Ylilääkäri Tuomo Oikarainen: tekevätkö diagnooseja vuonna 2035 lääkärit vai tekoäly?

Ketkä tekevät diagnooseja kymmenen vuoden päästä Tuomo Oikarainen, lääkärit vai tekoäly?

− Uskon, että tulevaisuudessa tekoäly voi tehdä diagnooseja itsenäisesti, jos niin halutaan ja lainsäädännössä sallitaan. Tekoäly pystyy käsittelemään valtavia tietomääriä, yhdistämään oireita ja tutkimustuloksia sekä tunnistamaan esimerkiksi kuvantamisessa poikkeamia, joita ihmissilmä ei huomaa. Mutta mallit, joissa tekoäly asettaisi diagnoosin ilman selitystä, eivät olisi mielestäni riittäviä. Tärkeämpi kysymys on, mihin terveydenhuollossa on ylipäätään tarpeen olla diagnoosi, ja mitä muuta tekoäly voisi diagnoosien asettamisen sijaan tehdä hoidon laadun ja vaikuttavuuden tueksi.

Oikarainen toimii siltana lääketieteen ja teknologian välillä

Terveystalon vastaanottojen ylilääkärin Tuomo Oikaraisen urapolku ei ole se perinteisin. Lääketieteen opintojen jälkeen Oikarainen halusi ymmärtää paremmin terveydenhuollon johtamista ja opiskeli kauppatieteiden maisteriksi. Opintojen jälkeen teknologia vei mennessään terveydenhuollon heikon tuottavuuskehityksen herättämänä.

− Halusin ymmärtää, miten terveydenhuoltoa voi skaalata niin, että pystymme samalla resurssilla hoitamaan enemmän ihmisiä paremmin. Vastaanottoaika on lyhyt, eikä tehostamisvaraa nykyisillä potilastietojärjestelmillä juuri ole. Tämän vuoksi kiinnostuin terveydenhuollon digitalisoinnista ja palveluiden kehittämisestä asiakasnäkökulmasta, Oikarainen kuvailee.

Oikarainen kehitti terveydenhuollon digipalveluita yrittäjänä jo ennen kuin niistä tuli koronapandemian myötä valtavirtaa. Tällä hetkellä keskeinen osa Oikaraisen työtä on kehittää Terveystalon uutta potilastietojärjestelmää Terveystalo Ellaa.

− Suuri osa nykyisistä potilastietojärjestelmistä on rakennettu vuosia sitten niin, että paperinen toimintatapa on vain kopioitu sähköiseksi vastaanoton prosessia kehittämättä. Tämän seurauksena ne eivät ole pystyneet tukemaan vastaanottotyön tehokkuutta ja laatua. Terveystalo Ellaa rakennetaan nyt hyvin eri tavalla: ammattilaisten toimintamallit ja ajatuskulut on huomioitu suunnittelussa. Keskeisenä tavoitteena on se, että on ”helppoa tehdä oikein”. Testaamme Ellaa ominaisuus kerrallaan aidossa vastaanottotyössä. Lääkärin ääni on kuulunut alusta asti: ensin yhden, sitten kymmenen ja nyt jo satojen lääkäreiden.

”Tekoäly ei saa tehdä minusta tyhmempää, vaan auttaa oppimaan”

Tekoäly tulee Oikaraisen mukaan toimimaan tulevaisuudessa lääkärin aktiivisena työparina.

− Olen oppinut valtavasti vastaanottotilanteista, joissa potilasta on hoidettu parityönä ja kollegalta on saanut palautetta omasta työstä. Toivon tekoälystä vastaavaa työparia, joka seuraa työtäni vastaanoton aikana ja auttaa minua kehittymään. Tekoäly ei saa tehdä minusta tyhmempää, vaan auttaa oppimaan.

Oikarainen uskoo, että hoidon laatu paranee, kun tekoäly auttaa purkamaan vastaanotoilla ajattelun vinoumia ja niistä johtuvia laatupoikkeamia.

− Tekoäly voi purkaa lääkäreille luonnollisia vahvistusharhoja ehdottamalla vastaanoton aikana erotusdiagnostisia vaihtoehtoja tai harvinaissairauksia, mitä siinä hetkessä ei osaisi ajatella. Tällaisen tekoälyn kehitys vaatii toki sitä, että tunnistamme tarkasti millaisia vinoumia meillä lääketieteessä on, ettemme opeta niitä tekoälylle, Oikarainen muistuttaa.

Tekoäly muuttaa vastaanottojen vuorovaikutusta

Oikaraiselle tärkein syy hakeutua lääketieteelliseen oli auttamisen halu. Motivaatio juuri terveysteknologian kehittämiseen kumpuaa halusta auttaa mahdollisimman monia.

− Minulla on kolme vuotta nuorempi kehitysvammainen pikkuveli, jota olen hoitanut koko lapsuuteni ajan. Hoivaympäristö oli minulle hyvin luontainen kasvuympäristö. Uskon, että yhä edelleen suurin osa ihmisistä hakeutuu lääkäriksi auttamisen halusta. Tekoäly tuleekin vapauttamaan aikaa vastaanotoilla juuri ihmisille ainutlaatuiseen asiaan: kuuntelemiseen, tulkintaan ja hoitosuhteen rakentamiseen.

Oikarainen viittaa esimerkiksi tällä hetkellä Terveystalolla pilotoitavaan teknologiaan, jossa tekoäly seuraa vastaanottoa ja tekee sen pohjalta kirjausehdotuksen lääkärille.

− Kun tekoäly on tehnyt taustalla kirjaustyötä, vastaanoton kognitiivinen kuorma on keventynyt ja vuorovaikutus potilaan kanssa parantunut. Tällainen tekoälyavusteinen kirjaaminen on tulossa Terveystalon uuteen potilastietojärjestelmään käytettäväksi kaikille niin etä- kuin lähivastaanotoille, Oikarainen kuvailee.

Tekevätkö lääkärit tulevaisuudessa enemmän vai vähemmän työtä?

Viekö tekoäly tulevaisuudessa lääkärin työt, Tuomo Oikarainen?

− En usko, että lääkärit tulevat tekemään tulevaisuudessa vähempää töitä, kun mietitään väestön ikääntymistä tai kansanterveyden trendejä. Mutta näen, että tulemme tekemään parempaa työtä. Parempaa siinä mielessä, että meillä on parempaa tietoa päätöksenteon tukena ja aikaa keskittyä olennaiseen.  

Lääkärin työ ei Oikaraisen mukaan häviä, mutta tulee muuttumaan paljon.

− Terveysdatan määrä lisääntyy koko ajan ja mitä kaikkea saammekaan aikaan, kun sen analysoinnissa auttaa tekoäly. Voimme esimerkiksi ennustaa ja ennaltaehkäistä sairauksia aivan uudella tavalla, tai muodostaa täysin yksilöllisiä hoitopolkuja. Mutta totuushan on se, etteivät tieto ja data auta ihmisiä tekemään esimerkiksi elämäntapamuutoksia. Hoidossa tarvitaan jatkossakin toista ihmistä, Oikarainen päättää.