Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin

Ihmisen keho voi olla jopa 20 vuotta nuorempi tai vanhempi kuin mitä syntymävuosi kertoo. Tämä niin sanottu metabolinen ikä ei näy päälle päin, ja siihen vaikuttavat etenkin elintavat. Kehon vanhenemisen jäljille voidaan nykyisin kuitenkin päästä uudenlaisella verikokeella.

Samalla tutkimus paljastaa terveys- ja työkykyriskejä, joita olisi mahdollista ennaltaehkäistä. Koko työyhteisön metabolinen keski-ikä voi sekin olla jotain muuta kuin kalenteri-ikä.

Uudenlaisen laboratoriotutkimuksen on kehittänyt suomalainen Nightingale Health, ja Suomessa sen tarjoaa kotimainen Terveystalo osana työterveystarkastuksia. Tutkimus on myös yksityisasiakkaiden saatavilla.

Tutkimus kertoo yhden verinäytteen perusteella ihmisen riskin sairastua kahdeksaan elintapasairauteen ja sen, miten elintavat niihin vaikuttavat.

– Sairastumisriski voi olla korkea, vaikka esimerkiksi kolesteroliarvot olisivat kunnossa, sanoo Ilse Rauhaniemi, Terveystalon työterveyden ylilääkäri.

– Olemme jo pitkään tienneet, että yksittäisten laboratoriokokeiden sijaan tulisi arvioida kokonaisriskiä. Nightingale-tutkimus on mullistava, koska yhdestä verinäytteestä saadaan kustannustehokkaasti kokonaiskuva metabolisesta terveydestä ja sairastumisriskeistä.

Kun Terveystalo tarkasteli yli 200 000 työterveysasiakkaan riskiprofiilia, havaittiin, että verianalyysin osoittamilla sairastumisriskeillä on selkeä yhteys sairauspoissaoloihin ihmisen ikään katsomatta. Tarkastelu perustui anonyymiin aineistoon, jossa yksittäistä henkilöä ei voida tunnistaa eikä henkilötietoa yhdistää terveystietoihin.

Mitä useamman sairauden osalta ihminen kuului korkean riskin ryhmään, sitä enemmän sairauspoissaoloja oli kertynyt kolmen edeltävän vuoden aikana.

– Monelle tulee elintapasairauksista mieleen diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit, mutta samoilla taustatekijöillä on yhteys moniin syöpiin ja ihan yleisimpiin työterveyden ongelmiin, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin sekä mielen terveyspoissaoloihin, Rauhaniemi sanoo.

Metaboliseen ikään ja sairastumisriskeihin voi vaikuttaa suuresti omilla elintavoilla. Rauhaniemi korostaa, ettei vastuu ole kuitenkaan yksin yksittäisen ihmisen.

– Nykyinen elintapamme heikentää meidän kaikkien terveyttä. Työpaikalla tehtävillä toimilla on iso merkitys. Toimivat työjärjestelyt, aktiiviset tauot, turvallinen ilmapiiri ja hyvä johtaminen auttavat jaksamaan arjessa.

Nightingalen avulla on helppo verrata, onko työpaikalla jotakin toimialasta poikkeavaa, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Lisäksi sen avulla voi tarkastella terveystilannetta työpaikan sisällä, esimerkiksi eri yksiköissä. Tietosuojan takia tuloksia ei tarkistella yksilötasolla, ja tarkasteltavan ryhmän on oltava riittävän iso.

– Nightingalen tutkimuksen avulla voimme ensi kertaa näyttää työpaikoille objektiivista ryhmätason tietoa työpaikan terveystilanteesta. Näemme, minne toimia kannattaa erityisesti kohdentaa.

Esimerkiksi yrityksen asiakaspalvelutiimin tulokset saattavat poiketa muista ryhmistä oman talon sisällä. Taustalla voi olla monenlaisia syitä aina taukojen puutteesta johtamisen ongelmiin.

– Kun voidaan objektiivisesti todeta, että ihmiset voivat huonosti, on mahdollista pohtia, mitä asialle voi organisaation tasolla tehdä. Koskaan aiemmin ei ole ollut samanlaista mahdollisuutta kohdentaa tukea ja toimia näin vahvaan tietoon perustuen. Ei tarvitse tehdä kaikkea kaikille, Rauhaniemi sanoo.

Kohdennetut toimet voivat olla esimerkiksi muutoksia tiimin työarkeen tai työnohjausta stressinhallinnan parantamiseksi. Eräässä varustamossa esimerkiksi ravitsemusterapeutti on auttanut laivakokkeja muokkaamaan rahtilaivojen työpaikkaruokaloiden annoksia terveellisemmiksi.

Toimilla voidaan ehkäistä riskien realisoitumista.

– Terveyttä ja työkykyä tulee johtaa kuten muutakin liiketoimintariskiä, Rauhaniemi sanoo.

Tuoreesta Näin Suomi voi -tutkimuksesta käy ilmi, että Terveystalo onnistui hyvällä työterveysyhteistyöllä asiakkaidensa kanssa vähentämään sairauspoissaoloja viime vuonna merkittävästi, 4 prosenttia.

Tämä tarkoittaa, että sairauspoissaoloja oli 275 000 päivää vähemmän kuin vuonna 2024. Kun yhden sairauspoissaolon keskimääräinen kustannus työnantajalle on 420 euroa, säästö on noin 116 miljoonaa euroa.

Kuva: Terveystalon työterveysasiakkaiden sairauspoissaolot vähenivät viime vuonna merkittävästi. (Lähde: Näin Suomi voi -tutkimus 2025)

Vastaavaa laskutrendiä sairauspoissaoloissa ei ole nähtävissä yleisesti väestötasolla esimerkiksi Kelan sairauspäivärahatilastoissa. Myös mielenterveyshäiriöistä johtuvissa poissaoloissa on Terveystalon aineistossa suurempi laskutrendi.

– Avain näihin tuloksiin on hyvin johdettu yhteistyö työterveystiimin ja asiakkaan välillä. Työkykyä johdetaan datan perusteella kohdennetusti, sanoo terveydenhuollon palvelujen johtava ylilääkäri Jukka Pitkänen.

Terveystalossa on kehitetty asiakkaiden tarpeisiin esimerkiksi työkalu, joka ennakoi työkykyriskejä muun muassa poissaolojen perusteella ja lähettää tarvittaessa hälytyksen työterveyshoitajalle, työfysioterapeutille tai työterveyslääkärille. Työkalun tunnistamien riskitekijöiden on osoitettu ennustavan vahvasti pitkäkestoista tai pysyvää työkyvyttömyyttä.

– Sen avulla työterveyden resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti. Ihminen ohjataan oikealle asiantuntijalle mahdollisimman nopeasti ja suoraviivaisesti. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoissa suoraan työfysioterapeutille, Pitkänen sanoo.

Kun toimitaan nopeasti ja matalalla kynnyksellä, ongelmat eivät ehdi kroonistua. Esimerkiksi mielenterveyteen liittyviä poissaoloja on onnistuttu Terveystalossa vähentämään merkittävästi niissä työpaikoissa, joissa työntekijöillä on ollut mahdollisuus lyhytpsykoterapiaan. Sairauspoissaolot vähenivät jopa yli 10 päivää työntekijää kohden.

Aiemmassa roolissaan työterveyslääkärinä Jukka Pitkänen on ollut purkamassa muun muassa asiakasorganisaatiossa ilmennyttä alkoholin liikakäytön ongelmaa.

– Se on työnantajalle aina aika herättävää, ettei ole huomannut tai osannut ajatella jotakin tällaista asiaa, hän sanoo.

Toisaalta siinä vaiheessa, kun työnantaja huolestuu, työkykyongelma on usein jo edennyt pitkälle.

Tiedolla johtaminen ja riskien ennakointi on työterveydessä Pitkäsen mukaan arkista. Erilaiset raportit ja terveyskyselyt nostavat esiin yrityksen kannalta keskeiset työkykyriskit, jolloin niihin on mahdollista tarttua ajoissa.

Tutkimusten mukaan ihminen onnistuu elintapojen muuttamisessa todennäköisemmin silloin, jos hänellä on selkeät mitattavat tavoitteet ja mahdollisuus seurata edistymistä. Tähän esimerkiksi Nightingalen tutkimusdata ja selkeät raportit ovat omiaan.

Sama pätee yrityksiin: työterveyden toimien ja tulosten pitää olla mitattavia.

– Se kiinnostaa aina asiakkaita, kun pystytään datalla näyttämään, että poissaolojen vähenemisestä saatu säästö on suurempi kuin palveluihin sijoitettu raha.