Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
Työelämässä on tällä hetkellä yhtä aikaa kolme sukupolvea, joista jokaisella on hieman toisistaan poikkeava elämänvaihe meneillään. Yksityiselämän työkykyyn vaikuttavista tapahtumista, kuten esimerkiksi ruuhkavuosista, monella työpaikalla osataan jo puhua. Sen sijaan osaa aiheista, kuten esimerkiksi vaihdevuosia, ei vielä osata ottaa avoimesti puheeksi. Eri ikävaiheisiin liittyvissä keskusteluissa Eveliina Holmgren kehottaa lähtemään liikkeelle sillä, että HR tai esihenkilöt puhuvat aiheesta ja antavat ilmiöille sanoja. Esihenkilön ei tarvitse puhua esimerkiksi juuri vaihdevuosista – tilanne voi olla hämmentävä, jos nimenomaan vaihdevuodet otetaan puheenaiheeksi tiimikokouksessa.
– Esihenkilö voi kuitenkin kertoa, että on käytettävissä ja kuuntelee mielellään, jos tiimiläisillä on mielessään työhön liittyviä asioita, joiden järjestelemiseen toivoo esihenkilön apua.
Vaihdevuodet, pikkulapsiaika tai ikääntyminen sopivat työhyvinvointipäivän aiheeksi yhtä lailla kuin uni tai liikunta. Unesta ja liikunnasta Holmgren on käynyt puhumassa monilla työpaikoilla, mutta esimerkiksi vaihdevuosista häneltä ei ole pyydetty puheenvuoroa vielä kertaakaan.
Välttämättä vaihdevuodet tai ikääntyminen eivät ole ajankohtaisia aiheita koko porukalle, mutta se ei haittaa. Tutkimusten mukaan tuottavimmat työyhteisöt ovat monimuotoisia: niissä on väistämättä eri-ikäisiä ihmisiä.
– Joillakin on pieniä lapsia, joillakin metkuja tekeviä teinejä, joillakin hoidettavat vanhemmat ja joillakin vaihdevuodet. Toisilla voi olla huoli omasta kokemattomuudesta toimialalla.
Siksi työpaikalla voi ja kannattaa puhua mistä tahansa elämänvaiheesta. Pääasia on, että jokainen haluaa asettua toisen ihmisen asemaan ja kykenee osoittamaan, että haluaa kuulla ja ymmärtää toista.
Aloita puhumalla avoimesti. Vaihdevuodet tai ikääntyminen eivät välttämättä ole ajankohtaisia aiheita koko porukalle, mutta se ei haittaa. “
Kuunteleminen lisää arvostuksen kokemusta
Esihenkilön kannattaa tietoisesti luoda suvaitsevaista ja avointa ilmapiiriä ja tehdä selväksi, että hänelle voi kertoa eri elämäntilanteista ja niiden vaikutuksista.
– On tärkeää, että ihmiset uskaltavat kertoa, jos he eivät ole viime aikoina nukkuneet hyvin tai jos heidän keskittymisensä sakkaa.
Esihenkilön tulisi olla valmis kuuntelemaan ja tarjoamaan tukea tarvittaessa. Esihenkilö voi puhua tiiminsä kanssa siitä, että haluaa tukea eri tilanteissa olevien tiimin jäsenten ja työn sopivaa suhdetta.
”Mitä kuuluu?” tai ”Onko jotain, joka vaikuttaa työn järjestelyihin ja minun tulisi esihenkilönäsi tietää sinun tilanteestasi, tai mitä toivoisit minulta?” voisivat olla hyviä, sensitiivisiä kysymyksiä, Holmgren sanoo. Se, että tulee kuulluksi, lisää merkittävästi työntekijän tunnetta, että häntä arvostetaan. Jokainen arvostaa sitä, että saa olla työpaikalla oma itsensä.
Holmgren muistuttaa, että jokaisen työkyky ja -teho vaihtelee, koska olemme ihmisiä emmekä koneita. Olemme kaikki työelämässä ihmisinä.
– Työpaikoilla tarvitaan inhimillisesti tehokasta kulttuuria, jossa ihmisen tehokkuus ei kulu suojaavan panssarin ylläpitämiseen, vaan hän voi keskittyä työhönsä.
Jokaisen työkyky ja -teho vaihtelee, koska olemme ihmisiä emmekä koneita. “
Näin luot esihenkilönä psykologista turvallisuutta työpaikalla
- Varmista, että tiimiisi palkataan eri ikäisiä ja eri taustoista olevia ihmisiä ja että eri elämänvaiheet ja taustat huomioidaan työn perehdytyksissä, koulutuksissa ja urakehityksessä.
- Rakenna kulttuuria, jossa kukin kokee itsensä arvostetuksi ja jossa eri elämänvaiheista voi puhua. Avoin puhe tukee koko työyhteisön hyvinvointia ja rakentaa aidosti yhdenvertaista työkulttuuria.
- Avoimuus ja psykologinen turvallisuus eivät tarkoita, että esihenkilön pitäisi kysellä suoraan vaihdevuosioireista tai vaikkapa raskaudesta. Sen sijaan tärkeää on osoittaa, että tiimissä on tilaa monenlaisille ihmisille ja että esihenkilönä pyrit tarjoamaan tukeasi, arvostusta ja mahdollisuuksien mukaan joustamista tiimiläisten moninaisissa elämänvaiheissa.
- Osoita konkreettisilla teoilla, että etenemismahdollisuuksia tarjotaan kaikille ja että työtä voidaan uudelleenorganisoida tai tehtäviä jakaa monenlaisten elämäntilanteiden vuoksi.
- Kysy työntekijöiltä, miten esihenkilönä osaisit olla avuksi työssä tai tarvitaanko työn suhteen järjestelyjä. Kaikkea et ehkä voit toteuttaa, mutta jo pelkkä mahdollisuus tuoda oma elämäntilanne esihenkilön tietoon voi olla tärkeää.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.
Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.