Totta vai tarua? Jokainen korvatulehdus vaatii antibiootin
Suomessa sairastetaan vuosittain noin puoli miljoonaa korvatulehdusta, joista valtaosa todetaan pienillä lapsilla. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso muistuttaa, että merkittävä osa korvatulehduksista ei vaadi antibioottikuuria.
Jos pieni lapsi valittaa äkillistä korvakipua, kyse on joko välikorvatulehduksesta tai välikorvan eritteestä, jota on edeltänyt ylähengitystieinfektio eli flunssa. Kun ilma ei pääse kudosturvotuksen vuoksi vaihtumaan välikorvassa, se kerää nestettä ja aiheuttaa oireita.
− Eniten lapsilla on korvatulehduksia yleensä vuoden ikäisenä ja suuri osa diagnooseista tehdään loppuvuodesta, kun flunssavirukset muutenkin jylläävät. Kansalliseen rokoteohjelmaan tullut pneumokokkirokote on onneksi vähentänyt bakteerin aiheuttamien korvatulehdusten määrää, Juha Laakso kertoo.
Aikuisille tyypillisempi on korvakäytävätulehdus, mutta välikorvan ilmastoitumisongelmia ja välikorvatulehduksia on myös aikuisilla.
– Korvatulehduksen aiheuttajaa on yleensä vaikea itse päätellä. Jos korvaa selvästi särkee, sitä kannattaa tulla näyttämään lääkäriin.
Korvatulehduksissa on eroja
Välikorvan bakteeritulehduksessa korvakipu alkaa yleensä nopeasti ja särky on jatkuvaa. Kuumettakin voi olla ja korvasta voi valua märkää eritettä.
− Jos kyse on normaalista korvan ilmastoitumisongelmasta flunssan jälkeen, korva voi olla lukossa ja siinä saattaa olla paineen tunnetta. Tällaisessa tapauksessa korvaa yleensä vihlaisee välillä, mutta kipua ei ole koko ajan.
Laakso muistuttaa, että välikorvan nesteily paranee ilman antibioottikuuria ja yleensä myös ilman toimenpiteitä.
− Flunssan aiheuttamassa välikorvan ilmastoitumisongelmassa oireet hellittävät usein viimeistään kuukauden kuluessa, kun kudosturvotus laskee ja korvan ilmastointi palaa ennalleen.
Mikäli korvasärky jatkuu useita päiviä ja korvatulehdus nostaa kuumeen, antibiootit voivat olla tarpeen.
− Korvassa tämä näkyy yleensä pullottavana tärykalvona, tulehdusärsytyksenä ja välikorvaan kertyvänä keltaisena tai sameana nesteenä.
Lapsilla korvakipu oireilee yleensä varsinkin iltaisin nukkumaan mennessä. Makuuasennossa korvatorvi toimii huonommin ja menee lukkoon. Neste välikorvassa saattaa aiheuttaa heijasteoireena myös yskää.
− Silloin kipua voi helpottaa särkylääkkeellä, mutta yleensä pahin olo helpottaa, kun lapsen nostaa istumaan ja tarjoaa hänelle juotavaa. Nieleskely auttaa korvatorven avaamisessa, Laakso neuvoo.
Korvien putkitusta ei tarvitse pelätä
On hyvin tyypillistä, että päiväkoti-ikäiset lapset sairastelevat vuoden aikana useamman flunssan. Tällaisessa tapauksessa voi käydä niin, että korvat eivät ole ehtineet parantua kunnolla edellisestä korvatulehduksesta.
− Välikorvaan on voinut jäädä liimamaista eritettä eikä korvan ilmastointi toimi kunnolla. Jos oireet kestävät lapsella yli kolme kuukautta, kyse voi olla myös liimakorvasta eli välikorvaan kertyvästä sitkeästä nesteestä.
Korvien putkitusta Juha Laakso suosittelee, mikäli lapsella on vähintään kolme korvatulehdusta puolessa vuodessa tai neljä vuoden aikana. Myös pitkittyneet välikorvan ilmastoitumisongelmat ja pitkään jatkunut välikorvan nesteily ovat syitä ilmastointiputken asettamiselle.
− Tärykalvoputken tärkein tehtävä on korjata välikorvan ilmastointi. Korvien putkitusta ei kannata pelätä, sillä se tehdään nukutuksessa eikä operaatio satu. Tärykalvoputki pysyy korvassa keskimäärin yhdeksän kuukautta. Kun korvan tärykalvo paranee ja kasvaa, se työntää putken itsestään pois.
Hoitopäätös tärykalvoputken asettamisesta on aina yksilöllinen ja siinä huomioidaan oireiden määrä sekä niiden kesto.
Katso myös: Webinaaritallenne korvatulehdus ja korvien putkitus
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
"Onko siitepölyallergian siedätyshoito turvallista lapselle?"
Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Janne Burman vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lasten allergioista.
"Miten lasta tulisi kannustaa koulunkäyntiin ja irrottaa hänet pelikoneista sekä kännykästä?"
Vastaava psykoterapeutti ja perheterapeutti Tiina-Maria Sandelius vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen palkitsemisesta ja motivoinnista.
"Kuinka puhua isovanhempien kanssa rakentavasti erimielisyyksistä ilman syyllistämistä?"
Psykologi, psykoterapeutti sekä pari- ja perheterapeutti Sonja Eräranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin isovanhemmuudesta.
Miten voin tukea lasta, jota kiusataan koulussa?
Vertaissuhteet ovat lapselle ja nuorelle kodin ohella tärkein paikka, jossa rakentuu kokemus omasta kelpaavuudesta. Toistuva kiusatuksi tuleminen haavoittaa lapsen kokemusta itsestä ja vaikeuttaa luottamuksen rakentamista ihmissuhteisiin. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsilla on kuitenkin upea kyky toipua suuristakin vastoinkäymisistä.
Näin innostat lastasi liikkumaan: seitsemän helppoa vinkkiä arkeen
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt tasaisesti jo pitkään.* Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti sekä kasvatustieteiden maisteri Sanna Manderbacka kannustaa nostamaan pepun ylös penkistä yhteisiä hupailuja kohti.
Psykologin vinkit työelämän ja lapsiperhearjen yhdistämiseen
Lapsiperheen arki on täynnä iloisia ja onnellisia hetkiä, mutta joskus arjen ja työelämän yhdistäminen voi kuormittaa. Kiireen keskellä kannattaa pyristellä irti syyllisyyden tunteesta.