Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Terveystalon datassa työterveysasiakkaiden mielenterveysperusteisten poissaolojen kokonaismäärä on pysynyt koko 2020-luvun kohtalaisen vakaana.
– Oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä olemme vuosi vuodelta onnistuneet vähentämään työterveysasiakkaidemme sairauspoissaolojen kestoa ja siirtämään poissaolojen painopistettä pitkistä lyhyisiin. Vuoden 2024 aikana saavutimme vihdoin tilanteen, missä työterveysasiakkaidemme mielenterveysperusteisten poissaolojen suhteellinen kokonaismäärä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun, iloitsee Terveystalon työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen.
Suomessa mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat tähän mennessä olleet kasvussa useita vuosia, joten vaikka kyseessä on yhden prosentin suuruinen muutos vuodesta 2023 vuoteen 2024, kertoo tulos merkittävästä käännekohdasta.
– WHO:n mukaan mielenterveyden kriisistä on tulossa seuraava pandemia. Tuoreet tuloksemme osoittavat, että meillä on mahdollisuus välttää pandemiaan ajautuminen, mutta se edellyttää mielen hyvinvointia edistäviä tekoja kaikilta. Terveydenhuollossa emme yksin voi ratkaista tilannetta, sillä mielenterveydelliset haasteet koskettavat yhä useampaa ja kuormitus kumpuaa niin työ- kuin kotiasioista tai niiden yhdistelmästä. Terveystalossa haluamme entisestään kiihdyttää mielenterveysperusteisten poissaolojen laskuvauhtia ja sitoudumme tavoittelemaan 5 prosentin laskua valtakunnallisiin mielenterveysperusteisiin sairauspoissaoloihin nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Onnistuessamme tulemme saavuttamaan noin 80 000 tervettä työpäivää, mikä vastaa arviolta 35 miljoonan euron säästöä asiakkaillemme, Komulainen toteaa.
Mieli ei erottele, mikä sitä kuormittaa
Sairauspoissaolot ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu, jos tarkastellaan mielenterveyshäiriöiden vaikutusta organisaatioiden tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Terveystalon data kertoo pitkien poissaolojen taustalla olevien mielialahäiriöiden määrän laskeneen edelleen vuonna 2024, mutta samanaikaisesti neuroottisten häiriöiden ja ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosimäärät ovat kasvaneet. Tämä tarkoittaa, että yhä useamman työelämässä mukana olevan henkilön mieli on kuormittunut.
– Olipa mieltä kuormittava asia työperäinen tai ei, se vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti. Työnantajan näkökulmasta tuottavuus kärsii, sillä kuormittuneena työhön on vaikea keskittyä, palautumista ei tapahdu ja henkilö väsyy. Tämä vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista ja uusien asioiden vastaanottamista. Väsyneenä päätösten tekeminen tuntuu mahdottomalta ja töiden aloittaminen viivästyy, Komulainen kuvaa.
– Työ itsessään on yksi eniten terveyttä edistävistä tekijöistä. Jos työkyky kuormituksen vuoksi on alentunut, työhön voidaan tehdä tilapäisiä muutoksia, joiden avulla työpaikalla voi tehdä jotain muuta työtä. Ratkaisuja löytyy, kunhan niitä mietitään yhdessä, Komulainen päättää.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.
Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.
Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.