Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
– Esimerkiksi yhteiskunnalliset ja globaalit tekijät, kuten taloudellinen epävarmuus, yhteiskunnan eriarvoisuus, ilmastoahdistus ja poliittiset epävarmuudet voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Kukaan ei yksin voi ratkaista mielenterveyshaasteiden taustalla vaikuttavia yhteiskunnallisia tai globaaleja haasteita, mutta jokaiselle löytyy asioita, jotka ovat omien vaikutusmahdollisuuksien ulottuvilla. Organisaatiossa tärkeintä on tunnistaa ne toimenpiteet, joilla omassa työyhteisössä onnistutaan saamaan eniten vaikuttavuutta ja kohdentaa energia niiden edistämiseen, kannustaa Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela.
Tutkitusti parhaat tulokset saavutetaan keskittymällä yhtäaikaisesti kahteen päästrategiaan: tarjoamalla kaikille työntekijöille samoja terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä ja hoitamalla oikea-aikaisesti niitä, joiden ongelmiin liittyy kaikkein korkein riski.
– Meillä on lukuisia esimerkkejä populaatiotason toimenpiteistä, joilla on menestyksekkäästi kasvatettu väestön fyysistä terveyttä. Suomessa 1970-luvulla käynnistetyssä Pohjois-Karjala-projektissa keskityttiin terveellisten ruokailutottumusten edistämiseen, kuten voin korvaamiseen margariinilla ja öljyillä, punaisen maidon vaihtamiseen siniseen ja tupakoinnin vähentämiseen. Näillä toimenpiteillä onnistuttiin merkittävästi vähentämään sydäninfarkteja ja parantamaan alueella asuvien henkilöiden terveyttä ja myöhemmin koko maan väestöterveyttä. Vastaavia ratkaisuja on tunnistettavissa myös psyykkisen terveyden edistämiseen sekä väestötasolla että organisaatiokohtaisesti oman koko henkilöstön tasolla. Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä ovat hyvä ja inhimillinen johtaminen, sekä yleiset hyvinvointia edistävät toimintamallit, jotka hyödyttävät kaikkia työntekijöitä, Taimela kertoo.
Fyysinen hyvinvointi - tie parempaan mielenterveyteen
Terveelliset elämäntavat, kuten riittävä uni, säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja päihteiden välttäminen, ovat tutkitusti merkittäviä sekä fyysisen että psyykkisen terveyden kannalta. Niillä on pitkäaikainen suojaava vaikutus työkykyyn ja ne voivat vähentää mielenterveysperusteisten poissaolojen riskiä. Työnantajan rooli terveellisten elämäntapojen tukemisessa on keskeinen työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä.
– Riittävä uni ja stressinhallintakeinot ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveyden ylläpitämisessä. Työnantajat voivat tukea työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia tarjoamalla koulutuksia ja työkaluja stressinhallintaan sekä kannustamalla työntekijöitä pitämään huolta riittävästä levosta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi joustavien työaikajärjestelyjen tarjoamista, joiden avulla työntekijät voivat paremmin tasapainottaa työn ja muun elämän. Samoin työpäivän aikana nautittu terveellinen ravinto voi parantaa mielialaa ja kognitiivista suorituskykyä, mikä puolestaan voi vähentää stressiä ja parantaa työssä jaksamista, Taimela kuvaa.
Työympäristön muokkaaminen voi myös olla tehokas keino työpäivän aikaisen arkiaktiivisuuden lisäämiseen.
– Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi portaikkojen käytön lisäämiseen voidaan vaikuttaa muuttamalla ympäristöä houkuttelevammaksi. Rakentamalla portaikot valoisiksi ja houkutteleviksi, ihmiset saadaan käyttämään portaita enemmän. Tämä ja työmatkapyöräilyn edistäminen ovat esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä, jotka voivat pidemmällä aikavälillä johtaa suurempiin terveyshyötyihin kuin lyhytaikainen liikuntakampanja, toteaa Taimela.
Konkreettisia toimenpiteitä mielenterveyden tukemiseen
1) Hyvä johtaminen
- Tarjoa esihenkilöille resursseja ja tukea, jotta he voivat keskittyä työntekijöiden johtamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
- Kouluta esihenkilöitä tunnistamaan työkykyyn liittyviä ongelmia ja tarjoamaan tukea työntekijöille.
2) Työympäristön parantaminen
- Varmista psykologisesti turvallinen työpaikka, eli että työympäristö on turvallinen ja työssä on riittävät hallintakeinot mahdollistamaan työssä onnistuminen.
- Mahdollista sujuva työarki.
- Edistä terveellisiä elämäntapoja työpaikalla, esimerkiksi tarjoamalla terveellisiä ruokailuvaihtoehtoja ja kannustamalla liikkumaan.
- Muokkaa tarvittaessa työtä työkykyä tukevaksi.
3) Tuki mielenterveydelle
- Luo työpaikalle avoin ja hyvinvointia tukeva ilmapiiri, jossa jaksamisesta voidaan keskustella avoimesti.
- Tarjoa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, kuten mielen hyvinvointipalveluita ja lyhytkestoista psykoterapiaa.
4) Työterveyshuollon hyödyntäminen
- Tee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja hyödynnä heidän asiantuntemustaan työkyvyn edistämisessä.
- Järjestä työterveyden tuki esihenkilöille työkykyyn liittyvissä asioissa.
- Järjestä työkykyarviot ja työkykyneuvottelut niitä tarvitseville.
5) Seuranta ja arviointi
- Hyödynnä dataa ja analytiikkaa riskiryhmien tunnistamisessa ja kohdennettujen toimenpiteiden suunnittelussa.
- Seuraa työkykyyn liittyviä indikaattoreita ja arvioi toimenpiteiden vaikutuksia säännöllisesti.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Kardiologin 5 järkevän tavallista vinkkiä sydänterveyteen
Kardiologilta voisi odottaa täydellisesti optimoitua arkea. Teemu Hovilan elämä ei kuitenkaan näytä siltä. Työpäivän jälkeen hän lähtee koiriensa kanssa lenkille, viikonloppuna tehdään mökkihommia ja joskus kaupasta tarttuu mukaan irtokarkkeja. Hovilan mukaan sydän ei kaipaa täydellisyyttä – vaan järkeviä, toistuvia valintoja.
Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin
Uudenlainen laboratoriotutkimus auttaa tunnistamaan sairauspoissaolojen juurisyitä. Näin data parantaa työterveyden osumatarkkuutta ja vähentää työkykyriskejä.
Ikäännytkö ennenaikaisesti? 5+1 vinkkiä matala-asteisen tulehduksen vähentämiseksi
Matala-asteinen tulehdus ei tyypillisesti aiheuta mitään oireita, mutta voi kaikessa hiljaisuudessa lisätä merkittävästi sairastumisriskiä ja edistää solujen ennenaikaista ikääntymistä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi kertoo, miten tulehdustilaa voi torjua kotikonstein.
"Tietääkö itse mistään, että kolesteroli on koholla?"
Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Susanna Halonen vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kolesterolista.
Näin onnistut painonpudotuksessa ja saat pysyviä tuloksia
Yhä useampi suomalainen kamppailee terveydelle haitallisen ylipainon kanssa ja etsii ratkaisua hittidieeteistä tai lääkkeistä. Terveystalon laillistettu ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori Sirpa Soini on tutkinut onnistuneita painonpudottajia ja kertoo, miten sinäkin voit toteuttaa elämänmuutoksen.
Totta vai tarua: Kannattaako kaikkea rasvaa välttää?
Tarua. Rasvaan liittyvät myytit istuvat tiukassa, mutta nykyään tiedetään, että rasva ei ole vihollinen vaan välttämättömyys. Pehmeistä rasvoista voi olla yllättävää hyötyä jopa painonhallinnassa.