Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Terveystalon datassa työterveysasiakkaiden mielenterveysperusteisten poissaolojen kokonaismäärä on pysynyt koko 2020-luvun kohtalaisen vakaana.
– Oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä olemme vuosi vuodelta onnistuneet vähentämään työterveysasiakkaidemme sairauspoissaolojen kestoa ja siirtämään poissaolojen painopistettä pitkistä lyhyisiin. Vuoden 2024 aikana saavutimme vihdoin tilanteen, missä työterveysasiakkaidemme mielenterveysperusteisten poissaolojen suhteellinen kokonaismäärä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun, iloitsee Terveystalon työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen.
Suomessa mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat tähän mennessä olleet kasvussa useita vuosia, joten vaikka kyseessä on yhden prosentin suuruinen muutos vuodesta 2023 vuoteen 2024, kertoo tulos merkittävästä käännekohdasta.
– WHO:n mukaan mielenterveyden kriisistä on tulossa seuraava pandemia. Tuoreet tuloksemme osoittavat, että meillä on mahdollisuus välttää pandemiaan ajautuminen, mutta se edellyttää mielen hyvinvointia edistäviä tekoja kaikilta. Terveydenhuollossa emme yksin voi ratkaista tilannetta, sillä mielenterveydelliset haasteet koskettavat yhä useampaa ja kuormitus kumpuaa niin työ- kuin kotiasioista tai niiden yhdistelmästä. Terveystalossa haluamme entisestään kiihdyttää mielenterveysperusteisten poissaolojen laskuvauhtia ja sitoudumme tavoittelemaan 5 prosentin laskua valtakunnallisiin mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Onnistuessamme tulemme saavuttamaan noin 80 000 tervettä työpäivää, mikä vastaa arviolta 35 miljoonan euron säästöä asiakkaillemme, Komulainen toteaa.
Mieli ei erottele, mikä sitä kuormittaa
Sairauspoissaolot ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu, jos tarkastellaan mielenterveyshäiriöiden vaikutusta organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Terveystalon data kertoo pitkien poissaolojen taustalla olevien mielialahäiriöiden määrän laskeneen edelleen vuonna 2024, mutta samanaikaisesti neuroottisten häiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosimäärät ovat kasvaneet. Tämä tarkoittaa, että yhä useamman työelämässä mukana olevan henkilön mieli on kuormittunut.
– Olipa mieltä kuormittava asia työperäinen tai ei, se vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti. Työnantajan näkökulmasta tuottavuus kärsii, sillä kuormittuneena työhön on vaikea keskittyä, palautumista ei tapahdu ja henkilö väsyy. Tämä vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista ja uusien asioiden vastaanottamista. Väsyneenä päätösten tekeminen tuntuu mahdottomalta ja töiden aloittaminen viivästyy, Komulainen kuvaa.
– Työ itsessään on yksi eniten terveyttä edistävistä tekijöistä. Jos työkyky kuormituksen vuoksi on alentunut, työhön voidaan tehdä tilapäisiä muutoksia, joiden avulla työpaikalla voi tehdä jotain muuta työtä. Ratkaisuja löytyy, kunhan niitä mietitään yhdessä, Komulainen päättää.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Tutkimusnäyttö yllättää: Näin mieli vaikuttaa vaihdevuosioireisiin
Uusien hoitosuositusten mukaan psykologinen tuki voi auttaa vaihdevuosissa paitsi mielen hyvinvointiin myös esimerkiksi kuumiin aaltoihin. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.