"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.

Mitä tehdä, kun tuntuu, että ekaluokkalaisen pojan kaverit eivät ole kunnon kavereita? Välillä leikit sujuvat hyvin, mutta välillä on härnäämistä ja ulkopuolelle jättämistä. Muuten sääntöjä noudattava lapsi innostuu kavereiden kanssa jatkuvasti rikkomaan sääntöjä, erityisesti koulussa. Lapsi on hyvä tekemään uusia kavereita, ja haluaisin kannustaa häntä hakeutumaan muuhun seuraan, mutta nykyisten kavereiden vetovoima on voimakas.

Ekaluokkalaiset harjoittelevat vielä käyttäytymisen säätelyn taitoja ja kaveritaitoja, ja he tarvitsevat tässä usein aikuisen tukea. Härnääminen ja porukan ulkopuolelle jättäminen on kuitenkin kiusaamista, johon on tärkeää puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös porukan taipumus ajautua rikkomaan sääntöjä kertoo aikuisen tuen tarpeesta.

Asiasta kannattaa ensin jutella rauhassa kotona lapsen kanssa ja kuunnella hänen ajatuksiaan ja kokemuksiaan asiaan liittyen. Jutelkaa myös kaveritaidoista yleisellä tasolla: millainen on hyvä kaveri ja miten riitatilanteissa olisi lapsen mielestä hyvä toimia. Pohtikaa konkreettisesti, mitä lapsi voi sanoa tai tehdä, jos kohtaa härnäämistä tai jos huomaa että yhteinen toiminta ei ole sääntöjen mukaista. Rohkaise lasta kertomaan tilanteista aikuisille ja pyytämään apua koulussa tai kotona.

Jotta lapsi ei jää asian kanssa yksin ja tilanteiden selvittely ei jää lapsen harteille, Asiasta kannattaa jutella myös opettajan tai koulukuraattorin kanssa ja pohtia yhdessä, miten aikuiset voivat tukea lasten kaveritaitoja ja miten tilanteeseen puututaan. Lapsiporukka ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin, vaan tarvitsee aikuisten ohjausta. Myös yhteinen keskustelu opettajan ja kaveriporukan vanhempien kanssa voi olla hyödyllistä. Aikuisten tuki arjen vuorovaikutustilanteissa on tärkeää.

Lapsellasi on hyvät sosiaaliset taidot ja kyky saada kavereita. Voit lempeästi rohkaista häntä hakeutumaan myös muiden lasten seuraan. Kahdenkeskiset leikit jonkun toisen lapsen kanssa, aikuisen ollessa lähellä, voivat auttaa kaverisuhteiden vahvistamisessa.

Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?

Kyllä. Hienovarainenkin ulkopuolelle jättäminen on kiusaamista, jos se on tarkoituksellista ja toistuvaa.

Miten lapsen tulisi toimia kaverin kanssa, joka on välillä hyvä ystävä, mutta toisinaan kiusaa henkisesti tai fyysisesti?

Asiaa kannattaa käsitellä sekä oman lapsen kanssa kotona, että aikuisten kesken. Lapsen kanssa kannattaa jutella rauhassa kaverisuhteista, omista rajoista ja siitä, mitä kiusaaminen tarkoittaa. On tärkeää sanoittaa, että ketään ei saa satuttaa eikä kenenkään tarvitse sietää huonoa kohtelua, vaikka kyseessä olisi välillä mukava kaveri.

On hyvä opetella konkreettisesti, mitä lapsi voi sanoa tilanteessa, jossa tuntuu kurjalta tai sattuu. Voi sanoa esimerkiksi: “Ei saa satuttaa, lopeta.” Jutelkaa myös avun pyytämisestä. Jos toinen kiusaa tai satuttaa, siitä pitää kertoa heti aikuiselle, eikä lapsen pidä jäädä tilanteessa yksin. Voitte yhdessä pohtia, kenelle koulun aikuiselle asiasta olisi helpointa kertoa tai kenelle kertominen on lapsen mielestä paras vaihtoehto. Rohkaise lasta viettämään aikaa muiden kavereiden kanssa.

Jotta lapsi ei jää asian kanssa yksin ja tilanteiden selvittely ei jää lapsen harteille, on tärkeää olla yhteydessä opettajaan ja tarvittaessa keskustella myös toisen lapsen vanhempien kanssa. Lapset tarvitsevat aikuisten tukea ja tiivistä yhteistyötä tilanteesta selvitäkseen.

Poikani luokkakaverit heittävät hänen hattunsa ja kenkänsä pois eivätkä halua leikkiä hänen kanssaan. Miten minun tulisi toimia?

Tilanne kuulostaa kiusaamiselta, ja siihen tulee puuttua mahdollisimman nopeasti. Lapsen kanssa keskusteleminen, hänen tukemisensa ja rohkaiseminen kertomaan tilanteesta aikuisille on keskeistä. On tärkeää olla yhteydessä opettajaan ja tarvittaessa myös muiden lasten vanhempiin, jotta tilanteeseen saadaan yhteinen linja ja riittävä aikuisten tuki. Lapsi ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin, vaan tarvitsee ympärilleen turvallisia aikuisia.

Lisätietoja kiusaamisesta ja kaveritaidoista sekä niiden kehityksestä löytyy Mielenterveystalon ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivuilta.

Mielenterveystalo.fi: Tietoa kiusaamisesta vanhemmalle

Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Kiusaaminen

Lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvointi

Mietityttääkö lapsen psyykkinen kehitys tai kaipaatko tukea perhe-elämän pulmiin? Meiltä saat apua nopeasti, sujuvasti ja ilman lähetettä koko perheelle: lapsille, nuorille ja vanhemmille. Tarvittava tuki, tutkimukset ja hoito räätälöidään aina tarpeidenne mukaan.

Löydä oikea tuki

Asiantuntija
Kirsi Kakko
Kirsi Kakko

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri

Olen lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Erityisosaamistani on esikoulu- ja kouluikäisten lasten psykiatrinen diagnostiikka ja hoito sekä lääkehoidon arviointi. Otan vastaan 5–13-vuotiaita lapsia perheineen. Vastaanotolleni voi hakeutua, jos lapsen psyykkiseen kehitykseen liittyen on huolta tai lapselle esiintyy oireita, jotka aiheuttavat kuormitusta arjessa. Vastaanotolleni voi hakeutua myös tilanteissa, joissa lapsi ja perhe on kohdannut elämässään äkillisiä muutoksia, joihin sopeutuminen on vaikeaa. Voitte myös varata perheen aikuisille ajan, jos haluatte keskustella lapsen oireiluun liittyvistä kysymyksistä. Varaattehan ajan toiselle asiantuntijalle, jos asianne koskee oikeudellisia tai huoltajuuteen liittyviä arvioita tai lausuntoja. Koen lapsilähtöisen ja kiireettömän kohtaamisen tärkeänä. Käyntiaikani ovat tunnin mittaisia. Lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni!

Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.

Lue lisää aiheesta