Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Terveystalon datassa työterveysasiakkaiden mielenterveysperusteisten poissaolojen kokonaismäärä on pysynyt koko 2020-luvun kohtalaisen vakaana.
– Oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä olemme vuosi vuodelta onnistuneet vähentämään työterveysasiakkaidemme sairauspoissaolojen kestoa ja siirtämään poissaolojen painopistettä pitkistä lyhyisiin. Vuoden 2024 aikana saavutimme vihdoin tilanteen, missä työterveysasiakkaidemme mielenterveysperusteisten poissaolojen suhteellinen kokonaismäärä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun, iloitsee Terveystalon työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen.
Suomessa mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat tähän mennessä olleet kasvussa useita vuosia, joten vaikka kyseessä on yhden prosentin suuruinen muutos vuodesta 2023 vuoteen 2024, kertoo tulos merkittävästä käännekohdasta.
– WHO:n mukaan mielenterveyden kriisistä on tulossa seuraava pandemia. Tuoreet tuloksemme osoittavat, että meillä on mahdollisuus välttää pandemiaan ajautuminen, mutta se edellyttää mielen hyvinvointia edistäviä tekoja kaikilta. Terveydenhuollossa emme yksin voi ratkaista tilannetta, sillä mielenterveydelliset haasteet koskettavat yhä useampaa ja kuormitus kumpuaa niin työ- kuin kotiasioista tai niiden yhdistelmästä. Terveystalossa haluamme entisestään kiihdyttää mielenterveysperusteisten poissaolojen laskuvauhtia ja sitoudumme tavoittelemaan 5 prosentin laskua valtakunnallisiin mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Onnistuessamme tulemme saavuttamaan noin 80 000 tervettä työpäivää, mikä vastaa arviolta 35 miljoonan euron säästöä asiakkaillemme, Komulainen toteaa.
Mieli ei erottele, mikä sitä kuormittaa
Sairauspoissaolot ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu, jos tarkastellaan mielenterveyshäiriöiden vaikutusta organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Terveystalon data kertoo pitkien poissaolojen taustalla olevien mielialahäiriöiden määrän laskeneen edelleen vuonna 2024, mutta samanaikaisesti neuroottisten häiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosimäärät ovat kasvaneet. Tämä tarkoittaa, että yhä useamman työelämässä mukana olevan henkilön mieli on kuormittunut.
– Olipa mieltä kuormittava asia työperäinen tai ei, se vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti. Työnantajan näkökulmasta tuottavuus kärsii, sillä kuormittuneena työhön on vaikea keskittyä, palautumista ei tapahdu ja henkilö väsyy. Tämä vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista ja uusien asioiden vastaanottamista. Väsyneenä päätösten tekeminen tuntuu mahdottomalta ja töiden aloittaminen viivästyy, Komulainen kuvaa.
– Työ itsessään on yksi eniten terveyttä edistävistä tekijöistä. Jos työkyky kuormituksen vuoksi on alentunut, työhön voidaan tehdä tilapäisiä muutoksia, joiden avulla työpaikalla voi tehdä jotain muuta työtä. Ratkaisuja löytyy, kunhan niitä mietitään yhdessä, Komulainen päättää.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Vahva tunnistautuminen nopeuttaa asiointiasi puhelinpalvelussamme
Jatkossa voit tunnistautua helposti ja turvallisesti jo etukäteen, kun soitat asiakaspalveluumme. Lue, miten tunnistautuminen tapahtuu.
Laaja 200 000 näytteen aineisto: Nightingale-tutkimus paljastaa yhteyden sairastumisriskien ja sairauspoissaolojen välillä
Terveystalon työterveyspalveluissa hyödynnettävän suomalaisen Nightingale-tutkimuksen data paljastaa selkeän yhteyden elintapasairauksien riskien ja sairauspoissaolojen välillä. Poikkeuksellisen laaja yli 200 000 asiakkaan aineisto osoittaa, että matalan sairastumisriskin henkilöillä poissaoloja oli kertynyt merkittävästi vähemmän, kun taas korkean riskin ryhmissä poissaoloja oli runsaammin. Tulokset kertovat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksestä työkyvyn ja yritysten kilpailukyvyn turvaamisessa.
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?
Kiertotaloudella ja tekoälyllä lisää suorituskykyä ja parempaa hoitoa
Kestävän terveydenhuollon ytimessä teknologia toimii työkaluna, jonka avulla parannetaan sekä hoidon laatua että vastuullisuutta. Terveystalossa suositaan ratkaisuja, joissa kestävyys, kustannustehokkuus ja lääketieteellinen osaaminen kulkevat käsi kädessä.
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.