Myrskyääkö teilläkin? Psykologin 5 vinkkiä tunnesäätelyyn

Taaperoikä on jo takanapäin, mutta taistelut lapsen kanssa eivät ota laantuakseen? Tunteet voivat kuohahtaa niin lapsella kuin vanhemmallakin vielä pitkään niin kutsutun tahtoiän jälkeenkin. Tunnesäätelystä vastaavat aivoalueet kehittyvät pitkälle varhaisaikuisuuteen saakka, minkä vuoksi isommatkin lapset ja nuoret tarvitsevat vielä aikuista tuekseen tunnepitoisina hetkinä. Kun tunteet roihahtavat, hermoja kysytään myös vanhemmilta, sillä aikuisen hermostuminen usein vain voimistaa tilannetta.

Mistä on kyse, psykologi-psykoterapeutti Tania Virintie?

– Lapsi ei kykene säätelemään vielä omia tunteitaan itsenäisesti, vaan tarvitsee siihen aikuisen apua. Tätä kutsutaan kanssasäätelyksi. Tunnesäätely tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pystymme hillitsemään impulsiivista käytöstä tunnetilan aikana ja rauhoittelemaan itseämme silloin, kun tunne uhkaa yltyä liian voimakkaaksi, Virintie selittää.

Tunnekuohun vallassa olevaa lasta auttaa erityisesti se, jos aikuinen pystyy itse pysymään rauhallisena.

– Ja se ei ole aina ollenkaan helppoa, vaan siihen me aikuisetkin tarvitsemme omia tunnesäätelyn keinoja. Esimerkiksi kiukku tarttuu todella helposti lapsesta aikuiseen.

Vaikka tekisi mieli ajatella, että elämä tasaantuu lapsen kasvaessa, on hyvä muistaa, että tunnetaitoja ei opita itsestään. Ja mikä tärkeintä, taitojen opettelu jo lapsena vahvistaa hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

– Tunteiden välttely ja tukahduttaminen usein heikentää hyvinvointia ja altistaa esimerkiksi ahdistus- ja mielialaoireille. Vaikeidenkin tunteiden kohtaaminen ja käsittely puolestaan tukee hyvinvointia ja vähentää haastavaa käytöstä. Yksi tärkeä osa on jo se, että annamme hankalienkin tunteiden tulla pintaan, eikä niitä tarvitse sammuttaa tai ratkoa pois. Lapsen tunteiden käsittelyä tukee tosi paljon se, jos aikuinenkin uskaltaa pysähtyä vaikeidenkin tunteiden äärelle, Virintie sanoo.

Tanian 5 vinkkiä tunnesäätelyyn:

1. Antakaa tunteiden tulla
   Lapsen tunnesäätelyä tukee se, että perheessä on mahdollisuus ilmasta vapaasti kaikenlaisia tunteita. Hyvä perussääntö on, että kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta kaikki käytös ei. Esimerkiksi saa olla vihainen, mutta vihaisena ei saa rikkoa mitään tai satuttaa muita tai itseään. Kun näissä hetkissä pysytään rauhallisesti läsnä lapsen rinnalla, kunnes hän pääsee tunnekuohun yli, lapsi oppii, että kaikenlaisia tunteita voi turvallisesti kohdata ja ilmasta. Myös selkeiden rajojen asettaminen kehittää pikkuhiljaa lapsen tunnesäätelyä.
   
   
2. Tutkikaa ja nimetkää tunteita arjessa
   Tunnesäätelyn ensimmäinen askel on tunteen tunnistaminen: jotta voi alkaa tyynnytellä itseään ollessaan vaikkapa hermostunut, on ensin tunnistettava, että nyt alan olla ärtynyt. Lapsen kanssa voi pohtia, millaisia tunteita esimerkiksi kiukun taustalta löytyy: ehkäpä siellä on harmia, pettymystä tai väsymystä. Kun tunteita tunnistetaan yhdessä arjessa, se pikkuhiljaa kehittää myös lapsen omaa valmiutta tunteiden säätelyyn. Tunteita voi tutkia ja nimetä hyvin myös esimerkiksi satujen ja tarinoiden kautta tai vain havainnoimalla ympäristössä, millaisia tunteita kenelläkin on. Aikuinen voi mallintaa tunteiden tunnistamista ja ilmaisua sanoittamalla omia tunteitaan. Myös aikuisen tunteet saavat näkyä!
   
   
3. Ennakoikaa tilanteita.
   Ennakointi on tärkeä lapsen tunteiden säätelyn tukemisen keino. Jos lapsi vaikkapa jännittää uutta tilannetta, kuten koulun alkua tai uutta harrastusta, miettikää yhdessä ennakkoon keinoja tukea lapsen selviytymistä jännittävästä tilanteesta. Millaisia rohkaisevia ajatuksia hän voi ajatella siinä tilanteessa, kenen aikuisen puoleen voi tarvittaessa kääntyä ja miten hän voisi liittyä muihin lapsiin siellä ollessa?
   
   Jos kiukku leimahtaa usein kotona, pohtikaa rauhallisena hetkenä valmiiksi, miten kiukun alkaessa herätä voi toimia, ja mikä lasta voisi auttaa tyyntymään tilanteessa.
   
   
4. Huolla myös omaa tunnesäätelyäsi.
   Vanhemmuus tuo väistämättä jokaisen vanhemman eteen hetkiä, jotka koettelevat tunnesäätelyä, eikä vanhempi ole aina itse saanut tukea tunteiden kanssa toimimiseen. Vanhemman tunnesäätelyä tukee se, että pysyy tietoisena omista tunteistaan ja siitä, mitä itsessä tapahtuu. Tämän vuoksi arjessa on hyvä olla mahdollisuuksia pysähtyä oman itsen äärelle. Ylikuormitus, kiire ja väsymys heikentävät tunnesäätelyä meillä kaikilla.
   
   Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen antaa myös pohjan meidän tunnesäätelyllemme lapsen kanssa. On tärkeää varata aikaa unelle, huolehtia palautumisesta ja säännöllisesti purkaa omia ajatuksia ja omaa mieltä toiselle turvalliselle aikuiselle. Perustarpeista huolehtiminen ja kokonaiskuormituksen säätely on olennainen osa myös lapsen tunnesäätelyä.
   
   
5. Tutustu omiin triggereihisi.
   Tarkkaile, millaiset tilanteet lapsen kanssa tuntuvat juuri sinulle haastavimmilta, ja mieti niiden pohjalta sopivia rauhoittumisen keinoja. Jos esimerkiksi olet kovin ääniherkkä, kokeile laittaa kuulosuojaimet korville tilanteissa, jossa lapsi huutaa. Toinen vanhempi voi saada apua siitä, että ottaa käyttöön palleahengityksen ja keskittyy siihen silloin, kun oma pinna meinaa kiristyä. Aina jos tuntuu, ettei tilanteessa pysty pysymään rauhallisena, voi vetäytyä hetkeksi omaan rauhaan ja juoda vaikka lasin vettä.
   
   Jos omalla kasvupolulla on ollut traumaattisia kiintymyssuhdekokemuksia, jotka voivat vaikuttaa omaan tunnesäätelyyn kasvatustilanteissa lapsen kanssa, näiden kokemusten käsittelystä ammattilaisen kanssa on usein apua.

Tutustu mielen hyvinvoinnin palveluihimme