Muuttuva työelämä haastaa mielen hyvinvointia – nuorissa nähdään myös uudistavaa voimaa
Terveystalon tuoreen tutkimuksen mukaan suuri osa johtajista ja esihenkilöistä kokee työyhteisönsä tukevan henkilöstön mielen hyvinvointia hyvin. Samalla työn pirstaleisuus, tietotulva ja liian suuri työkuorma haastavat työpaikkoja. Tulokset osoittavat, että kestävien ratkaisujen rakentaminen edellyttää sekä työntekijöiden valmiuksien vahvistamista että työn, johtamisen ja työyhteisön kehittämistä.
Työelämä muuttuu nyt nopeasti. Teknologia, tekoäly ja muuttuvat työn tekemisen tavat asettavat uudenlaisia vaatimuksia työntekijöille ja organisaatioille. Samalla työpaikoilla pohditaan, miten nuorten jaksamista ja työelämävalmiuksia sekä työkykyä läpi pitenevien työurien voidaan tukea.
Terveystalon syksyllä 2026 toteuttamaan tutkimukseen vastasi 546 johtajaa ja esihenkilöä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten johto ja esihenkilöt näkevät mielen hyvinvoinnin työpaikoilla, millaisia hyviä käytäntöjä työpaikoilla on jo löydetty ja mihin olisi tärkeää tarttua seuraavaksi.
Valtaosa arvioi työyhteisönsä tukevan mielen hyvinvointia
Vastaajista 64 prosenttia kokee työyhteisönsä edistävän ja tukevan henkilöstön mielen hyvinvointia vähintään melko hyvin. Nykyisinä vahvuuksina nousivat esiin erityisesti hyvä työilmapiiri, avoin vuorovaikutus, työajan ja -paikan joustot, toimiva esihenkilötyö sekä työterveyden tarjoamat palvelut.
Avoimissa vastauksissa korostui, että mielen hyvinvointi ei synny vain erillisistä palveluista tai toimenpiteistä. Sitä rakennetaan arjen kohtaamisissa, toisten tukemisessa ja siinä, miten työpaikalla puhutaan myös vaikeista asioista.
Mielen hyvinvointia rakennetaan ennen kaikkea tavallisessa työarjessa. Syntyykö ihmiselle kokemus siitä, että häntä aidosti kuunnellaan, hänet nähdään arvokkaana työntekijänä ja hänen työnsä nähdään merkityksellisenä? ”
Tiina Tuominen, vastaava työterveyspsykologi
Työn pirstaleisuus ja työkuorma haastavat työpaikkoja
Keskeisimmäksi mielen hyvinvointia uhkaavaksi tekijäksi nousi työn kognitiivinen kuormittavuus. Keskeytykset, työn pirstaleisuus ja tietotulva olivat viiden merkittävimmän kuormitustekijän joukossa 59 prosentilla vastaajista. Lähes puolet, 49 prosenttia, nosti esiin liian suuren työkuorman suhteessa henkilöstömäärään. Epävarmuuden ja huolen työn jatkuvuudesta mainitsi 37 prosenttia vastaajista.
Kognitiivinen kuormitus korostui etenkin suurissa organisaatioissa. Yli 500 työntekijän organisaatioissa sen mainitsi 70 prosenttia ja julkisessa hallinnossa 73 prosenttia vastaajista.
Tulokset kertovat työelämän muutoksesta, joka haastaa sekä työntekijöitä että työnantajia. Työpaikoilla tarvitaan monenlaisia ja toisiaan täydentäviä keinoja: tukea työn hallintaan ja palautumiseen sekä samalla mahdollisuuksia tarkastella työkuormaa, vastuita, tavoitteita ja työn organisointia.
Yksittäiselle työntekijälle annettava tuki ja organisaation rakenteiden kehittäminen eivät ole vaihtoehtoisia ratkaisuja kuormittumiseen, vaan vaikuttava mielen hyvinvoinnin johtaminen tarvitsee molempia. ”
Piia Salo, johtaja, verkostoyhteistyö ja osaaminen
Esihenkilöt tuovat keskusteluun työn arjen
Kun vastaajilta kysyttiin lähitulevaisuuden tärkeimmistä toimenpiteistä, esiin nousivat henkilöstön ajanhallinnan ja työn hallinnan taitojen vahvistaminen sekä resilienssin eli muutoskestävyyden kehittäminen. Tärkeinä pidettiin myös työkuorman tasapainoisempaa jakamista, esihenkilöiden valmentamista ja työntekijöiden palautumisen tukemista.
Esihenkilöt painottivat johtoa useammin työn organisointiin liittyviä ratkaisuja. Esihenkilöistä 43 prosenttia toivoi työkuorman tasapainoisempaa jakamista, kun johdossa vastaava osuus oli 24 prosenttia. Esihenkilöt nostivat johtoa useammin esiin myös palautumisen edistämisen sekä kognitiivisen kuormituksen selvittämisen ja vähentämisen.
Nuorten vahvuudet voivat uudistaa työelämää
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös alle 25-vuotiaiden työntekijöiden kuormitustekijöitä ja vahvuuksia. Nuorten erityiseksi kuormitustekijäksi nousi epävarmuus työn jatkuvuudesta. Sen arvioi kuormittavan erityisesti nuoria 30 prosenttia vastaajista.
Samalla nuorissa nähdään merkittävä mahdollisuus työelämän uudistamiseen. Vastaajista 63 prosenttia piti uusien teknologioiden ja digitaalisten työtapojen omaksumista nuorten erityisenä vahvuutena. Puolet nosti esiin tuoreet näkemykset ja uudenlaisen ajattelun, ja 32 prosenttia rohkeuden kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja.
Nuoret kyseenalaistavat rohkeasti, ovat diginatiiveja ja arvostavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Nämä vahvuudet voivat toimia merkittävinä ajureina kohti tärkeää suunnanmuutosta. ”
Annamari Heikkilä, johtaja, elinvoimainen organisaatio
Työterveys tukee ennakointia ja yhteisten ratkaisujen löytämistä
Seitsemän kymmenestä vastaajasta pitää selvänä, millaista tukea työterveys voi tarjota organisaation tai tiimin mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Työterveydeltä toivottiin erityisesti matalan kynnyksen psykologipalveluja, ennakoivaa tukea kuormituksen hallintaan sekä apua organisaation tilanteen tekemiseen näkyväksi. Tulokset vahvistavat työpaikan ja työterveyden kumppanuuden merkitystä: työpaikka tuntee oman arkensa, ja työterveys auttaa tulkitsemaan tietoa, tunnistamaan riskejä ja löytämään vaikuttavia ratkaisuja.
Työpaikka on oman arkensa paras asiantuntija, ja työterveys tuo mukaan oman osaamisensa. Kun yhdistämme tietoa ja tunnistamme ilmiöitä varhain, voimme kehittää työtä ja johtamista ennen kuin kuormitus kasvaa ongelmaksi. ”
Ilse Rauhaniemi, työterveyden ylilääkäri
Lataa tutkimusraportti
Mikä kuormittaa työpaikkoja nyt ja mihin kannattaa tarttua seuraavaksi? Lue, mitä 546 johtajaa ja esihenkilöä kertoo mielen hyvinvoinnista.
Lue lisää aiheesta
-
03.11.2026 | Artikkeli -
02.11.2026 | Artikkeli -
13.11.2025 | Artikkeli -
25.09.2025 | Artikkeli
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt Terveystalon markkinointiluvan.