Työterveyshuollon asetus uudistuu – mitä muutos tarkoittaa pienille ja keskisuurille yrityksille?
Työterveyshuollon toimintaa ohjaava asetus uudistuu. Uudistus astuu voimaan 1.1.2027 ja osaan asetuksen muutoksista liittyy kahden vuoden mittainen siirtymäaika, jonka aikana työterveyshuollon käytäntöjä päivitetään vastaamaan uutta sääntelyä. Muutos tuo lisää selkeyttä työterveyspalveluihin ja vahvistaa työkyvyn tukea sekä työpaikan ja työterveyden välistä yhteistyötä.
Tavoitteena on vahvistaa työterveyshuollon vaikuttavuutta, työkyvyn tukea sekä työpaikan ja työterveyden välistä yhteistyötä. Uudistus selkeyttää työnantajan näkökulmasta sitä, mikä työterveyshuollossa on lakisääteistä ja mikä vapaaehtoista. Samalla painopiste siirtyy entistä vahvemmin yksilökeskeisestä toiminnasta työyhteisö- ja organisaatiotason työhön.
– Asetus korostaa tarvelähtöisyyttä, jolloin työterveyden toimenpiteet kohdennetaan entistä paremmin työpaikan tunnistettuihin riskeihin ja kuormitustekijöihin. Tämä vähentää päällekkäistä työtä ja varmistaa, että tehtävät toimenpiteet tuottavat oikeaa hyötyä. Tavoitteena on, että työterveys ei ole vain yksittäisiä palveluita, vaan strateginen kumppani, yhteistyössä työpaikan kanssa auttaa ennakoimaan ja hallitsemaan työkykyriskejä sekä tuottamaan asiakkaalle mitattavaa arvoa, kuvaa työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhaniemi.
Työkyvyttömyysriskien ehkäisy ja työkyvyn ylläpitäminen säilyvät edelleen keskiössä, mutta samalla työnantajan rooli ja vastuu korostuvat aiempaa selvemmin. Jatkossa työterveys toimii entistä vahvemmin kumppanina, joka auttaa tunnistamaan riskit ajoissa ja kohdentamaan tuen oikein. Tätä tukevat esimerkiksi helposti saavutettavat palvelut, kuten e Terveysasema, joka mahdollistaa nopean asioinnin, sekä Mielenterveystalon omahoito-ohjelmat, jotka tuovat tukea arkeen matalalla kynnyksellä.
– Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään. Varhainen tuki, oikea-aikaiset toimenpiteet ja helposti saavutettavat palvelut auttavat ehkäisemään työkykyongelmia ennen niiden syntymistä ja tukevat yrityksen toimintaa pitkäjänteisesti. Muutoksella peräänkuulutetaan ratkaisuja, jotka auttavat tunnistamaan riskejä varhain ja kohdentamaan toimenpiteet oikein, ennen kuin haasteet näkyvät työkyvyssä tai poissaoloina. Tällaisia voivat olla esimerkiksi Elintapasairauksien riskiraportin kaltaiset innovaatiot, Rauhaniemi toteaa.
Kokonaisuudessaan asetus tukee pk-yrityksiä siinä, että työterveyspalveluista saadaan entistä enemmän konkreettista hyötyä selkeämmin, kustannustehokkaammin ja vaikuttavammin.
