Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?

Valtaosa meistä on nykyään tavalla tai toisella koukussa älylaitteisiin. Suomalaisten ruutuaika on ollut kasvussa jo viidentoista vuoden ajan, mutta pandemiavuodet muokkasivat entisestään älylaitteiden käyttöä. Tuolloin monessa kodissa siirryttiin etäyhteyksien päähän.

– Välineet ja älylaitteiden tarjontakin ovat muuttuneet. Uusia sisältöjä ja sovelluksia syntyy valtavaa vauhtia. Jos ennen istuimme television äärellä, nyt kännyköistä ja tableteista on tullut viihdettä tarjoavia kädenjatkeita, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta sanoo.

Älylaitteiden liiallinen käyttö heijastuu myös aikuisiin, mutta lasten ja nuorten kohdalla vaikutus on monitahoisempi, sillä aivomme kehittyvät aina 25-vuotiaaksi asti ja vielä tämänkin jälkeen.

– Meidät on luotu kasvokkain käytävään vuorovaikutukseen, joka kehittää kieltä, tunnetaitoja ja keskittymiskykyä. Motoriset taidotkaan eivät kehity normaalisti, jos lapsi korvaa normaalin liikunnan ja leikin kännyköillä.

Ikäkohtaiset ruutuaikasuositukset

Älylaitteiden vaikutuksiin on havahduttu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sekä Opetushallituksessa. Tammikuussa 2026 julkaistiinkin uudet kansalliset vapaa-ajan digisuositukset. Ne perustuvat tutkittuun tietoon, joita on kerätty haastattelemalla muun muassa aivotutkijoita ja lasten- sekä nuorisopsykiatreja.

Alle kaksivuotiaille ei suositella ruutuaikaa ollenkaan. Leikki-ikäisille (yli 3-vuotiaat) ja alle 10-vuotiaille koululaisille ruutuaikasuositus on nyt tunti päivässä. 11–13-vuotiaille lapsille kahden tunnin ruutuaika koetaan riittäväksi.

– Lasten ja nuorten päivien pitäisi rytmittyä niin, että valtaosa vapaa-ajasta muodostuisi tosielämän vuorovaikutustilanteista, liikkumisesta, leikkimisestä ja levosta. Tuo kahden tunnin ruutuaika on hyvä nyrkkisääntö meille aikuisillekin, Eräranta pohtii.

Älylaitteista on myös hyötyä lapselle

Työssä ja koulussa käytettävät äylaitteet ovat tietysti asia erikseen. Eräranta muistuttaakin, että älylaitteet voivat tarjota myös mahdollisuuksia luovaan tekemiseen, tiedon etsintään ja uusien taitojen oppimiseen. Esimerkiksi koulujen käytössä on pelejä ja sovelluksia, joilla voidaan tukea kielellisten taitojen ja kielten oppimista. Monet pelit tukevat myös ongelmanratkaisutaitojen ja avaruudellisen hahmottamisen taitojen kehittymistä.

– Ja voihan esimerkiksi somessa kohdata yhteisiä kiinnostuksen kohteita jakavia ystäviä ja kehittää osaltaan omia ihmissuhdetaitoja, kunhan lapsi osaa vetää rajat ja saa vastapainoksi myös oikeassa elämässä tapahtuvia kohtaamisia. Oleellista on tunnistaa, miten ja mihin tarkoitukseen älylaitteita käytetään.

Rajojen asettamista ja sosiaaliseen mediaan sekä digilaitteisiin liittyviä turvataitoja on tärkeää pohtia ja harjoitella yhdessä vanhemman kanssa. Yhteiset toimintatavat kaveripiirissä tai omalla luokalla luovat tukea lapselle ja vanhemmalle.

Mitä pelien ja somen tilalle?

Jos ruutuaikaa lähdetään rajaamaan yksipuolisella sanelulla ilman perusteluita, luvassa on todennäköisesti vastustusta. Eräranta kehottaakin perheitä vastavuoroiseen keskusteluun.

– Pelien ja sovellusten vaikutusta voi kartoittaa kysymällä, miltä lapsesta tuntuu pelaamisen tai kännykällä vietetyn ajan  jälkeen. Tunteeko hän itsensä vaikkapa ylivirittyneeksi, iloiseksi, ärtyneeksi tai vaikka yksinäiseksi.

Ruutuaikakeskustelu on myös aikuisille hyvä hetki pysähtyä omien tottumusten äärelle, sillä kodin mallit heijastuvat lasten vapaa-ajanviettotapoihin.

– Netin algoritmit koukuttavat meitä kaikkia samalla tavalla ja saattavat aiheuttaa riippuvuutta. Tutki, kuinka monta kertaa avaat päivän aikana kännykän silkasta tottumuksesta, Eräranta sanoo.

Mitä mieluista tekemistä voisi sitten keksiä älylaitteiden tilalle? Eräranta kertoo, että lapset nauttivat ennen kaikkea yhteisestä ajasta vanhemman kanssa ja vanhempien läsnäolosta. Älylaitteisiin liittyvien rutiinien rikkominen voi olla hauska haaste koko perheelle.

– Kysy lapselta, mitä hän haluaisi tehdä kanssasi. Sehän voi olla vaikka lauta- tai korttipeli, eväsretki lähiluontoon tai lapsen valitseman reseptin kokkaaminen yhdessä. Elokuvan katsominen yhdessä perheen kanssa on myös usein lapsille mieluista. Se tarjoaa mahdollisuuden jakaa ruutuhetkeä ja keskustella sen herättämistä ajatuksista ja tunteista. Monipuolinen yhteinen aika lähentää koko perhettä.