Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.
Yhtenä päivänä kaikki on hyvin, kun taas toisena päivänä vähäpätöiseltä tuntuva vastoinkäyminen muuttuu ylitsepääsemättömäksi esteeksi. Monelle murrosikäiselle ja murrosikäisen nuoren vanhemmalle ilmiö on tuttu.
Mielen kasvukivut osittain kuuluvat nuoruuteen, sillä murrosikäisen kehossa tapahtuu merkittäviä hormonaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös mieleen. Oman paikan etsiminen maailmassa on niin ikään monelle nuorelle kuormittava elämänvaihe, nykypäivänä ehkä enemmän kuin ehkä koskaan. Huteralta tuntuva tulevaisuus painaa tällä hetkellä monen aikuisenkin mieltä, mutta horisontin puuttuminen on erityisen raskasta juuri nuorille.
Nuorten lisääntyneet mielenterveyshaasteet ovatkin monen asian summa.
− Yhteiskunta on muuttunut kovemmaksi ja suorituskeskeisemmäksi. Opintojen ja työelämän vaatimustaso on kasvanut. Nuorilla on myös enemmän vastuuta opinnoistaan jo varhaisessa vaiheessa, mikä on monissa lisännyt ahdistusta, kertoo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, apulaisprofessori Henry Karlsson.
− Myös yksinäisyys on lisääntynyt ja myös perheiden taloudelliset resurssit niukentuneet. Samoin sosiaalisen median käyttö voi monilla nuorilla lisätä masennusoireita.
”Normaaliin murrosikään kuuluu myös hyviä hetkiä, eikä pelkkiä myrskypilviä”
Mielenterveyden haasteiden lisääntyessä on myös keskustelu niiden ympärillä muuttunut avoimemmaksi erityisesti nuorten keskuudessa. Omia kokemuksia jaetaan sosiaalisessa mediassa ja mielenterveyden teemat ovat entistä näkyvämmin läsnä nuorten elämässä.
Avoimuus sallii aivan uudenlaisen vertaistuen, mutta myös vertailun ja väärän tiedon leviämisen. Moni nuori ja murrosikäisen vanhempi miettiikin, mikä on normaalia murrosikään kuuluvaa kipuilua, ja mikä ei? Karlssonin vastaus käy järkeen: kaikilla on huonoja päiviä, mutta masentuneella nuorella paha olo jää päälle.
− Nuoren normaaliin kehityksen ja murrosikään voi kuulua erilaisia oireita ja käytösmalleja. Nuoren mieliala voi vaihdella paljon ja nuori voi olla myös selvästi ärtyneempi kuin aiemmin. Myös vetäytymistä ja oman tilan tarvetta voi tulla enemmän. Nuorella voi myös esiintyä uniongelmia, ajoittaista ahdistusta ja vaikeuksia itsetunnon kanssa, Karlsson listaa.
− Kuitenkin normaaliin murrosikään kuuluu myös hyviä hetkiä eikä pelkkiä myrskypilviä.
Sairastuminen ei ole vanhemman tai nuoren itsensä vika. ”
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että nuorella masennus ei välttämättä näyttäydy surumielisyytenä, vaan oireiden kirjo voi olla paljon alakuloisuutta laajempi. Pitkään jatkuvia ja nuoressa tai vanhemmassa huolta herättäviä oireita ei kannata pistää pelkän murrosiän piikkiin.
− Nuoren varsinaiseen masennukseen liittyvät oireet ovat pitkäaikaisia, eli ne kestävät yhtäjaksoisesti ainakin kahden viikon ajan, ja ennen kaikkea uhkaavat hänen toimintakykyään. Jos mieliala on pitkään matala, nuori eristäytyy, koulunkäynti vaikeutuu tai kaverisuhteet jäävät, on syytä olla huolissaan. Myös säännöllinen päihteiden käyttö on nuoren kehityksen kannalta huolestuttavaa, sanoo Karlsson.
Apua kannattaa hakea mieluummin matalalla kynnyksellä kuin vasta oireiden muututtua nuoren arkea rajoittaviksi. Huoli nuoren hyvinvoinnista riittää – mielen ammattilaiseen voi olla yhteydessä, vaikkei olisi vielä aavistustakaan, miksi nuori oireilee tai onko kyseessä esimerkiksi ahdistus tai masennus.
− Hälytysmerkkejä ovat selvästi nuoren kasvua, kehitystä ja turvallisuutta uhkaavat oireet, kuten itsensä vahingoittaminen ja itsetuhoiset puheet, vaikea ahdistus ja voimakas mielialan lasku, päihdeongelmat, vaikeat uniongelmat ja selvä painon lasku, Karlsson listaa.
− Näissä tilanteissa on tarpeen hakeutua nopeasti ammattilaisen puheille.
”Vanhemmilla on lupa olla huolissaan lapsestaan”
Nuoren sairastuminen koettelee koko perheen voimavaroja, ja huoli omasta lapsesta voi olla musertavan suuri. Samalla nuoren vetäytyvyys voi aiheuttaa sen, että suljettua – tai kiinni paiskattua – ovea voi olla vaikea raottaa. Karlsson kehottaa kuitenkin ottamaan huolet nuoren kanssa rohkeasti puheeksi.
− Vanhemmilla on lupa olla huolissaan lapsestaan ja jos oireita ilmenee, kannattaa ottaa huoli lämpimästi esille. Liikaa tungettelevuutta tai uhkailua on vältettävä, vaan ennemminkin antaa nuorelle tilaa kertoa pulmistaan ja yhdessä miettiä ratkaisuja niihin.
Vanhemmilla on myös tärkeä rooli terveyttä ylläpitävän arjen mallintamisessa ja siihen kannustamisessa.
− Nuorten mielenterveyden tukemisessa niin sanotut perusasiat ovat äärimmäisen tärkeitä: riittävä nukkuminen myös koulupäivinä, säännöllinen syöminen, hyvät harrastukset ja ihmissuhteet sekä mobiililaitteiden rajoitettu käyttö ovat erittäin hyödyllisiä. Myös päihteettömyys nuorilla tukee mielenterveyttä, esimerkiksi nikotiinituotteet eivät missään muodossa kuulu alaikäisten käyttöön, huomauttaa Karlsson.
Mielenterveyden haasteet eivät ole sen enempää nuoren kuin vanhemmankaan syytä
Viimeisen vuosikymmenen aikana vallalla on ollut keskustelevampi ja neuvottelevampi kasvatustyyli, mutta Karlsson muistuttaa vanhempia rajojen tärkeydestä.
− Keskeisimmäksi tekijäksi nuoren mielenterveyden hyvinvoinnissa nostaisin turvallisen ja nuorta tukevan kasvuympäristön, joka parhaalla mahdollisella tavalla edistää nuorten mielenterveyden myönteistä kehitystä – nuorelle tulisi tarjota paitsi välittämistä myös rajoja.
Vaikka kotiolot voivatkin vaikuttaa nuoren vointiin, moni vanhempi kääntää katseen turhankin tiiviisti itseensä kasvattajana, kun nuoren mieli oireilee.
Syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteet ovat tuttuja monelle vanhemmalle, mutta Karlssonilla mukaan syyllisyyden tunteesta voi luvan kanssa pyrkiä luopumaan.
− Vakka mielenterveyden häiriöiden puhkeamisen syitä ei voida koskaan yksilötasolla sanoa, on selvä asia, että sairastuminen ei ole vanhemman tai nuoren itsensä vika.
Voimat saattavat silti olla vähissä myös vanhemmalla, kun nuori oireilee.
− Vanhemman on tärkeää pitää omasta jaksamisestaan huolta. Keskustelutuki, liikunta ja mielekkäät harrastukset voivat auttaa jaksamaan oman lapsen sairastelun, Karlsson muistuttaa.
− Kuvainnollinen happimaski on vedettävä ensin omille kasvoille ja vasta sen jälkeen nuoren kasvoille.
Sujuvasti apua nuoren mielen haasteissa
Nuoruus on kasvun ja muutosten aikaa, jolloin myös mieli on monin tavoin myllerryksessä. Kun nuoren mielenterveydestä on huolta, oikea-aikainen ja asiantunteva apu on tarpeen. Me tarjoamme ennakoivaa tukea ja sujuvaa hoitoa nuorille sekä koko perheelle.
Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Meinaako ruutu viedä koko käden? Psykologin terveiset kesälomalle
Lasten ruutuaika pohdituttaa monia vanhempia, ja etenkin kesällä asia voi nousta esiin tavallistakin voimakkaammin. Lue alta psykologimme Tania Virintien ruutuaikaterveiset kesälomalle.
Uusi gynekologi-chat ratkaisee loma-ajan yleisiä pulmia
Suomen ensimmäisessa gynekologi-chatissa voi kysyä matalalla kynnyksellä esimerkiksi kuukautisten siirrosta, vaihdevuosioireista tai lääkkeistä. Tänä kesänä yleisimpiä syitä hakeutua chattiin ovat todennäköisesti hormonilaastarien saatavuusongelmat, povaa gynekologian erikoisalajohtaja Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.
Sosiaalisessa mediassa leviää vaarallisia väitteitä aurinkorasvoista ja auringolle altistumisesta
Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus on huolestunut sosiaalisessa mediassa leviävistä harhakäsityksistä, joiden mukaan esimerkiksi aurinkorasvat olisivat auringolle altistumista vaarallisempia tai runsas vedenjuonti voisi ehkäistä palamista.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Nuoret tunnistavat mielenterveyden ongelmia aiempia sukupolvia paremmin
Nuoret tunnistavat itsessään ja ystävissään mielen pahoinvoinnin oireita tänä päivänä paremmin. Mielenterveydestä uskalletaan myös puhua aiempaa enemmän.