Miten voin tukea lasta, jota kiusataan koulussa?

Koulukiusaaminen voi ilmetä tänä päivänä monella tavalla, kuten ulkopuolelle jättämisenä, haukkumisena, naurunalaiseksi tekemisenä tai fyysisenä väkivaltana. Kiusaamista voi esiintyä myös sosiaalisessa mediassa.

− Kiusaaminen voi olla näkyvää tai hienovaraisempaa, jolloin lapsi ei välttämättä itsekään tunnista tilanteita heti kiusaamiseksi. Siksi aikuisten riittävä kuulolla olo lasten välisestä vuorovaikutuksesta on tärkeää sekä koulussa että kotona, kuvailee Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie, jolla on vankka kokemus yhteistyöstä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Kiusaaminen on lapselle suuri kuormitustekijä arjessa ja näkyy lapsissa eri tavoin 

− Lapsen mieliala voi laskea ja lapsi saattaa olla tavallista hiljaisempi tai ärtyisämpi. Kiusaamisen aiheuttama stressi voi näkyä myös fyysisinä oireina, kuten vatsavaivoina. Kouluun meno voi tuntua vaikealta ja kiusattu lapsi saattaa vetäytyä kaverisuhteista, Virintie kuvailee.

Kun lapsen mielessä on huolia, on sietokyky arjessa matalampi.

− Jos kaveritilanteet eivät tunnu lapsesta turvallisilta ja hän joutuu pinnistelemään tunnetasolla päivän aikana, voi tunteenpurkauksia kotona tulla tavallista enemmän. Aina vaikeat kokemukset eivät kuitenkaan näy ulospäin ja siksi läheinen suhde vanhempaan on tärkein väylä kiusaamisen tunnistamiselle, Virintie sanoo.

Myös kiusaamisesta voi puhua lapsen kanssa suoraan, aivan kuten muistakin vaikeista asioista 

Jos kiusaamista tapahtuu, lapsen voi olla vaikea oma-aloitteisesti kertoa siitä esimerkiksi häpeän tai sen vuoksi, että lapsi pelkää kertomisen seurauksia. Lämmin uteliaisuus päivän aikaisia kokemuksia kohtaan ja turvan luominen keskustelussa auttavat lasta uskoutumaan vaikeista kokemuksista.

− Aikuinen voi esimerkiksi sanoittaa, että voit kertoa minulle aina, jos jotain ikävää tai pahaa tapahtuu, myös, jos itse olet tehnyt jotakin. Sitten mietitään yhdessä, miten saisimme tilanteen helpottamaan. Lasta voi muistuttaa, että vaikean asian kertominen helpottaa oloa. Myös lapsen nonverbaaliin ilmaisuun, kuten vakavoitumiseen on tärkeää tarttua. Kerromme asioita paitsi sanoilla, myös kehollamme ja ilmeillämme, Virintie muistuttaa.

Kun lapsi kertoo jonkin vaikean asian, häntä voi alkuun kiittää ja kehua siitä, että uskalsi puhua asiasta.

− Aikuisen rauhallinen suhtautuminen luo lapselle turvaa tilanteessa. Lapselle on tärkeää kertoa, että kiusaaminen on väärin ja että lapsessa ei ole mitään vikaa, vaikka häntä on kiusattu, Virintie jatkaa.

Kiusaamiseen puututaan aina yhteistyössä koulun kanssa 

Huolten ilmaisu kodin ja koulun välillä matalalla kynnyksellä on tärkeää. Kiusaamiseen puututaan aina yhteistyössä koulun aikuisten kanssa. 

− Lapsen kanssa on hyvä pohtia yhdessä toimintamalleja uusien kiusaamistilanteiden varalle. Niitä voi olla esimerkiksi turva-aikuisen nimeäminen koulussa, jonka luokse voi hakeutua vaikeissa tilanteissa sekä rajaustoimenpiteet nettialustojen ja -kontaktien suhteen. Jos kiusaamiseen liittyy väkivaltaa, on lapsen turvallisuuden varmistaminen aina ensisijaista, Virintie sanoo. 

Lapselle on tärkeää opettaa myös itsensä puolustamisen keinoja 

Kiusaaminen nakertaa lapsen luottamusta siihen, että voisi olla muiden silmissä tykätty kaveri ja voi aiheuttaa kokemuksia tai pelkoa yksin jäämisestä. Sen myötä lapsi saattaa olla liiankin mukautuva kaveritilanteissa varmistaakseen kaverisuhteiden jatkumista.

− Lapsille on tärkeää opettaa itsen puolustamisen keinoja: on tärkeää osata suutahtaa ja sanoa ei, jos joku kohtelee huonosti. Lapsi voi saada tukea kiusaamisen aiheuttamien tunteiden käsittelyyn, itsetunnon vahvistumiseen sekä sosiaalisten taitojen tai rajojen vahvistamiseen myös lastenpsykologin tai psykoterapeutin vastaanotolta. Usein tuesta hyötyy koko perhe, sillä kiusaaminen on myös vanhemmille rankka kokemus, Virintie kertoo.

Vanhempi voi tukea lasta ylläpitämällä keskusteluyhteyttä lapseen arjessa, käsittelemällä lapsen kanssa kokemuksiin liittyviä tunteita ja ajatuksia sekä ennen kaikkea viettämällä aikaa yhdessä.  

−  Fyysinen ja emotionaalinen läheisyys vanhemman kanssa on lapsen turvallisuudentunteen perusta ja erityisen tärkeä turvasatama vaikeina aikoina. Vanhempi voi myös kannustaa ja tukea lasta kohti sellaisia kaverisuhteita, joista lapsi voi saada korjaavia kokemuksia kiusaamiskokemusten jälkeen. Turvallisessa kasvuympäristössä lapsilla on upea kyky toipua suuristakin vastoinkäymisistä.