Syöksylaskija Elian Lehto: Mielen hyvinvointi on tässä lajissa kaikki kaikessa
Urheilussa fyysiset ominaisuudet eivät aina riitä viemään loppuun asti – huipulla erot suorituksissa syntyvät usein pään sisällä. Tämän tietää myös syöksylaskija Elian Lehto, 26.
Talvinen kisapäivä Saksassa päättyi viime helmikuussa syöksylaskija Elian Lehdon kohdalla hurjemmin kuin koskaan aiemmin. Päivän toisen virallisen harjoituksen päätteeksi Lehto oli ehtinyt jo radan loppupuolelle, kun miehen suksi haukkasi lunta vieden hänet hetkessä pahasti sivuun laskulinjalta. Tilaa kääntymiseen oli liian vähän, ja Lehto paiskautui turvaverkkoihin täydessä vauhdissa
– Iskuvoima oli tosi iso, mutta olin koko ajan tajuissani. Minut kuljetettiin rinteestä helikopterilla sairaalaan, missä diagnosoitiin ilmarinta ja polvivamma, Lehto muistelee.
Pian kävi ilmi, että kausi oli ohi ja sen tilalle olivat tulleet niin kropan kuin mielen kuntouttamiseen keskittyvät kuukaudet.
Vauhtilajit hurmasivat jo nuorena
Rovaniemellä varttunut Lehto löysi vauhtilajien pariin jo nuorella iällä. Aktiivisessa perheessä kasvaessa pääsi testaamaan monenlaisia urheilulajeja, mutta lopulta rinne vei mukanaan ja lajiksi valikoitui alppihiihto. U16-sarjan ja junnumaajoukkueen kautta aukesi pian tie maailmalle, kun Lehto aloitti vuonna 2022 harjoittelun Sveitsin vauhtimaajoukkueen mukana.
– Vauhti on aina ollut intohimo, joten sille tielle on jääty ja olen nauttinut joka hetkestä. Lapsena rakastin skicrossia, mutta syöksyssä mennään tätäkin lujempaa ja lisänä on hypyt, joista nautin. Jännityksen tunne on olennainen osa lajin viehätystä.
Laji, jossa tullaan jyrkkää rinnettä alas parhaimmillaan 150 kilometrin tuntivauhtia kahden ja puolen minuutin ajan näyttää maallikkokatsojasta vähintäänkin hurjalta. Siltä se näyttää myös lajin ammattilaisten silmin.
– Rinnettä itse alas tullessa vauhti ei tunnu yhtä kovalta, mutta katsojana sen huomaa eri tavalla. Itseäkin välillä säväyttää, kun näkee kavereiden laskevan, mies myöntää.
On tärkeää löytää itselleen sopiva tapa käsitellä paineita ja kuormitusta. ”
Elian Lehto
”Henkinen kuorma määrittää, millä tasolla fyysinen suorituskyky on”
Syöksylaskun kaltaisessa lajissa myös loukkaantumisriskit kasvavat, sillä kovassa vauhdissa pienikin virhe voi kostautua kohtalokkaalla tavalla. Lehdon mukaan tämä on kaikilla lajiin vihkiytyneillä tiedossa. Riski on aina läsnä, ja siihen suhtaudutaan kunnioituksella. Hiihtopiireissä se on jopa yhteenkuuluvuutta lisäävä elementti. Toisten onnistumisista osataan iloita, ja toisaalta loukkaantumisissa myötäeletään mukana.
– Minulle riskit ovat osa tätä työtä. Kun sattuu, on helppo puhua ihmisille, jotka ymmärtävät, mistä lajissa on kyse ja miksi sitä riskeistä huolimatta haluaa tehdä. Startin fiilistä on vaikea saada mistään muualta ja sitä on mahdotonta edes kuvailla.
Lehto korostaa, että jännityksen ja pelon välillä on vissi ero. Jos pelko alkaisi olla treeneissä tai kisatilanteissa läsnä, olisi aika ripustaa monot naulaan. Pelko veisi pohjaa keskittymiseltä ja sitä kautta itsessään kasvattaisi loukkaantumisriskiä.
– Mieli on tässä lajissa kaikki kaikessa. Tämä ei ole kliininen laji, vaan taitolaji – ja se paljon päästä kiinni. Mielentila vaikuttaa suoraan lopputulokseen. Tämä vaatii myös paljon matkustamista, ja kotoa ollaan poissa pitkiäkin aikoja, Lehto sanoo.
Suksi ei kulje, jos jokin painaa mieltä.
– Henkinen kuorma määrittää sen, millä tasolla fyysinen suorituskyky on.
Lehdon mielen pitää korkealla tukiverkosto, johon kuuluvat läheisten ja ystävien lisäksi valmentajat sekä muut alan ammattilaiset, kuten urheilupsykologi. Tieto siitä, että ammattiapu on tarvittaessa lähellä, on iso asia.
– Meitä urheilijoita on niin paljon erilaisia kuin on ihmisiäkin. Koen, että jokaisen on tärkeää löytää itselleen sopiva tapa käsitellä paineita ja kuormitusta.
Kisapäivinä Lehto latautuu tuttujen rutiinien avulla: musiikkia kuunnellen, lämmitellen ja ydintiimiinsä tukeutuen. Rutiineissa ei ole kyse taikauskosta, vaan mielen virittämisestä oikealle taajuudelle.
– Tärkeintä on tavoittaa aina sama fiilis: jännitystä pitää olla. Jos se puuttuu, se pitää houkutella esiin. Minua auttaa se, että läsnä on tuttuja ihmisiä, joihin nojata.
Jos jokin meneekin mönkään, olennaista on, ettei virheisiin jäädä vellomaan. Mieltä vaivaavat epäonnistumiset on käsiteltävä hyvissä ajoin alta pois. Luottamus omaan tekemiseen on kaiken a ja o.
– Itselleni on ollut tärkeä oivallus, ettei yksi epäonnistuminen tee koko matkasta merkityksetöntä. Olen myös luonteeltani sellainen, että analysoin virheitäni ja opin niistä. Siten ne voi myös kääntää edukseen.
Huipullakin tehdään virheitä
Helmikuinen loukkaantuminen vaikuttaa Lehdon arkeen vielä siinä määrin, että paluu rinteeseen koittaa vasta seuraavalla kaudella. Siihen asti Lehto aikoo keskittyä toipumiseensa, niin fyysiseen kuin henkiseen. Siinä missä keho on palautunut odotetulla tavalla, mielen toipumistahtia on täytynyt jopa toppuutella.
– Haastavinta on ollut löytää malttia, kun itse haluaisi tehdä asioita nopeammalla tahdilla. Onneksi lähellä on ihmisiä, jotka osaavat jarruttaa puolestani. Lähipiiri on ollut korvaamaton tuki koko prosessin ajan niin käytännön apukäsinä kuin keskusteluissa. Tapahtumia on käyty rauhassa keskustelemalla läpi, ettei mikään onnettomuudessa ole jäänyt kalvamaan mieltä.
Urheilijoiden mielenterveydestä puhutaan jo aiempaa enemmän. Lehdon mielestä suunta on oikea, mutta perillä ei vielä olla. Monta loppuun palamista ja ylilyöntiä voitaisiin kenties välttää, jos oikeisiin asioihin kiinnitettäisiin huomiota ajoissa.
– Kaikilla pitäisi olla se mahdollisuus, ettei mikään fyysinen tai henkinen rajoite estä tavoittelemasta omia unelmia, Lehto summaa.
5 mielen taitoa, joita huippu-urheilija tarvitsee
Huippu-urheilussa fyysiset erot ovat usein pieniä. Siksi ratkaisevaksi voikin nousta henkinen kestävyys. Terveystalon urheilupsykologi ja psyykkinen valmentaja Tiina Röning listasi 5 huippu-urheilijalle keskeistä mielen työkalua. Röning on toiminut myös Suomen olympiajoukkueen urheilupsykologina Pariisin ja Milano-Cortinan olympialaisissa.
- Kyky säädellä omaa vireystilaa
Pelko tai liian kova jännitys voi vaikeuttaa suoritusta tai aiheuttaa jopa vaaratilanteen – toisaalta latauksen puuttuessa kokonaan on vaikea antaa parastaan. Tavoite ei siis ole poistaa jännitystä, vaan oppia tunnistamaan itselle sopiva vireystila. Sopivan vireystilan löytämisessä voidaan käyttää esimerkiksi kehotietoisuutta, läsnäolo- ja hengitysharjoituksia, rentoutustekniikoita, sisäistä puhetta ja kisapäivän rutiineja.
– Paine on urheilijan paras kaveri. Keho viritetään kisatilanteeseen jousen lailla, se ikään kuin valmistautuu taisteluun. Kuten monia muitakin taitoja, myös tätä opetellaan toistoilla. - Epäonnistumisten käsittely
Joskus yksi virhe voi romahduttaa koko suorituksen, jos urheilija siihen jumiin. Esimerkiksi golfissa tai suunnistuksessa herpaantuminen voi helposti jäädä päälle ja pilata koko loppusuorituksen. Siksi mielen nollaamisen taito on monessa lajissa hyvin tärkeä.
– Tavoitteena on oppia tunnistamaan, mitä itsessä tapahtuu ja miten omaa toimintaa voi säädellä. Urheilussa on aina läsnä monia oman vaikutuspiirin ulottumattomissa olevia asioita muista urheilijoista tuomareihin ja säähän. Keskeistä on osata palata siihen, mihin voi itse vaikuttaa. Kun jännittävässä suoritustilanteessa mieli karkaa etsimään uhkia tai jää jumiin virheeseen, opetellaan palauttamaan se olennaiseen. - Psyykkinen joustavuus eli resilienssi
Paine, pelko ja epävarmuus kuuluvat huippu-urheiluun: vaatimustaso on korkea, mutta lopputuloksesta ei ole koskaan takeita. Erityisen kuormittavia voivat olla loukkaantumiset, joissa keho ja mieli eivät aina toivu samaa tahtia.
– Pitkään ajateltiin, että henkinen vahvuus tarkoittaa tunteiden kontrollointia tai heikkouksien peittämistä. Nykyään tiedetään, ettei se edistä hyvinvointia eikä suorituskykyä. Tärkeämpää on kyky hyväksyä vaikeitakin tunteita ja toimia niiden kanssa. Huipulla, missä kaikki ovat fyysisesti toisiaan lähellä, voi henkisellä sitkeydellä ja resilienssillä saada todellista kilpailuetua.
Nykyään urheilijoiden palautumisessa hyödynnetään myös EMDR- eli silmänliikesarjaterapiaa. Siitä voi olla apua esimerkiksi suorituspaineiden käsittelyssä tai vakavasta loukkaantumisesta jääneiden pelkotilojen purkamisessa. - Itsetuntemus
Psyykkisen valmennuksen tärkeimpiä tavoitteita on oppia ymmärtämään omaa toimintaa. Kun urheilija oppii tunnistamaan omia ajatusmallejaan ja reagointitapojaan, hän pystyy tekemään parempia valintoja. Itsetuntemus auttaa urheilijaa myös tunnistamaan ajoissa, milloin kuormitus uhkaa kasvaa liian suureksi.
– Urheilupsykologi on oiva apu jäsentämään ja tekemään näkyväksi sellaisia uskomuksia, oletuksia ja sääntöjä, joita urheilijalla voi olla. Kun nämä sokeat pisteet oivalletaan, ihmiset usein ratkovat pulmansa aivan itse. Täytyy vain ensin oivaltaa, missä ristiriita on. - Uskallus hakea tukea
Huippu-urheilussa on pitkään ollut läsnä ajatus yksin pärjäävästä yli-ihmisestä. Röningin mukaan kulttuuri on muuttumassa.
– Mitä kovempi haaste on kyseessä, sitä parempi tuki tarvitaan. Todellista henkistä vahvuutta on se, että osaa hyödyntää tukea ympärillään. Toivon, etteivät pelot tai ennakkoluulot enää tänä päivänä estäisi yhtäkään urheilijaa hakemasta kaipaamaansa tukea.
Urheilijan tukiverkko voi muodostua esimerkiksi valmentajista, läheisistä, fysioterapeuteista ja urheilupsykologeista. Mahdollisuus psyykkiseen tukeen pitäisi aina olla helposti saatavilla.
Psykologi, psykoterapeutti (yksilöterapia)
Lue lisää aiheesta
Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Meinaako ruutu viedä koko käden? Psykologin terveiset kesälomalle
Lasten ruutuaika pohdituttaa monia vanhempia, ja etenkin kesällä asia voi nousta esiin tavallistakin voimakkaammin. Lue alta psykologimme Tania Virintien ruutuaikaterveiset kesälomalle.
Uusi gynekologi-chat ratkaisee loma-ajan yleisiä pulmia
Suomen ensimmäisessa gynekologi-chatissa voi kysyä matalalla kynnyksellä esimerkiksi kuukautisten siirrosta, vaihdevuosioireista tai lääkkeistä. Tänä kesänä yleisimpiä syitä hakeutua chattiin ovat todennäköisesti hormonilaastarien saatavuusongelmat, povaa gynekologian erikoisalajohtaja Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.
Sosiaalisessa mediassa leviää vaarallisia väitteitä aurinkorasvoista ja auringolle altistumisesta
Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus on huolestunut sosiaalisessa mediassa leviävistä harhakäsityksistä, joiden mukaan esimerkiksi aurinkorasvat olisivat auringolle altistumista vaarallisempia tai runsas vedenjuonti voisi ehkäistä palamista.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.