Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2025: tekoäly vapauttaa aikaa ja tukee hoidon laatua

1. Tekoäly vapauttaa ammattilaisten aikaa rutiinitehtäviltä

Suomessa kuluu arviolta 1800 täysipäiväisen terveydenhuollon ammattilaisen työpanos pelkästään kirjaustyöhön, ja lääkäreiltä kuluu lausuntoihin yli kahdeksan tuntia kuukaudessa. Tekoälyn avulla voidaan vapauttaa merkittävästi ammattilaisten aikaa rutiinitehtäviltä.

Esimerkiksi Terveystalon chat-vastaanotoilla tekoälyavusteinen potilaskertomusten kirjaaminen on jo arkea. Tekoäly luonnostelee lähtötietojen ja keskustelun pohjalta lääkärille ehdotuksen potilaskertomuksesta, jonka lääkäri joko hyväksyy, muokkaa tai hylkää. Ammattilaistemme aikaa on vapautunut potilaiden kohtaamiseen, ja vastaanottotyön kognitiivinen kuorma on vähentynyt. 

Tulevaisuudessa tekoälyä hyödynnetään laajasti erilaisten kirjausten, lausuntojen ja muiden rutiinitehtävien tekemiseen niin etä- kuin kivijalkavastaanotoilla. 

2. Teknologia tukee hoidon jatkuvuutta: jokainen lääkäri voi olla omalääkäri 

Hoidon jatkuvuuden parantaminen terveydenhuollossa on ensiarvoisen tärkeä tavoite. Hoidon jatkuvuudella ei tarkoiteta kuitenkaan vain henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuutta. Se on myös tiedonkulkuun liittyvää jatkuvuutta.  

Jokainen lääkäri voi toimia ikään kuin omalääkärinä, kunhan potilaan hoitoon oleellisesti vaikuttavat tiedot ovat helposti hoitavan ammattilaisen saatavilla. Esimerkiksi potilastietojärjestelmien on vastattava paremmin ammattilaisten tarpeisiin ja mahdollistettava sujuva tiedon välitys.

Tämä ei tarkoita valtavaa määrää uutta tietoa, vaan potilaan hoidon kannalta tärkeimpien tietojen tunnistamista ja nostamista käytettävään muotoon esimerkiksi kymmenien vuosien hoitohistoriasta.

Kehitämmekin parhaillaan Terveystalossa yhdessä terveydenhuollon ammattilaistemme kanssa modernia potilastietojärjestelmää tukemaan sujuvaa työarkea ja hoidon jatkuvuutta. Terveystalo Ella tulee kokoamaan yhteen näkymään kaikki asiakkaan hoidon toteutuksen ja suunnittelun kannalta tärkeimmät tiedot eri lähteistä.

3. Palvelujen personointi saapuu myös terveydenhuoltoon

Hoidon jatkuvuus tarkoittaa myös hoidon toteutukseen liittyvää jatkuvuutta. Terveystalossa hoidon jatkuvuutta tukevat hoitopolut, joita on tällä hetkellä jo yli 80 kappaletta eri sairauksiin, kuten diabetekseen, verenpainetautiin tai hengitystieinfektioihin. Hoitopolut varmistavat, että hoitosuunnitelmaan liittyvät asiat toteutuvat suunnitellusti ja aina oikealla ammattilaisella. 

Seuraava askel terveydenhuollossa on se, että hoidosta tulee entistä yksilöidympää. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi hoitopolkujen personointia kullekin asiakkaalle.

Potilasdatan tehokkaampi analysointi mahdollistaa yksilöllisen hoitopolun rakentamisen muun muassa aiempien diagnoosien, lääkitysten tai muiden tietojen pohjalta. Datan tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistaa myös erilaisten työkykyriskien tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn.

4. Tekoäly nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tekoälyn huolivastaanotot yleistyvät maailmalla

Tekoälyä voidaan hyödyntää myös nopeuttamaan hoitoon pääsyä. Esimerkiksi Terveystalon Oirearvio ohjaa jo nyt potilaat ennakkokyselyn perusteella oikeaan hoitokanavaan ja oikealle asiantuntijalle.

Trendinä maailmalla on myös se, että tekoälypohjaiset vastaanottopalvelut yleistyvät. Terveydellisistä huolista keskustellaan siis pelkästään tekoälyn kanssa, joka tarjoaa nopeasti matalan kynnyksen terveysneuvontaa.  

Tekoälyn yleistyessä vastuullisuus kuitenkin korostuu. Teknologia ei ole siinä pisteessä, että tekoälyä voisi luotettavasti käyttää esimerkiksi kaikkiin hoitopäätöksiin. Tekoälyä on kehitettävä vastuullisesti ja organisaatioiden on muodostettava eettiset periaatteet tekoälyn käyttöön. EU:n sisällä myös lainsäädäntö ohjeistaa tekoälyn hyödyntämistä terveydenhuollossa.

5. Terveydenhuollon kyberturvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan

Terveydenhuoltoon kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat kasvussa. Vuoden 2024 aikana EU:n alueella terveydenhuoltoon kohdistuvat hyökkäykset lähes viisinkertaistuivat ja on syytä olettaa, että sama kehityssuunta jatkuu.

Kyberuhat liittyvät pääasiassa arkaluonteisen tiedon anastamiseen ja kriittisten järjestelmien häiritsemiseen. Myös tekoälyn käyttö kyberhyökkäyksissä tulee lisääntymään. Tekoälyllä hyökkäyksiä voidaan esimerkiksi kohdentaa yksilöllisemmin.

Muutos edellyttää jatkuvaa panostusta kyberturvan parantamiseen, jotta organisaatioiden data saadaan turvattua. Tarvitaan selkeä organisaatiorakennne, resurssien optimointia, koulutusta ja jatkuvaa taitojen kehittämistä. Riskeiltä suojautuminen vaatii myös tekoälykyvykkyyksien kasvattamista, nopeutta ja automaatiota. Terveystalolla panostukset kyberturvaan ovat jo ennenkin olleet isot, mutta ne kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana.