Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Terveystalon datassa työterveysasiakkaiden mielenterveysperusteisten poissaolojen kokonaismäärä on pysynyt koko 2020-luvun kohtalaisen vakaana.
– Oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä olemme vuosi vuodelta onnistuneet vähentämään työterveysasiakkaidemme sairauspoissaolojen kestoa ja siirtämään poissaolojen painopistettä pitkistä lyhyisiin. Vuoden 2024 aikana saavutimme vihdoin tilanteen, missä työterveysasiakkaidemme mielenterveysperusteisten poissaolojen suhteellinen kokonaismäärä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun, iloitsee Terveystalon työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen.
Suomessa mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat tähän mennessä olleet kasvussa useita vuosia, joten vaikka kyseessä on yhden prosentin suuruinen muutos vuodesta 2023 vuoteen 2024, kertoo tulos merkittävästä käännekohdasta.
– WHO:n mukaan mielenterveyden kriisistä on tulossa seuraava pandemia. Tuoreet tuloksemme osoittavat, että meillä on mahdollisuus välttää pandemiaan ajautuminen, mutta se edellyttää mielen hyvinvointia edistäviä tekoja kaikilta. Terveydenhuollossa emme yksin voi ratkaista tilannetta, sillä mielenterveydelliset haasteet koskettavat yhä useampaa ja kuormitus kumpuaa niin työ- kuin kotiasioista tai niiden yhdistelmästä. Terveystalossa haluamme entisestään kiihdyttää mielenterveysperusteisten poissaolojen laskuvauhtia ja sitoudumme tavoittelemaan 5 prosentin laskua valtakunnallisiin mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Onnistuessamme tulemme saavuttamaan noin 80 000 tervettä työpäivää, mikä vastaa arviolta 35 miljoonan euron säästöä asiakkaillemme, Komulainen toteaa.
Mieli ei erottele, mikä sitä kuormittaa
Sairauspoissaolot ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu, jos tarkastellaan mielenterveyshäiriöiden vaikutusta organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Terveystalon data kertoo pitkien poissaolojen taustalla olevien mielialahäiriöiden määrän laskeneen edelleen vuonna 2024, mutta samanaikaisesti neuroottisten häiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosimäärät ovat kasvaneet. Tämä tarkoittaa, että yhä useamman työelämässä mukana olevan henkilön mieli on kuormittunut.
– Olipa mieltä kuormittava asia työperäinen tai ei, se vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti. Työnantajan näkökulmasta tuottavuus kärsii, sillä kuormittuneena työhön on vaikea keskittyä, palautumista ei tapahdu ja henkilö väsyy. Tämä vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista ja uusien asioiden vastaanottamista. Väsyneenä päätösten tekeminen tuntuu mahdottomalta ja töiden aloittaminen viivästyy, Komulainen kuvaa.
– Työ itsessään on yksi eniten terveyttä edistävistä tekijöistä. Jos työkyky kuormituksen vuoksi on alentunut, työhön voidaan tehdä tilapäisiä muutoksia, joiden avulla työpaikalla voi tehdä jotain muuta työtä. Ratkaisuja löytyy, kunhan niitä mietitään yhdessä, Komulainen päättää.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Syöksylaskija Elian Lehto: Mielen hyvinvointi on tässä lajissa kaikki kaikessa
Urheilussa fyysiset ominaisuudet eivät aina riitä viemään loppuun asti – huipulla erot suorituksissa syntyvät usein pään sisällä. Tämän tietää myös syöksylaskija Elian Lehto, 26.
Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.