Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
– Esimerkiksi yhteiskunnalliset ja globaalit tekijät, kuten taloudellinen epävarmuus, yhteiskunnan eriarvoisuus, ilmastoahdistus ja poliittiset epävarmuudet voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Kukaan ei yksin voi ratkaista mielenterveyshaasteiden taustalla vaikuttavia yhteiskunnallisia tai globaaleja haasteita, mutta jokaiselle löytyy asioita, jotka ovat omien vaikutusmahdollisuuksien ulottuvilla. Organisaatiossa tärkeintä on tunnistaa ne toimenpiteet, joilla omassa työyhteisössä onnistutaan saamaan eniten vaikuttavuutta ja kohdentaa energia niiden edistämiseen, kannustaa Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela.
Tutkitusti parhaat tulokset saavutetaan keskittymällä yhtäaikaisesti kahteen päästrategiaan: tarjoamalla kaikille työntekijöille samoja terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä ja hoitamalla oikea-aikaisesti niitä, joiden ongelmiin liittyy kaikkein korkein riski.
– Meillä on lukuisia esimerkkejä populaatiotason toimenpiteistä, joilla on menestyksekkäästi kasvatettu väestön fyysistä terveyttä. Suomessa 1970-luvulla käynnistetyssä Pohjois-Karjala-projektissa keskityttiin terveellisten ruokailutottumusten edistämiseen, kuten voin korvaamiseen margariinilla ja öljyillä, punaisen maidon vaihtamiseen siniseen ja tupakoinnin vähentämiseen. Näillä toimenpiteillä onnistuttiin merkittävästi vähentämään sydäninfarkteja ja parantamaan alueella asuvien henkilöiden terveyttä ja myöhemmin koko maan väestöterveyttä. Vastaavia ratkaisuja on tunnistettavissa myös psyykkisen terveyden edistämiseen sekä väestötasolla että organisaatiokohtaisesti oman koko henkilöstön tasolla. Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä ovat hyvä ja inhimillinen johtaminen, sekä yleiset hyvinvointia edistävät toimintamallit, jotka hyödyttävät kaikkia työntekijöitä, Taimela kertoo.
Fyysinen hyvinvointi - tie parempaan mielenterveyteen
Terveelliset elämäntavat, kuten riittävä uni, säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja päihteiden välttäminen, ovat tutkitusti merkittäviä sekä fyysisen että psyykkisen terveyden kannalta. Niillä on pitkäaikainen suojaava vaikutus työkykyyn ja ne voivat vähentää mielenterveysperusteisten poissaolojen riskiä. Työnantajan rooli terveellisten elämäntapojen tukemisessa on keskeinen työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä.
– Riittävä uni ja stressinhallintakeinot ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveyden ylläpitämisessä. Työnantajat voivat tukea työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia tarjoamalla koulutuksia ja työkaluja stressinhallintaan sekä kannustamalla työntekijöitä pitämään huolta riittävästä levosta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joustavien työaikajärjestelyjen tarjoamista, joiden avulla työntekijät voivat paremmin tasapainottaa työn ja muun elämän. Samoin työpäivän aikana nautittu terveellinen ravinto voi parantaa mielialaa ja kognitiivista suorituskykyä, mikä puolestaan voi vähentää stressiä ja parantaa työssä jaksamista, Taimela kuvaa.
Työympäristön muokkaaminen voi myös olla tehokas keino työpäivän aikaisen arkiaktiivisuuden lisäämiseen.
– Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi portaikkojen käytön lisäämiseen voidaan vaikuttaa muuttamalla ympäristöä houkuttelevammaksi. Rakentamalla portaikot valoisiksi ja houkutteleviksi, ihmiset saadaan käyttämään portaita enemmän. Tämä ja työmatkapyöräilyn edistäminen ovat esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä, jotka voivat pidemmällä aikavälillä johtaa suurempiin terveyshyötyihin kuin lyhytaikainen liikuntakampanja, toteaa Taimela.
Konkreettisia toimenpiteitä mielenterveyden tukemiseen
1) Hyvä johtaminen
- Tarjoa esihenkilöille resursseja ja tukea, jotta he voivat keskittyä työntekijöiden johtamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
- Kouluta esihenkilöitä tunnistamaan työkykyyn liittyviä ongelmia ja tarjoamaan tukea työntekijöille.
2) Työympäristön parantaminen
- Varmista psykologisesti turvallinen työpaikka, eli että työympäristö on turvallinen ja työssä on riittävät hallintakeinot mahdollistamaan työssä onnistuminen.
- Mahdollista sujuva työarki.
- Edistä terveellisiä elämäntapoja työpaikalla, esimerkiksi tarjoamalla terveellisiä ruokailuvaihtoehtoja ja kannustamalla liikkumaan.
- Muokkaa tarvittaessa työtä työkykyä tukevaksi.
3) Tuki mielenterveydelle
- Luo työpaikalle avoin ja hyvinvointia tukeva ilmapiiri, jossa jaksamisesta voidaan keskustella avoimesti.
- Tarjoa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, kuten mielen hyvinvointipalveluita ja lyhytkestoista psykoterapiaa.
4) Työterveyshuollon hyödyntäminen
- Tee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja hyödynnä heidän asiantuntemustaan työkyvyn edistämisessä.
- Järjestä työterveyden tuki esihenkilöille työkykyyn liittyvissä asioissa.
- Järjestä työkykyarviot ja työkykyneuvottelut niitä tarvitseville.
5) Seuranta ja arviointi
- Hyödynnä dataa ja analytiikkaa riskiryhmien tunnistamisessa ja kohdennettujen toimenpiteiden suunnittelussa.
- Seuraa työkykyyn liittyviä indikaattoreita ja arvioi toimenpiteiden vaikutuksia säännöllisesti.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Tutkimusnäyttö yllättää: Näin mieli vaikuttaa vaihdevuosioireisiin
Uusien hoitosuositusten mukaan psykologinen tuki voi auttaa vaihdevuosissa paitsi mielen hyvinvointiin myös esimerkiksi kuumiin aaltoihin. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.