Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Organisaatioiden menestys rakentuu vahvasti henkilöstön osaamisen kehittämisen varaan. Tulevaisuuden työelämätaidot eivät enää rajoitu tekniseen osaamiseen, vaan korostavat laajempaa kykyä sopeutua, viestiä ja kasvaa yhdessä.
– Oppiminen on yksi tulevaisuuden työelämän kulmakivistä. Uusien taitojen omaksumisessa ja hyödyntämisessä keskeistä ovat oppimisen tehotunteet: uteliaisuus ja ällistys. Tällaiset tehotunteet eivät synny sattumalta, vaan ovat usein seurausta hyvin suunnitellusta työympäristöstä ja esihenkilöiden toiminnasta, Saarikivi kertoo.
Esihenkilöllä on merkittävä vastuu luoda työyhteisöön oppimista edistävä ilmapiiri. Kyse on sekä rakenteista että asenteista: miten työpaikalla suhtaudutaan uuden oppimiseen, miten virheisiin ja kehitykseen, ja millaisia mahdollisuuksia oppimiselle tarjotaan.
– Aivojen on kyettävä navigoimaan epävarmuuden keskellä, omaksumaan uutta tietoa nopeasti ja hyödyntämään virheistä oppimista aidosti. Tämä vaatii rohkeutta kokeilla, ottaa riskejä ja rakentaa luottamusta yhteisössä, jossa myös epäonnistumiset nähdään kehityksen lähteenä. Samalla merkityksellisyyden ja motivaation löytäminen arjesta korostuu, sillä aivojen täytyy tunnistaa, miksi omalla työllä on merkitystä, ja miten oma panos linkittyy laajempaan kokonaisuuteen, Saarikivi sanoo.
Työn muotoilun näkökulmasta oppimista edistetään käytännöillä, jotka tukevat jatkuvaa oppimista, moniäänisyyttä ja inhimillisen potentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä.
Työpaikoilla tarvitaan tilaa kysymyksille, oivalluksille ja yhteiselle ajattelulle. Vain näin voidaan rakentaa organisaatioita, jotka eivät ainoastaan selviä muutoksessa, vaan myös kukoistavat ja uudistuvat sen myötä. “
Katri Saarikivi
Viimeaikainen aivotutkimus on tuonut vahvistusta sille, miten olennainen rooli sisäsyntyisellä motivaatiolla on oppimisessa ja työssä kehittymisessä. Kun ihminen kokee työnsä merkitykselliseksi ja saa itse vaikuttaa oppimiseensa, aivoissa aktivoituvat oppimista tukevat palkitsemisjärjestelmät.
– Tämä luonnollinen oppimisen ilo ei perustu ulkoisiin palkintoihin vaan syntyy oivaltamisesta, uteliaisuudesta ja uuden oppimisesta. Neurotutkimukset osoittavat, että tällöin aivot ovat vastaanottavaisempia palautteelle ja kykenevät tehokkaammin muodostamaan uusia yhteyksiä, mikä puolestaan vahvistaa oppimisen tehotunteita. Työpaikoilla tällaisen motivaation tukeminen ei vaadi suuria ponnistuksia: jo mahdollisuus kokeilla uutta ja jakaa oivalluksia tiimin kanssa saa aivot syttymään ja luo pohjan jatkuvalle kehittymiselle, Saarikivi kertoo.
Käytännön vinkit esihenkilölle oppimisen vahvistamiseen
1. Luo tilaa uteliaisuudelle ja kysymyksille
Rohkaise tiimiläisiä esittämään kysymyksiä ja tuomaan esiin omia ajatuksiaan. Uudet ideat ja näkökulmat syntyvät usein uteliaisuudesta ja avoimesta keskustelusta. Kun kysymyksille annetaan tilaa ilman pelkoa epäonnistumisesta, oppimisen tehotunteet vahvistuvat.
2. Kannusta kokeiluihin ja virheistä oppimiseen
Työpaikalla täytyy olla lupa yrittää ja erehtyä. Esihenkilö voi korostaa, että virheet ovat osa oppimisprosessia ja niistä voidaan löytää arvokkaita oivalluksia. Kokeilukulttuuri, jossa uutta saa testata turvallisesti, on otollinen oppimisen tehotunteille.
3. Tarjoa palautetta ja tunnusta onnistumiset
Esihenkilö voi aktiivisesti antaa palautetta ja nostaa esiin henkilöstön onnistumisia. Palaute auttaa ymmärtämään, missä on onnistuttu ja missä on vielä tilaa oppia. Tunnustuksen saaminen motivoi jatkamaan oppimisen polulla.
4. Tue merkityksen löytämistä
Oppimisen tehotunteet liittyvät syvästi työn merkityksellisyyteen. Auta tiimiläisiäsi tunnistamaan, miksi oma työ ja oppiminen ovat tärkeitä kokonaisuudelle ja miten yksilön panos vaikuttaa laajempaan kokonaisuuteen.
5. Luo yhteisöllisyyttä ja mahdollisuuksia jakamiseen
Yhteiset oppimishetket, tiimipalaverit ja työpajat ovat tilaisuuksia, joissa tehotunteita voi syntyä. Esihenkilö voi järjestää keskusteluja, joissa jaetaan oivalluksia, kokemuksia ja vinkkejä, ja näin vahvistaa koko tiimin osaamista.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
Terveystalo vahvistaa sairauksien ennaltaehkäisyä yhteistyössä suomalaisen terveysteknologiayritys MedicubeXin kanssa
Terveystalo ja suomalainen terveysteknologiayritys MedicubeX ovat solmineet strategisen kumppanuuden, jonka myötä Terveystalo saa ainoana yksityisen terveydenhuollon toimijana Suomessa käyttöönsä MedicubeXin kehittämät itsemittausasemat (e-Terveysasemat™). Kumppanuuden tavoitteena on tukea suomalaisen väestön terveyttä ja ennaltaehkäistä elintapasairauksia.
Ylihammaslääkäri varoittaa: ”Nikotiinipussit ja sähkötupakointi näkyvät jo nyt suun terveydessä”
Nikotiinipussien käyttö lisääntyy erityisesti työikäisillä miehillä ja naisilla. Nuorilla puolestaan sähkötupakointi on viidessä vuodessa jopa kolminkertaistunut. Se tiedetään jo, että nikotiinipussit ja sähkötupakat aiheuttavat suussa samankaltaisia muutoksia kuin perinteinen tupakointi. Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindblad varoittaa, että tuotteiden vaikutuksista suun terveyteen nähdään nyt vasta ensimmäiset merkit.
Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.
Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.
Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.