Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024

Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.

Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt

Elämme keskellä epävarmaa taloudellista tilannetta ja mielenterveyskriisiä. Tämän lisäksi Suomen väestö ikääntyy. Tarvitsemme arvioiden mukaan jopa yli 100 tuhatta uutta terveydenhuollon ammattilaista seuraavan 10 vuoden aikana . Tämä on käytännössä mahdoton tehtävä. Jos emme kykene uudistamaan terveydenhuoltoa, syvenee hoitovaje entisestään.

Digitaaliset innovaatiot tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia terveydenhuollon ongelmien ratkaisuun. Tekoälyn kehittyminen laittaa voimalla liikkeelle monia kehitysaskeleita.

1. Integroidut digitaaliset alustat – mitä Suomi edellä, sitä Eurooppa perässä

Digialustoilla tarkoitetaan koko terveydenhuollon digiekosysteemiä: esimerkiksi sähköisiä potilastietojärjestelmiä, analytiikkaa, etäpalveluita ja mobiilisovelluksia, jotka yhdistävät tiedon helposti käytettäväksi.

Suomessa olemme noin kymmenen vuotta muuta Eurooppaa edellä terveydenhuollon digialustojen hyödyntämisessä, erityisesti yksityisellä sektorilla. Toimiamme seurataan muualla maailmassa tarkoin. Suomessa tulevan vuoden trendinä on eri alustojen – kuten etävastaanottotyökalujen ja potilastietojärjestelmien – yhdistäminen yhdeksi tehokkaaksi työkaluksi terveydenhuollon ammattilaisille.   

Toinen tärkeä trendi on digialustojen integroiminen terveydenhuollon kokonaisuuteen niin, että potilaan hoito liikkuu saumattomasti ja sujuvasti digin ja kivijalkapalveluiden välillä. Esimerkiksi Terveystalon työterveysasiakkaille on juuri otettu käyttöön digitaalinen oirearvio.  Asiakas täyttää oirekyselyn, johon yhdistetty logiikka ohjaa hänet vastausten pohjalta suoraan joko etä- tai kivijalkavastaanotolle, yleislääkärille tai esimerkiksi fysioterapeutille. 

Oirearvion ansiosta asiakkaan ei tarvitse itse osata arvioida oikeaa ammattilaista tai kanavaa vaivaansa. Oirearvio muuttaa myös merkittävästi vastaanottotyötä: potilas ei saavu vastaanotolle ilman lähtötietoja, vaan ammattilainen saa tärkeimmät tiedot jo etukäteen. Aikaa vastaanotolla säästyy hoitotyöhön ja hoidon jatkuvuus paranee.

2. Tekoäly mahdollistaa merkityksellisemmän työn terveydenhuollon ammattilaiselle ja ennaltaehkäisee sairauksia

Tekoälyn ennustetaan mullistavan terveydenhuoltoa lääkekehityksestä potilaiden hoitoon. Tekoäly kehittyy vuoden 2024 aikana hurjaa vauhtia ja sillä on merkittävä rooli siinä, miten voimme vapauttaa hoitohenkilökunnan ajankäyttöä tärkeimpään eli potilaiden kohtaamiseen.

Tiedämme esimerkiksi, että tällä hetkellä jopa yli 8 tuntia lääkäreiden kokonaistyöpanostuksesta kuukaudessa    menee lausuntojen kirjaamiseen. Tulevaisuudessa tämän tehtävän voi hoitaa tekoäly, joka toimii lääkärin henkilökohtaisena assistenttina: tukiälynä. Tukiäly voi kirjoittaa vastaanottokeskustelun pohjalta potilaskertomuksen, reseptit ja lähetteet – hoitopäätöksistä vastaa jatkossakin lääkäri. Tällaisia tukiälyjä on jo nyt olemassa: esimerkiksi radiologien työtä tukee tekoäly, joka kertoo mahdollisista löydöksistä röntgenkuvissa.  

3. Terveydenhuollon etäpalvelut 2.0 
– olemme sähköistäneet terveydenhoitoa, nyt on aika digitalisoida se

Koronapandemian seurauksena terveydenhuollossa tapahtui merkittävä siirtymä etäkanaviin. Kyseessä oli kuitenkin vain kanavasiirtymä: tuttujen hoitotapojen sähköistäminen, ei digitalisoiminen.

Vuonna 2024 etävastaanottoja kehitetään erityisesti siitä näkökulmasta, millaista potentiaalia ne tarjoavat jatkohoidon tueksi ja millaisille sairauksille voidaan kehittää pelkästään digitaalisia hoitopolkuja. Tällaisia sairauksia voivat olla esimerkiksi virtsatietulehdukset. 

Etävastaanottojen laajentumista voivat mullistaa myös metaversumin kehittyminen, potilaan digitaalinen kaksonen (digital twin) sekä IoT, eli esineiden internet. Esimerkiksi erilaisten terveystietoja mittaavien laitteiden, kuten kuumemittareiden tai sykemittareiden keräämä data voi siirtyä automaattisesti lääkärin käyttöön etävastaanoton aikana. 

Kun entistä useampia sairauksia voidaan hoitaa ja seurata etänä, hoidon saatavuus tasa-arvoistuu. Esimerkiksi Terveystalossa pääsee jo nyt keskimäärin sekunneissa etävastaanotolle kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. 

4. Hoitopolut ovat ensimmäinen askel kohti terveyden digiassistenttia

Digitaalisilla hoitopoluilla voidaan varmistaa sujuva ja laadukas integroitu hoito. Terveystalossa digitaaliset hoitopolut ovat olleet käytössä noin vuoden ajan ja maailmalla ne ovat nyt nostamassa vahvemmin päätään.  

Potilas päätyy hoitopolulle, kun hänellä diagnosoidaan jokin sairaus tai tunnistetaan ennakoiva signaali. Tämän jälkeen mm. Käypä hoito -suosituksiin perustuva automatisoitu hoitopolku huolehtii potilaan hoidon eri vaiheista aina hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta seurantaan asti. Se myös yhdistää saumattomasti yhteen terveydenhuollon eri palvelut – oli kyse sitten lääketieteellistä hoidosta, psykologisesta tuesta, etä- tai kivijalkavastaanotoista.

Digitaalisen hoitopolun ansiosta potilaan ei tarvitse itse muistaa, mitä seuraavaksi tapahtuu tai mitä aikoja tulee varata. Potilas voi seurata hoitopolun etenemistä esimerkiksi mobiilisovelluksesta. Hoitopolkuja voikin pitää ensi askeleena kohti terveyden digitaalista assistenttia, joka kulkee kätevästi mukana takataskussa. Assistentti tarjoaa kotihoito-ohjeita, muistutuksia, hoitaa ajanvarauksia ja tarjoaa jatkuvaa terveyden kumppanuutta.

5. Personoitu terveydenhuolto ennaltaehkäisee ja hoitaa sairauksia juuri sinulle sopivalla tavalla

Tällä hetkellä terveydenhuollossa hoidetaan sairauksia yksinomaan sairauden perusteella, ei potilaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Yksi tulevan vuoden trendeistä tuleekin olemaan terveydenhoidon personointi datan avulla.

Jokaisesta meistä kertyy jatkuvasti valtava määrä dataa myös terveydenhuollossa. Tekoälyn avulla voimme analysoida ja hyödyntää tätä niin kutsuttua ”big dataa” eli massadataa entistä paremmin, sekä luomaan esimerkiksi digitaalisen kaksosen (digitan twin) potilaasta.

Digitaalinen kaksonen voi tarkoittaa potilaan digitaalista versiota, jonka sisältämä data kehittyy jatkuvasti. Se mahdollistaa ammattilaisille entistä paremmat työvälineet potilaan kohtaamiseen ja hoidon personointiin käytössä olevan datan perusteella.

Käytännössä tämä voi näkyä siten, että esimerkiksi hoitopolut kehittyvät yksilöllisemmiksi. Vaikka sairaus olisi sama, jokaisen hoitopolku näyttäisi erilaiselta pohjaten aiempiin diagnooseihin, potilaskertomuksiin, muihin sairauksiin, allergioihin, henkilökohtaisiin oireisiin, kokemuksiin ja jopa genetiikkaan.

Tekoälyn analysoimaa dataa voidaan käyttää myös sairauksien ennaltaehkäisyyn. Alustavaa tutkimusnäyttöä on jo saatu siitä, miten koneoppimisella voidaan ennustaa mielenterveyden diagnooseja henkilökohtaisen potilaskyselyn pohjalta.

 

Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?

Työterveyden ja ennen kaikkea työterveysyhteistyön kehittämisellä on keskeinen rooli paitsi suomalaisen työelämän kehittämiseen kuin myös suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina pystymme mahdollistamaan lisää terveitä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia sekä tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.

Tutustu 2030 visioon

Pysy ajan tasalla työterveydestä

Haluatko saada työn ja terveyden ajankohtaisia puheenaiheita ja tuoreimmat artikkelit sähköpostiisi? Uutiskirjeemme tarjoilee sinulle luettavaa muun muassa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen sekä työterveyden vaikuttavuuteen liittyen. Uutiskirje on suunnattu yritysten edustajille, yritysjohdolle, liiketoimintapäättäjille ja yrittäjille.

Tilaa työterveyden uutiskirje

Ilari Richardt
Ilari Richardt

Ilari Richardt työskentelee Terveystalolla Digitaalisten palveluiden johtajana ja vastaa Terveystalon digitaalisesta kehityksestä. Vapaa-aikana Ilari pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan lukemalla, opiskelemalla, matkustelemalla sekä silloin tällöin omalla lentokoneella lentäen.

Lue lisää aiheesta

Terveystalon Digiylilääkäri Tuomo Oikarainen Terveystalon vastaanottohuoneessa Blogi

Tekoäly tulee – olemme valmiina

Väitän, että tekoäly tekee lähitulevaisuudessa osan lääkärin töistä. Mutta en vielä tiedä, mitä nämä työt tarkalleen ovat.

Kaisu Norbäck ja Anna-Mari Heikkinen Blogi

Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?

Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.

Jukka Pitkänen Terveystalo Blogi

Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?

Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.

Eveliina Holmgren Blogi

Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.

Janina Achrén Blogi

Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?

Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…

Ville Iho Blogi

Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys

Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.