Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.
Terveystalon työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen on työskennellyt työterveysasiakkaiden parissa lähes 30 vuoden ajan.
Viimeisten vuosien aikana suurin osa asiakaskohtaamisista on liittynyt mielenterveyden haasteisiin: unihäiriöihin, masennukseen, uupumukseen tai ahdistukseen. Asenneilmapiiri mielenterveyden haasteiden suhteen on muuttunut sallivammaksi.
– Nykyään mielen asioista voidaan puhua julkisesti, eikä tähän liity enää niin isoa häpeää, sanoo Komulainen.
Työ on yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä tekijöistä “
Silja Komulainen, johtava työterveyslääkäri
Mielenterveydestä johtuvat poissaolot ovat vähentyneet Terveystalon asiakaskunnassa peräti kahdeksalla prosentilla viimeisen vuoden aikana. Se on vaatinut systemaattista johtamista ja kouluttautumista. On löydetty yhdessä työnantajan kanssa keinoja, joilla voidaan helpommin tunnistaa paremmin työntekijän kuormitusta sekä rakennettu matalan kynnyksen palveluja.
Komulainen uskoo, että niitä on mahdollista vähentää vielä reilusti enemmän.
– Aika harva kuntoutuu kotona ollessaan poissa töistä. Jos työtä voidaan muokata kevyemmäksi tai paremmin työntekijän oireisiin sopivaksi, se toimii usein kuntouttavasti.
Ratkaisuja voi olla monenlaisia riippuen työn luonteesta.
Masentuneelle ihmiselle sosiaaliset kontaktit ovat usein kuormittavia, joten yksi vaihtoehto on muokata työnkuvaa niin, että hänellä ei olisi niin paljon asiakaskontakteja. Kolmivuorotyöläisten työaikaa voisi muokata niin, ettei olisi kuormittavia yövuoroja.
Kaikki nämä edistävät sitä, että saadaan työntekijä takaisin täysipäiväiseen työelämään.
– Tällä voidaan vahvistaa työntekijän toimijuutta ja itsetuntoa: Minä pystyn, minä kykenen!
Miten tämä onnistuu?
Hyvällä yhteistyöllä työnantajan, työntekijän ja työterveyden kanssa. On myös tärkeää, että mielen hyvinvointi on ylimmän johdon agendalla. Lisäksi toimintamallien pitää olla yrityksessä selkeät, ja tässä esihenkilön rooli on ratkaiseva.
– Se, että esihenkilö ottaa asian myönteisesti vastaan ja selvittää, mitä erilaisia malleja työpaikalla voisi olla, on onnistumisen kannalta todella tärkeää.
Komulainen kertoo, että Terveystalon asiantuntijat ovat kouluttaneet paljon esihenkilöitä varhaisen tuen keskusteluista ja erilaisista toimintamalleista. Työterveyspsykologit ja organisaatiopsykologit ovat olleet mukana rakentamassa yrityksille toimivia malleja.
Esihenkilökään ei saa unohtaa itseään kaiken kuormituksen ja ristipaineen keskellä. “
– Tärkeää on, että he itse pitävät itsestään huolta. Heiltä vaaditaan myös tervettä itsekkyyttä ja omien rajojen asettamista, työpaikan ei pitäisi olla terapiapaikka.
Terveystalolla on hyviä kokemuksia esihenkilösparrauksesta.
– Esihenkilöllä voi olla säännöllinen kontakti työterveyteen, jotta voi käydä läpi niitä esihenkilötyön haasteita. On tärkeää, että heillä on välineitä ja keinoja auttaa tiimiläisiään.
Johtajien kuormitus kasvaa – Näin varmistat esihenkilöiden jaksamisen
Tiina Tuominen, vastaava työterveyspsykologi
"Organisaation hyvinvointi lähtee hyvinvoivasta johdosta. Johtajien kokema kuormitus on viime vuosina lisääntynyt. Yhä useampi johtaja miettii työpaikan vaihtoa konfliktien, arvoristiriitojen, työn määrällisten vaatimusten ja kuormittavan johtoryhmätyön vuoksi. Tämä kaikki valuu organisaatiossa myös alaspäin.
Johtajat ovat usein poikkeuksellisen resilienttejä, mutta joskus tämä vahvuus kääntyy mielen oireilun näkökulmasta haasteeksi vastaanottaa tukea. Organisaation rakenteilla voidaan tukea johtajia monin samoin keinoin kuin muitakin työntekijöitä vaikuttamalla työnteon rakenteisiin ja kulttuuriin.
Samaan aikaan johtajat tarvitsevat omia tukimuotojaan, jotta heidän työnsä uniikit kuormitustekijät voidaan huomioida riittävällä tavalla sekä ennaltaehkäistä johtajien työuupumusta ja muuta mielenterveyden oireilua.
Esihenkilöiden rooli on merkittävä mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa ja työkyvyn tukemisessa työpaikoilla. “
Tiina Tuominen, vastaava työterveyspsykologi
Suomalaiset esihenkilöt tunnistavat pääosin hyvin työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä oireita ja työkyvyn heikkenemisen merkit, mutta toimintatavat huolen herätessä eivät aina ole selviä. Terveystalon esihenkilötutkimuksen mukaan esihenkilöt tukevat tiimiensä mielen hyvinvointia ennen kaikkea olemalla läsnä ja edistämällä avointa keskustelukulttuuria, mutta juuri jaksamisen ja mielenterveyden haasteiden puheeksi ottamiseen kaivataan eniten tukea.
Esihenkilöillä on myös tärkeä tehtävä työpaikan ilmapiirin aktiivisessa luomisessa siihen suuntaan, että työntekijät uskaltavat myös itse tulla kertomaan mieltään painavista asioista. Tämä mahdollistaa varhaisemman vaiheen tuen, mutta vaatii aidosti työtä esihenkilöltä tiimityön ja ilmapiirin kehittämisessä.
Kun työterveys otetaan mukaan jo ennaltaehkäisevään vaiheeseen – tueksi kuormituksen varhaiseen tunnistamiseen, kumppaniksi mielenterveyden vahvistamiseen sekä sparraajaksi esihenkilöille ja tiimeille – voidaan ehkäistä monia pidemmän aikavälin ongelmia.
Tulevaisuudessa mielenterveyden johtaminen kytkeytyy yhä enemmän sosiaalisen vastuullisuuden teemoihin eli siihen, miten yritys kantaa sosiaalista vastuuta työntekijöiden hyvinvoinnista. Uskon, että tämä on trendi, joka tulee korostumaan seuraavan 5–15 vuoden aikana.”
Esihenkilöistä 52 % jännittää mielen hyvinvoinnin haasteiden puheeksi ottamista työntekijän kanssa. “
Terveystalon esihenkilötutkimus 2025, n=300
3+1 vinkkiä esihenkilöille
- Ole ihminen ihmiselle. Työntekijät kaipaavat johtajilta hyvin inhimillisiä asioita: avoimuutta, selkeää ja empaattista viestintää sekä reiluutta. Esihenkilörooli on organisaation toiminnan kannalta tärkeä, mutta sen ytimessä on silti ihminen.
- Muista kouluttautua. Esihenkilörooli on vaativa tehtävä, johon suurin osa esihenkilöistä ei saa riittävää koulutusta. Esihenkilön halu kouluttautua ja oppia uutta ilmentää tiimilleen kehittymishalukkuutta ja vahvistaa samalla omia valmiuksia ja taitoja. Tämä ehkäisee työn kuormitustekijöiden kasaantumista ja johtajien työuupumusta.
- Pohdi arvojasi. Arvot ovat kuin sisäinen kompassi, joka auttaa meitä suunnistamaan silloin, kun päätösten tekeminen tuntuu vaikealta. Arvojen mukaan toimiminen suojaa eettiseltä kuormitukselta ja lisää tutkimusten mukaan työhyvinvointia sekä merkityksellisyyden kokemuksia. Arvot kuvaavat sitä, miten haluamme toimia erilaisissa muuttuvissa tilanteissa. Omat arvot voivat ajan myötä muuttua ja tämän vuoksi pitkäjänteinen sitoutuminen omaan arvotyöskentelyyn on tärkeää.
+1 Vastaa kuormitukseen hyvällä
Esihenkilötyöhön kuuluu väistämättä kuormitustekijöitä, eikä niitä voi eikä kannata kokonaan poistaa. Jos kaikki energia menee pelkkään kuormituksen hallintaan ja sen kanssa köydenvetoon, se vie lopulta ilon ja työn imun.
Kuormitusta on aina, mutta sen ei pidä antaa määrittää kaikkea. Siksi ajattelua kannattaa kääntää toiseen suuntaan: miten voisin vahvistaa sitä, mikä jo toimii ja mikä lisää työn imua?
Se tarkoittaa myös työolosuhteiden aktiivista kehittämistä suuntaan, jossa omat ja muiden vahvuudet ja ainutlaatuiset taidot pääsevät käyttöön. Tämä lisää iloa, joka on paras lääke kuormitukseen.
Huomion kääntäminen voimavaroihin ja hyvän vahvistamiseen ei tarkoita ongelmien sivuuttamista, vaan se tarkoittaa, että näemme myös sen, mikä toimii ja olemme valmiita työskentelemään sen hyvän eteen.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää aiheesta
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.
Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Terveystalo mukana Terapiat etulinjaan -yhteiskehittämishankkeessa työterveysasiakkaille
Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Terveystalo on yksi ensimmäisistä hankkeessa mukana olevista työterveystoimijoista. Hanke käynnistyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta keväällä 2025, jonka jälkeen toimintamalli tulee käyttöön vaiheittain Terveystalon työterveysasiakkaille myös muilla hyvinvointialueilla.
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Mielen chat ja sparri ovat 1.1.2025 alkaen terveydenhuollon palveluja
Mielen chat ja sparri palvelua kehitetään systemaattisesti asiakaskokemusten ja -tarpeiden pohjalta. 1.1.2025 alkaen palvelut muuttuvat hyvinvointipalvelusta terveydenhuollon palveluiksi, jotta ne voivat tarjota katkeamattoman hoitopolun palvelussa asioiville henkilöille kaikissa tilanteissa. Muutoksen myötä palvelujen hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. Terveydenhuollon palveluna Mielen chat ja sparri eivät kuulu kelakorvauksen piiriin (KL0).
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää