Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Psykologi Tania Virintie: ”Harjoittelemme selviämään hankalista tunteista ilman ruutuja”
Kotona 2- ja 5-vuotiaat lapset
”Meillä katsotaan usein Pikku Kakkonen, jotta vanhemmat ehtivät sillä aikaa siivota ja laittaa ruokaa.
Pidän kiinni siitä, että emme käytä ruutua tunteiden säätelyn välineenä. Jos lapset ovat levottomia tai turhautuneita, ratkaisemme tilanteen yhdessä jollakin muulla tavalla kuin ruudun avulla. Näin tulee harjoiteltua hankalien tunteiden kanssa olemista.
Tämä on minulle tärkeää, koska meidän kaikkien on opittava tulemaan toimeen omien tunteiden kanssa ja löytämään terveitä tapoja niiden säätelyyn. Haluan myös suojata lapsia hermostuneelta ololta, jonka liiallinen ruutuaika aiheuttaa. Levottomuutta aiheuttavien asioiden rajaaminen tukee koko perheen hyvinvointia.
Esikoinen on herkempi peloille, joten vältämme jännittäviä ohjelmia ja noudatamme ohjelmien ikärajasuosituksia. Tablettia lapset eivät käytä, ja kännykän hankkimista haluamme siirtää niin pitkälle tulevaisuuteen kuin mahdollista. Pyrin myös itse välttämään kännykällä oloa ollessani lasten kanssa.”
Psykologi, Psykoterapeutti
Tania Virintie on psykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
Psykologi Katri Laine: ”Alituiseen motkottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota”
Kotona esiteini ja teini
”Meillä ei tuoda ruokapöytään puhelimia, eikä olla puhelimella juuri ennen nukkumaanmenoa. Muuten meillä on aika vähän ruutuaikaan liittyviä sääntöjä.
Olen yrittänyt lähestyä asiaa kokonaisuutena eli katsoa, mitä kaikkea muuta päivässä on hyvä ehtiä tehdä. Esimerkiksi läksyt on hoidettava, harrastuksiin on mentävä ja ulkona on käytävä, jos on ollut koko päivän sisällä. Joka päivä myös vietämme aikaa yhdessä: juttelemme, joskus pelailemme korttia, leivomme, mitä milloinkin.
Yritän ottaa huomioon sosiaaliset tarpeet, joita ruutuihin liittyy. Lasten somessa viestit kulkevat tiuhaan, ja pelatessa he juttelevat kavereiden kanssa. Tämä on nykyään nuorten tapa olla yhdessä, heidän maailmaansa.
Siitä maailmasta on tärkeää olla kiinnostunut, kun lapsi vaikka näyttää minulle hyviä edittejä Tiktokista. Uskon, että kiinnostuneisuus myös madaltaa lapselle kynnystä tulla kertomaan, kun somessa tulee vastaan jotain ikävää.
On tärkeää katsoa kokonaisuutta eli sitä, mitä kaikkea muuta päivässä on hyvä ehtiä tehdä. “
Psykologi Katri Laine
Olemme aikuisina usein vähän kaksinaismoralisteja latteisiin liittyvissä asioissa. Mehän olemme ruudut kotiin ja lasten käyttöön hankkineet, ja olemme itsekin laitteissa kiinni. Samaan aikaan sitten motkotamme lapsille, että ruudulla olo on vääränlaista tekemistä. Yritän itse kiinnittää huomiota tällaiseen kaksoisviestintään.
Isompia lapsia voi myös kannustaa miettimään, mitä mieltä he itse ovat ruutujen käytöstään. Teimme kerran viikon ajalle kalenterit, joihin lapset merkkasivat joka päivälle, mihin kaikkeen heidän aikansa menee. Sen pohjalta keskustelimme, mitä he itse ajattelevat siitä, että päivässä menee vaikka neljä tuntia ruutujen ääressä.”
Psykologi, Koulutuspsykoterapeutti
Katri Laine on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja psykoanalyytikko, joka työskentelee lasten ja lapsiperheiden lisäksi erityisesti opiskelijoiden ja nuorten aikuisten kanssa.
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.
Miten voin tukea kiukuttelevaa lasta ja pysyä itse rauhallisena?
Kiukku on normaali ja tärkeä tunne, joka auttaa meitä esimerkiksi puolustamaan itseämme. Usein lapsen kiukuttelu kertoo siitä, että suhde aikuiseen tuntuu turvalliselta.
Miten ympäristömme haastaa keskittymiskykyä ja miten lapsen keskittymistä voi tukea?
Ympäristössämme on tänä päivänä paljon keskittymiskykyä häiritseviä tekijöitä. Keskittymiskyky kuitenkin kasvaa lapsen mukana ja sitä voi myös harjoitella.
Miten käsitellä lapsen tottelemattomuutta? Viisi apukeinoa vanhemmille
Perhearjessa kohdataan väistämättä tilanteita, joissa lapsen käytös koettelee pitkäjänteisyyttä ja hermoja. Mitä tehdä, kun lapsi ei tottele? Onko tottelemattomuus aina huono asia? Teemme syväluotauksen aiheeseen Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sanna Manderbackan kanssa.
Miten lasta voi tukea puheen kehityksessä?
Lapsen puheen kehitys alkaa jo syntymäparkaisusta, kertoo Terveystalon johtava puheterapeutti Leila Paavola.