johtamista aivan kuten talous tai asiakaskokemus.
Kokonaisterveys vaatii kokonaisvaltaista otetta
Toinen keskeinen ajatusmallin muutos liittyy siihen, miten ymmärrämme terveyttä. Mielenterveys, fyysinen terveys ja esimerkiksi merkitykselliset sosiaaliset suhteet ja kohtuullinen määrä stressiä eivät ole erillisiä, vaan vaikuttavat kaikki toisiinsa. Sama koskee elintapoja, palautumista ja työkykyä. Työpaikkaan liittyvissä asioissa vaikutusmahdollisuutemme ovat totta kai merkittävät: työntekijä on työn ääressä usein 40 tuntia viikossa, ja tuona aikana voimme vaikuttaa kuormitukseen, työn järjestelyihin, palautumisen edellytyksiin ja työpäivän aikaisiin valintoihin.
Välillisesti vaikutamme myös siihen, miten ihminen jaksaa vapaa-ajalla ja millaiset edellytykset hänellä on nukkua, palautua ja huolehtia terveydestään.
Paras tulos syntyy, jos pystymme motivoimaan ihmisiä terveyttä ja työkykyä tukeviin valintoihin myös työajan ulkopuolella. Työn ulkopuolista aikaa on kuitenkin viikossa reilut 120 tuntia.
Suomessa meillä on poikkeuksellisen hyvät edellytykset tukea kestävää työelämää. Meillä on korkea luottamus, matala hierarkia ja vahva työterveyden infrastruktuuri. Työkykyjohtaminen on nomella työpaikalla jo arkea, ja keskustelu esimerkiksi mielenterveydestä on avautunut merkittävästi. Monessa maassa nämä ovat vasta kehittymässä. Kun ymmärrämme, että työntekijöiden suorituskyky ja hyvinvointi ovat organisaation kallein pääoma ja kovin kilpailutekijä, saamme työkyvyn ja terveyden johtamisen ylimmän johdon agendalle.
* Käypä hoito: Workplace interventions for preventing work disability
* Effects of work-directed interventions on return-to-work in people on sick-leave for to common mental disorders—a systematic review
Jatketaan keskustelua SuomiAreenassa
Ennaltaehkäisyn rooli työelämässä ansaitsee kunnianhimoista ja avointa keskustelua. Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemi osallistuu kesällä SuomiAreenassa paneelikeskusteluun, jonka aiheena on “Mainettaan parempi työelämä – miten varmistamme suomalaisen työelämän kestävän menestyksen myös tulevaisuudessa?”. Lämpimästi tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun paikan päällä Porissa.
Ilse Rauhaniemi toimii johtavana työterveyslääkärinä Terveystalossa, jossa hän vastaa työterveyden prosesseista, niihin liittyvästä koulutuksesta ja työterveyden kehityshankkeista. Ilse on työterveyshuollon erikoislääkäri, joka on toiminut monissa eri rooleissa mm. suurasiakaslääkärinä, vastaavana työterveyslääkärinä, kouluttajalääkärinä, kliinisenä opettajana ja asiantuntijalääkärinä. Johtajakoulutuksen myötä Ilsen vahvuuksia ovat strateginen ajattelu ja organisaatioiden toiminnan ymmärtäminen. Laaja kokemus ja syvällinen osaaminen tarjoavat käytännön näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja työkyvyn, työpaikkojen terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
”Tavoitteenani on vahvistaa työterveyden, organisaatioiden ja muun terveydenhuollon yhteistyötä, tukea työterveyden ammattilaisten ja organisaatioiden osaamista työkyvyn ja työurien tukemiseksi. Unelmani on, että työterveysyhteistyö on organisaatioiden ylimmän johdon agendalla, ja toimimme yhdessä yhä ennakoivammin työkykyriskien torjumiseksi. Näin turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut heikentyvän huoltosuhteen haasteissa.”
Lue lisää työterveyden blogeja
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Yritys- ja julkisterveyden asiakkuuksista vastaava johtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Onko esihenkilötyö prioriteetti – vai oletus muiden töiden päälle?
Esihenkilöiltä odotetaan tänä päivänä paljon: tuloksia, läsnäoloa, tukea ja kykyä tunnistaa kuormituksen merkit ajoissa. Samalla heidän oma aikansa ja jaksamisensa ovat yhä kovemmalla koetuksella, joten Terveystalon organisaatiopsykologit Kaisa Poutanen ja Eveliina Holmgren esittävät aiheellisen kysymyksen: onko esihenkilötyö työpaikoilla aidosti prioriteetti vai vain yksi vastuu muiden joukossa.
Terveyden edistäminen on myös työnantajan etu ja siksi siihen kannattaa panostaa
Hyvinvointi on tärkeää, katsoo sitä sitten henkilökohtaiselta kannalta tai yrityksen näkökulmasta. Teollisuuden Voiman (TVO) henkilöstö- ja viestintäjohtaja Jaana Isotalon mukaan etenkin elintapasairauksien ennaltaehkäisy on järkevää sekä taloudellisesti että inhimillisesti. TVO:lla henkilöstön hyvinvointiin halutaan panostaa vahvasti ja sen avuksi on otettu rohkeasti uutta suomalaista teknologiaa – se jos mikä kiinnostaa insinööripainotteisen alan henkilöstöä.
Suomalainen sairauspoissaolokeskustelu on rikki
Sairauspoissaoloa koskevat väärinkäsitykset elävät sitkeämmin kuin flunssavirus. Johtavan työterveyslääkäri Anita Riipisen mukaan on aika oikaista tämä harhaluulo.
Tutkimustulos: terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi edellyttää riittävän herkkiä mittareita
Kun terveydenhuoltoa kehitetään, peräänkuulutetaan yleensä vaikuttavuutta ja mitattavaa näyttöä. Yksittäisen potilaan kannalta on tärkeää ymmärtää, tuottaako hoito hänelle todellista hyötyä, eikä vain lisää toimenpiteitä. Yhteiskunnan kannalta puolestaan on tärkeää tietää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.
Uudistetaan työterveys yhdessä
Terveystalon yritysterveyden johtaja Laura Karotie jakaa ensimmäiset havaintonsa siitä, kuinka työterveyttä voidaan kehittää asiakaslähtöisesti ja kestävästi.