Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Psykologi Tania Virintie: ”Harjoittelemme selviämään hankalista tunteista ilman ruutuja”
Kotona 2- ja 5-vuotiaat lapset
”Meillä katsotaan usein Pikku Kakkonen, jotta vanhemmat ehtivät sillä aikaa siivota ja laittaa ruokaa.
Pidän kiinni siitä, että emme käytä ruutua tunteiden säätelyn välineenä. Jos lapset ovat levottomia tai turhautuneita, ratkaisemme tilanteen yhdessä jollakin muulla tavalla kuin ruudun avulla. Näin tulee harjoiteltua hankalien tunteiden kanssa olemista.
Tämä on minulle tärkeää, koska meidän kaikkien on opittava tulemaan toimeen omien tunteiden kanssa ja löytämään terveitä tapoja niiden säätelyyn. Haluan myös suojata lapsia hermostuneelta ololta, jonka liiallinen ruutuaika aiheuttaa. Levottomuutta aiheuttavien asioiden rajaaminen tukee koko perheen hyvinvointia.
Esikoinen on herkempi peloille, joten vältämme jännittäviä ohjelmia ja noudatamme ohjelmien ikärajasuosituksia. Tablettia lapset eivät käytä, ja kännykän hankkimista haluamme siirtää niin pitkälle tulevaisuuteen kuin mahdollista. Pyrin myös itse välttämään kännykällä oloa ollessani lasten kanssa.”
Psykologi, Psykoterapeutti
Tania Virintie on psykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
Psykologi Katri Laine: ”Alituiseen motkottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota”
Kotona esiteini ja teini
”Meillä ei tuoda ruokapöytään puhelimia, eikä olla puhelimella juuri ennen nukkumaanmenoa. Muuten meillä on aika vähän ruutuaikaan liittyviä sääntöjä.
Olen yrittänyt lähestyä asiaa kokonaisuutena eli katsoa, mitä kaikkea muuta päivässä on hyvä ehtiä tehdä. Esimerkiksi läksyt on hoidettava, harrastuksiin on mentävä ja ulkona on käytävä, jos on ollut koko päivän sisällä. Joka päivä myös vietämme aikaa yhdessä: juttelemme, joskus pelailemme korttia, leivomme, mitä milloinkin.
Yritän ottaa huomioon sosiaaliset tarpeet, joita ruutuihin liittyy. Lasten somessa viestit kulkevat tiuhaan, ja pelatessa he juttelevat kavereiden kanssa. Tämä on nykyään nuorten tapa olla yhdessä, heidän maailmaansa.
Siitä maailmasta on tärkeää olla kiinnostunut, kun lapsi vaikka näyttää minulle hyviä edittejä Tiktokista. Uskon, että kiinnostuneisuus myös madaltaa lapselle kynnystä tulla kertomaan, kun somessa tulee vastaan jotain ikävää.
On tärkeää katsoa kokonaisuutta eli sitä, mitä kaikkea muuta päivässä on hyvä ehtiä tehdä. “
Psykologi Katri Laine
Olemme aikuisina usein vähän kaksinaismoralisteja latteisiin liittyvissä asioissa. Mehän olemme ruudut kotiin ja lasten käyttöön hankkineet, ja olemme itsekin laitteissa kiinni. Samaan aikaan sitten motkotamme lapsille, että ruudulla olo on vääränlaista tekemistä. Yritän itse kiinnittää huomiota tällaiseen kaksoisviestintään.
Isompia lapsia voi myös kannustaa miettimään, mitä mieltä he itse ovat ruutujen käytöstään. Teimme kerran viikon ajalle kalenterit, joihin lapset merkkasivat joka päivälle, mihin kaikkeen heidän aikansa menee. Sen pohjalta keskustelimme, mitä he itse ajattelevat siitä, että päivässä menee vaikka neljä tuntia ruutujen ääressä.”
Psykoterapeutti
Katri Laine on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja psykoanalyytikko, joka työskentelee lasten ja lapsiperheiden lisäksi erityisesti opiskelijoiden ja nuorten aikuisten kanssa.
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Näin innostat lastasi liikkumaan: seitsemän helppoa vinkkiä arkeen
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti jo pitkään.* Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti sekä kasvatustieteiden maisteri Sanna Manderbacka kannustaa nostamaan pepun ylös penkistä yhteisiä hupailuja kohti.
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.
Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen
Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.
Tutkimusnäyttö yllättää: Näin mieli vaikuttaa vaihdevuosioireisiin
Uusien hoitosuositusten mukaan psykologinen tuki voi auttaa vaihdevuosissa paitsi mielen hyvinvointiin myös esimerkiksi kuumiin aaltoihin. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.