Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot maksavat KELAn arvioiden mukaan Suomessa menetettynä työpanoksena jo yli miljardi euroa vuodessa.
Vuosina 2018–2024 Terveystalossa tilastoiduissa mielenterveyssyistä johtuvissa sairauspoissaoloissa mielialahäiriöistä johtuvat poissaolot ovat vähentyneet, kun taas neuroottisista häiriöistä johtuvat poissaolot ovat lisääntyneet.
Kelan tilastoissa ovat mukana vain diagnosoidut mielen sairaudet. Työuupumus on psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Aino Kohtalan mukaan tila, jolle ei diagnoosia varsinaisesti ole olemassa. Se syntyy, kun työstressi pitkittyy eikä ole enää hallinnassa – kun vaatimuksia, joihin henkilö ei koe pystyvänsä vastaamaan, on liiaksi.
– Kuormituspiikkejä on elämässä aina, eikä se haittaa, pieni stressi jopa auttaa saamaan asioita aikaan ja deadlinet ponnistelemaan. Mutta pitkäaikaisena ja jatkuvana kuormitus alkaa uhata terveyttä. Kroonistuessaan uupumus vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin ja kyynisyys kaikkea, etenkin työtä, kohtaan kasvaa, Kohtala sanoo.
Terveystalon Aino Kohtala tietää, miten liiallinen kuormitus alkaa pitkittyessään vaikuttaa terveyteen. Avun pitää olla helposti saatavilla, jotta uupumiseen pystytään reagoimaan ajoissa.
Työelämän vaatimukset kasvavat – kuormitus hiipii huomaamatta
Epävarmuuden lisäksi työelämä on aiempaa vaativampaa. Ennen tehtiin yksinkertaisempia fyysisiä asioita, nyt sellaisia, jotka koettelevat aivan erityisesti aivojen kykyä oppia, käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia.
– Enää ei riitä, että olet lahjakas käsillä tekijä, fyysisilläkin aloilla pitää olla palveluosaamista ja vuorovaikutustaitoja. Asiantuntijatyö lisääntyy koko ajan, ja se työ on pirstaleista. On valtavasti muistettavaa ja jatkuvia keskeytyksiä. Paletin hallinta on äärimmäisen kuormittavaa ja liialliseen kuormitukseen on pystyttävä reagoimaan ajoissa, Kohtala sanoo.
Kun toisia uuvuttaa töiden haastavuus, toisia haasteiden vähyys.
– Vaikutusmahdollisuuksien puute on iso kuormitustekijä työstä ja alasta riippumatta. Tieto- ja asiantuntijatyössä työn ja työajan rajaaminen on monelle vaikeaa, sitä pahentaa huono johtaminen ja erilaiset konfliktit työyhteisössä. Sotealoilla erityinen haaste on paitsi resurssien vähyys, työn eettinen kuorma. Näihin asioihin harva pystyy itse vaikuttamaan.
Uupumus tulee Kohtalan mukaan usein hiipien. Hiljaisia signaaleita voi olla hankala tunnistaa itsessään, usein ympäristö havaitsee haasteet ensin.
– Emme useinkaan aina osaa arvioida omaa jaksamistamme realistisesti. Pinnistellään, ollaan, että ei tässä mitään, ihan hyvin mulla menee, vaikka joku lähellä on jo aikaa sitten huomannut kaverin olevan hiljaisempi, ärtyneempi tai huonomuistisempi kuin aiemmin. Jaksamisesta kysytään useimmiten ihan syystä, joten vastauksia kysymyksiin jaksamisesta kannattaa kuunnella herkällä korvalla, Kohtala sanoo.
Emme aina osaa arvioida omaa jaksamistamme realistisesti. Pitkään jatkuessaan kuormitus alkaa uhata terveyttä. “
Esihenkilön tuki ja matalan kynnyksen apu ovat ratkaisevia
Lähimmällä esihenkilöllä on Kohtalan mukaan tärkeä olla hyvä kosketus siihen, miten oma tiimi jaksaa. Esihenkilöltä pitää löytyä aikaa kohtaamiselle, sille, että kysyy, mitä kuuluu, mitä pöydällä on ja miten töiden kanssa pärjätään. Kynnys pyytää apua on korkea, kehotettunakin.
Tilanteessa, jossa kuormitus on kasvanut liiaksi, kaikki ylimääräinen jää. Ennen mukaviltakin tuntuneet asiat saattavat tuntua ylivoimaisilta. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen työnnetään Kohtalan mukaan usein syrjään ensimmäisenä.
– Näissä tilanteissa avun pitää olla helposti saatavilla juuri silloin, kun akuutti tilanne on päällä, Kohtala sanoo.
Mieleen liittyvistä asioista puhuminen on nuorille aikuisille usein helpompaa muihin ikäryhmiin verrattuna. He ovat tottuneet käyttämään esimerkiksi chat- tai muita yhteydenottokanavia, joskus suora soitto tai etävastaanotto voi olla suuremman kynnyksen takana. Juuri nuorten aikuisten osuus mielen häiriöissä on korostunut.
Kun mielen kuormittuessa ammattilaisen luokse hakeutuminen on raskasta tai jopa mahdotonta, Mielen chat on helppo kanava olla yhteydessä.
– Asiaa ei silloin ehdi työntää syrjään ja jäädä miettimään pitäisikö vai eikö pitäisi, eikä joudu yksin arpomaan mikä onkaan se oikea psy-alkuinen auttaja. Kuormittunut ihminen tarvitsee tunteen, että on avun äärellä, että joku ottaa kopin, hallitsee tilannetta ja vie sitä eteenpäin, Kohtala sanoo.
Hoitoon pääsyn nopeudella on iso merkitys. Teknologisilla ratkaisuilla rakennetaan siltaa ihmisten luokse. “
Matalan kynnyksen palvelut ja dataohjautuvuus vahvistavat työkykyä
Työnantajan näkökulmasta tarjolla olevat matalankynnyksen palvelut ehkäisevät tehokkaasti työkykyä uhkaavan uupumisen kroonistumisen ja siitä aiheutuvien oireiden pitkäaikaistumisen.
– Hoitoon pääsyn nopeudella on iso merkitys. Teknologisilla ratkaisuilla rakennetaan siltoja ihmisen luokse, Kohtala sanoo.
Terve työntekijä tuottaa arvoa työnantajalleen. Erilaisia oireita hoidetaan yksilötasolla monella eri tavalla ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta aivan yhtä tärkeää on pystyä poistamaan oireiden aiheuttajia.
Organisaatioille työkyvyn ja työterveyden suurin haaste on kuormitusta aiheuttavien asioiden löytäminen ja niiden korjaaminen.
– Jotta työelämän haasteista ja työntekijöiden kokemuksista saadaan minkäänlaista kokonaiskuvaa, tarvitaan dataa. Tietoon pohjautuen voidaan tunnistaa poikkeamat, tehdä päätelmiä ja suunnitella oikeanlaisia toimenpiteitä paitsi oireiden hoitamiseen, myös juurisyiden taklaamiseen, Terveystalon työterveyden tuote- ja palvelutuotannonohjauksesta vastaava johtaja Joonas Kaijala.
Terveystalon Joonas Kaijalan mukaan työterveyden asiantuntijat pystyvät tunnistamaan asiakkuudesta kertyvästä datasta potentiaaliset kuormitustekijät ja riskit yhteisötasolla.
Organisaatiotason tieto ohjaa kohti tehokkaampia ratkaisuja
Organisaatiotasoista dataa kertyy Kaijalan mukaan työpaikkaselvityksistä, työterveyskyselyistä ja työntekijöiden työterveyskäynneistä sekä oirearviotyökalusta, joka ohjaa työterveysasiakkaita eri hoitokanaviin kuten Mielen chattiin.
– Datasta työterveyden asiantuntijat pystyvät tunnistamaan potentiaaliset kuormitustekijät ja riskit yhteisötasolla, ja mietitään, miten niitä voidaan hallita. Millaiset diagnoosit ovat yleisiä tässä yhteisössä, mitä palveluita käytetään eniten tai korostuuko jonkun palvelun käyttö aiemmasta poikkeavalla tavalla. Sitä kautta voidaan sitten miettiä mihin erityisesti tulisi keskittyä, ja millaisilla palvelukokonaisuuksilla ja kohdennetuilla terveyspalveluilla organisaatiolle haitallisen kehityksen saisi katkaistua, Kaijala kertoo.
Data, yhteen koottu ja keskiarvoistettu, on Kaijalan mukaan koko tiedolla johtamisen perusta. Asiakkuudesta kertyvä tieto, koko ajan kehittyvä laskentanopeus ja koneoppiminen mahdollistavat entistä tarkemman ennakoivuuden.
Terveystalon omaan käyttöön valjastetun tekoälyn avulla havaittuihin trendipoikkeamiin voidaan puuttua aiempaa proaktiivisemmin, ja tarjota kohdennettuja ratkaisuja entistä tehokkaammin jo ennen kuin ennustetut uhkat realisoituvat.
AI on tukiäly. Aidot ammattilaiset tulevat tulevaisuudessakin pohtimaan ja toteuttamaan oikean hoidon “
Tekoäly tarjoaa tarkemman kokonaiskuvan työyhteisön tilanteesta
Tekoälyn kyvykkyyksien avulla luodaan Kaijalan mukaan malleja, joita Terveystalon asiantuntijat voivat hyödyntää hoitopolkujen, tarkistuslistojen ja erilaisten ohjeistusten muodossa tai työkykyyn liittyvien koulutusten suunnittelussa.
– AI on tukiäly. Lähitulevaisuudessa AI:n avulla saadaan asiantuntijoiden avuksi mahdollisesti hyvinkin tarkka 360-kuva kunkin organisaation sen hetkisestä tilanteesta, käytössä olevien palveluiden mahdollisuuksista sekä siitä, mitä tarvitaan lisää. Aidot ammattilaiset tulevat tulevaisuudessakin pohtimaan ja toteuttamaan oikean hoidon, Kaijala sanoo.
Työterveyspalvelun onnistumisessa Kaijala alleviivaa asiakasorganisaation ja Terveystalon asiantuntijoiden yhteistyön merkitystä.
– Asiakasorganisaation vastuulle jää viime kädessä se, miten kerättyä tietoa lopulta hyödynnetään, mutta Terveystalo asiantuntijakumppanina kertoo kyllä, miten dataa pitää tulkita ja mitä siitä saaduilla johtopäätöksillä kannattaa tehdä yhteisötasolla esimerkiksi mielen hyvinvoinnin ja voimavarojen edistämisen näkökulmasta. Fokusoidulla yhteistyöllä vaikuttavuus on kohdennetumpaa ja konkreettisempaa, Kaijala summaa.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää aiheesta
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.
Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Terveystalo mukana Terapiat etulinjaan -yhteiskehittämishankkeessa työterveysasiakkaille
Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Terveystalo on yksi ensimmäisistä hankkeessa mukana olevista työterveystoimijoista. Hanke käynnistyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta keväällä 2025, jonka jälkeen toimintamalli tulee käyttöön vaiheittain Terveystalon työterveysasiakkaille myös muilla hyvinvointialueilla.
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Mielen chat ja sparri ovat 1.1.2025 alkaen terveydenhuollon palveluja
Mielen chat ja sparri palvelua kehitetään systemaattisesti asiakaskokemusten ja -tarpeiden pohjalta. 1.1.2025 alkaen palvelut muuttuvat hyvinvointipalvelusta terveydenhuollon palveluiksi, jotta ne voivat tarjota katkeamattoman hoitopolun palvelussa asioiville henkilöille kaikissa tilanteissa. Muutoksen myötä palvelujen hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. Terveydenhuollon palveluna Mielen chat ja sparri eivät kuulu kelakorvauksen piiriin (KL0).
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää