”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen

Nuorten ja nuorten aikuisten psykiatrisista ongelmista on puhuttu paljon viime vuosina. Yhä useampi nuori tuntuu kärsivän masennus- ja ahdistusoireista: tutkimusten mukaan jopa kolmasosa nuorista tytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Myös nuorten sairauspoissaolot ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Henry Karlsson, mikä nuoria kuormittaa nyt enemmän kuin ennen? 
   
− Nuoruuteen liittyy ylipäätään merkittäviä kuormitustekijöitä, jotka voivat johtaa mielenterveyshäiriöiden puhkeamiseen. Nuori on voimakkaassa fyysisen ja psyykkisen kasvun vaiheessa. Myös hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa suoraan mielialaan, Karlsson kertoo. 
 
Niin ikään yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät tekijät voivat kasata kuormitusta siten, että nuori sairastuu psyykkisesti – nyky-yhteiskunnan suorituspaineet ovat nuorille yhtä lailla läsnä kuin aikuisillekin, ja moni identiteettiään vasta rakentava nuori tavoitteleekin tänä päivänä täydellisyyttä niin koulussa, harrastuksissa kuin sosiaalisten suhteiden saralla.  
 
Siinä missä sosiaalinen media on monille nuorille tärkeä yhteenkuuluvuuden tunnetta ruokkiva ja sosiaalisia suhteita kultivoiva väline, kuormittaa sen ärsyketulva aivojamme aivan uudella tavalla. Some pitää yllä myös jatkuvaa vertailua ja luo odotuksia, joihin voi olla vaikea vastata. Karlsson tunnistaa ilmiön. 
 
− Sosiaalisen median ongelmakäytön tiedetään olevan yhteydessä psykiatrisiin oireisiin kuten masennukseen ja ahdistukseen, ja sen käytön rajoittaminen voisi merkittävästi tukea nuorten psyykkistä hyvinvointia.

Arjen peruspilarit auttavat tukemaan myös nuoren mieltä

Tilastot kertovat karua kieltä nuorten masennusoireiden yleisyydestä. THL:n arvion mukaan masennusoireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista, ja varsinaista masennustilaa sairastaa jopa 10 prosenttia. Pitkäaikaista, yli vuoden kestävää masennusta sairastaa jopa 2 prosenttia nuorista. Masennushäiriöt ovat kaksi kertaa yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Masennusta ei voi estää, mutta sitä voi pyrkiä ehkäisemään.

Arkirutiinit, kuten säännölliset ruoka- ja nukkumaanmenoajat, käyvät monessa perheessä järkeen lasten ollessa pieniä, mutta hyvään perusarkeen ja kokonaisterveyttä tukeviin elämäntapoihin ohjaaminen voisi monelle nuorellekin olla riittävä toimenpide mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.  

− Säännöllinen liikunta ja nukkuminen, terveellinen ravitsemus, hyvät sosiaaliset suhteet sekä päihteettömyys ovat nuorten hyvinvoinnin peruspilareita, listaa Karlsson.

Tasapainoisinkaan arki ei aina suojele nuoria masennukselta tai muilta mielenterveyden haasteilta – vanhempien onkin tärkeää tiedostaa, että nuoren sairastumisesta ei tarvitse kantaa syyllisyyttä. On myös hyvä muistaa, että apua nuoren oireiluun voi ja kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, vaikka kaiken pitäisikin paperilla olla hyvin.

− Masentuneelle nuorelle olisi tärkeää järjestää hoitoa mahdollisimman nopeasti, Karlsson muistuttaa. 

Magneettistimulaatiohoidosta apua jopa itsetuhoisiin ajatuksiin

Vakavimmillaan masennukseen sairastuminen näkyy nuorilla itseä vahingoittavana käytöksenä ja itsetuhoisuutena, mikä on yksi tärkeimmistä perusteista hoitaa nuorten masennusta mahdollisimman tehokkaasti alusta alkaen. Perinteisten hoitojen huono saatavuus ja hidas vaste ovat kuitenkin Karlssonin mukaan edelleen riittävän tehokkaan hoidon esteenä.

− Suositukset korostavat, että masentuneelle nuorelle tulisi ensisijaisesti tarjota psykososiaalista hoitoa eli käytännössä henkilö, jolle nuori voi puhua luottamuksellisesti. Myös lyhytterapiat ja pidemmät psykoterapiat tulevat kyseeseen etenkin vakavammassa ja pitkäkestoisemmassa oireilussa. Näiden terapioiden saatavuus voi olla kuitenkin edelleen puutteellista ja masennusoireet lievittyvät hitaasti, Karlsson kertoo.

Terapian ja lääkityksen lisäksi masennusta voidaan nykyään hoitaa erilaisilla neuromodulaatiohoidoilla. Yksi uusimmista hoitomuodoista on nopeasti vaikuttava aivojen magneettistimulaatiohoito eli rTMS-hoito. Hoitoa tarjotaan Suomessa toistaiseksi käytännössä vain täysi-ikäisille, mutta tutkimusnäyttö viittaa siihen, että rTMS-hoito lievittää masennusoireita tehokkaasti myös nuorilla ja nuorilla aikuisilla.  
 
− Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin magneettistimulaatiohoidon vähentävän myös nuorten itsetuhoisia ajatuksia. Lisäksi hiljakkoin havaittiin, että Terveystalollakin käytössä olevan nopeutetun hoitomuodon avulla nuorilla voidaan saada aikaan merkittävä masennusoireiden lasku jopa kahdessa päivässä, Karlsson iloitsee. 

Useilla magneettistimulaatiolaitteilla on jo muualla maailmassa FDA-hyväksyntä myös teini-ikäisten masennuksen hoitoon. Karlsson on toiveikas, että vastaava mahdollisuus voisi lähitulevaisuudessa avautua myös meillä Suomessa. 

− Nuorten masennuksen hoidossa tulisi miettiä kaikkia hoitovaihtoehtoja – viimeistään siinä vaiheessa, kun terapia tai lääkehoito eivät tuota tulosta tai sovi käytettäväksi. Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään, Karlsson painottaa. 

− Tehokas hoito on myös aina halvempaa yhteiskunnalle kuin syrjäytymisen ja ennenaikaisen eläköitymisen tuomat ongelmat. Mutta ennen kaikkea rTMS-hoidolla on mahdollista lievittää masennuksen ja itsetuhoisuuden aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, joka voi olla kantajalleen ja hänen läheisilleen mittaamattoman suurta. 
 
Lue myös: Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa