Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn

Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Työterveyslaitos toteutti yhdessä Terveystalon kanssa tutkimuksen, jossa tekoäly etsi terveyskyselyn vastauksista mielenterveyden diagnoosia ennustavia tekijöitä.

- Tekoälyn ja koneoppimisen käyttö voi tulevaisuudessa tehostaa, nopeuttaa ja tarkentaa terveydenhuollon prosesseja. Jatkossa voimme tehdä monimutkaisia asioita ilman ihmiskäsiä, mikä tulee tuottamaan merkittäviä hyötyjä terveydenhuollon ammattilaisten ajan kohdistamisessa. Algoritmien kehittäminen on tehtävä vastuullisesti, eikä alan regulaatio ei ole vielä kaikilta osin täysin valmis, kommentoi tutkimuksessa mukana ollut Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela.

Merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä: ne ovat myös työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa

Tällä hetkellä mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat Suomessa suurin syy pidempiin sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläköitymiseen. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja niiden ennaltaehkäisy on työelämän kannalta yhä tärkeämpää. 

- Datalähtöisyyden tarjoamat uudet lähestymistavat voivat lisätä hoidonlaatua ja vaikuttavuutta. Kun sairauksien riskejä voidaan ennustaa, voimme puuttua riskitekijöihin ennaltaehkäisevästi, estää sairauden puhkeamisen ja näin vähentää mielenterveyteen liittyviä sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyttä. Hoidontarpeen ennakointi myös auttaa kohdentamaan asiantuntijaresursseja paremmin, mikä voi puolestaan helpottaa hoitovajetta, jatkaa Taimela.

Mielenterveysdiagnoosia ennustivat muun muassa mielialaan ja uneen liittyvät tekijät, sukupuolten väliltä löytyi eroja

Tutkimuksessa tulevaa mielenterveysdiagnoosia ennustivat parhaiten kysymykset stressin tuntemisesta, päiväajan väsymyksestä sekä surumielisyydestä. Tekoäly tunnisti myös, että iällä ja sukupuolella on merkitystä. 

- Esimerkiksi toivottoman tulevaisuuden kokemus sekä työstä saadut tulot saattavat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia enemmän miehillä kuin naisilla. Naisilla puolestaan tärkeimpien tekijöiden joukkoon nousi lisäksi työn ja vapaa-ajan tasapaino. Fyysisistä oireista päänsäryllä ja huonolla unella oli merkitystä, kertoo Taimela.

Mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa

Tutkimuksessa yhtenä ennakoivana signaalina esiin noussut päiväaikainen väsymys voi johtua uniongelmista tai riittävän palautumisen puutteesta.

- Jos kokee päiväaikaista väsymystä tai surumielisyyttä, nopeasti saatu ennaltaehkäisevä tuki on tärkeää. Apua voi hakea esimerkiksi matalan kynnyksen keskustelukanavista tai työterveyspsykologilta, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki.

Kaikkia mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa, ei vasta oireilun pitkityttyä tai kroonistuttua. Esimerkiksi työterveyden lyhytpsykoterapialla on saatu tutkitusti vaikuttavia tuloksia mielenterveyspoissaolojen ja diagnoosien ehkäisemisestä.  

- Mielenterveyteen liittyvä stigma on onneksi väistymässä ja asiasta uskalletaan puhua avoimemmin. Esimerkiksi Terveystalossa ahdistuneisuus- ja masennusdiagnooseihin liittyvien käyntien määrä on kasvanut 2020-luvulla noin kolmanneksen, kertoo Nuikki.

Työnantajilta edellytetään nyt vahvemmin myös mielen kuormituksen tunnistusta ja hallintaa

Kesäkuisen työturvallisuuslain päivityksessä työnantajien velvollisuuksia täsmennettiin ja nykyään työnantajilta edellytetään vahvemmin myös psykososiaalisen kuormituksen tunnistamista ja hallintaa. Tässäkin tekoälyn tarjoama data voi tulevaisuudessa olla apuna. 

Esihenkilöt työnantajan edustajana ovat avainasemassa haitallisen kuormituksen havaitsemisessa ja ehkäisemisessä. 

- Haitallista psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä ja epäkohdat työyhteisön toimivuudessa. Kun havaitsemme mielenterveysongelmia ennakoivia signaaleja, niihin on tärkeä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien syventymisen välttämiseksi, kuvailee Nuikki.

Tutkimuksesta lyhyesti

  • Tutkimuksen aineistona olivat 11 828 Terveystalon työterveysasiakkaan työterveyskyselyt sekä mielenterveysdiagnoosit.
  • Ennen kyselyn täyttämistä diagnoosin saaneet henkilöt poistettiin ja seuranta-aika työterveyskyselyn täyttämisestä mahdollisen mielenterveysdiagnoosin saamiseen rajattiin kahteen vuoteen.
  • Aineiston luokitteluun sovellettiin ohjattua koneoppimista. 
    Kyselyvastausten avulla opetettu luokitin pystyi selvästi parempaan luokitteluun kuin satunnainen luokittelija, mutta pelkkien kyselyvastausten avulla ei vielä voi ennustaa mielenterveysdiagnoosia täysin luotettavasti yksittäisissä tapauksissa.
  • Työkyvyn johtaminen ja työhyvinvoinnin tuki tarvitsevat osaavia ja riittävästi resursoituja ihmisiä tekemään työntekijöiden hyvinvointia tukevia arkisia tekoja.

Lisätietoja tutkimuksesta: Mielenterveysdiagnooseja voidaan ennustaa koneoppimisen avulla, Lääkärilehti

Lue lisää mielenterveydestä työelämässä

Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?

Työterveyden ja ennen kaikkea työterveysyhteistyön kehittämisellä on keskeinen rooli paitsi suomalaisen työelämän kehittämiseen kuin myös suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina pystymme mahdollistamaan lisää terveitä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia sekä tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.

Tutustu 2030 visioon

Pysy ajan tasalla työterveydestä

Haluatko saada työn ja terveyden ajankohtaisia puheenaiheita ja tuoreimmat artikkelit sähköpostiisi? Uutiskirjeemme tarjoilee sinulle luettavaa muun muassa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen sekä työterveyden vaikuttavuuteen liittyen. Uutiskirje on suunnattu yritysten edustajille, yritysjohdolle, liiketoimintapäättäjille ja yrittäjille.

Tilaa työterveyden uutiskirje

Lue lisää aiheesta

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä Artikkeli

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.

Mies ja kaksi naista ovat kahvitauolla ja nauravat Artikkeli

Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa

Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.

Nuori nainen liukastuu jäisellä tiellä ja kaatuu Artikkeli

Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?

Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi Artikkeli

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi

Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä? Artikkeli

Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?

Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.