– Uupunut työntekijä on signaali siitä, että työyhteisö ei voi hyvin. Silloin jokin työyhteisössä, työssä tai johtamisessa vaatii korjaamista.
Työikäisten mielenterveysongelmat ja työuupumukset ovat lisääntyneet viime vuosina hurjaa vauhtia. Niistä on tullut merkittävä työkykyriski ja syy sairauspoissaoloihin.
Jokaista työnsä vuoksi sairastunutta työntekijää hoidetaan yksilöllisesti, mutta monet – varsinkin nuoret – äänestävät lopulta jaloillaan, jos he voivat huonosti työyhteisössään. Tilalle rekrytoidaan uusia tekijöitä, jotka edelleen mahdollisesti sairastuvat työperäisesti tai jatkavat matkaansa muihin työpaikkoihin.
– Työyhteisön tavoitteena pitäisi olla se, että työ auttaa ihmisiä voimaan entistä paremmin, Nuikki sanoo.
Katse yksilöistä työyhteisöihin
Nuikin mukaan organisaatioiden esihenkilöt ja henkilöstöhallinnot kääntyvät työterveyshuollon puoleen usein liian myöhään. Monet toivovat, että aika parantaa tai että ongelma menee ohi itsekseen.
– Se on harhaa – tilanne yleensä vain pahenee pitkittyessään.
Nuikin mielestä hoidon fokus pitäisikin siirtää yksilöistä työyhteisöjen tasolle.
– Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä juurisyitä ei ratkaista, korjata ja ennaltaehkäistä, Nuikki täydentää.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu työpaikkaselvitys, jossa selvitetään työpaikan olosuhteet. Mitä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät? Entä mitkä ovat työyhteisön vahvuudet ja voimavarat?
Työpaikkaselvityksiä tehdään melko harvoin, mutta sen sijaan monet organisaatiot järjestävät usein pulssi- ja hyvinvointikyselyitä. Myös niiden tuloksista on hyvä keskustella säännöllisesti työterveyshuollon kanssa.
– Usein käy ilmi, että esihenkilöt tarvitsevat tukea johtamistyöhönsä. Tähän tarpeeseen kannattaa vastata, sillä he ovat hyvin ratkaisevassa ja paineisessa roolissa, Nuikki sanoo.
Kun jokainen saa työskennellä omien vahvuuksiensa mukaan, työ itsessään motivoi. Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää. Nuikki kannustaa organisaatioita tukemaan esihenkilöiden työtä sillä, että tarjoaa heille koulutuksia, työnohjausta ja coachausta työsuhde-etuna. Nuikki suosittelee esihenkilöille erityisesti ryhmämuotoisia valmennuksia.
– Niissä esihenkilöt oppivat hyviä johtamisen käytäntöjä ja saavat vertaistukea toisiltaan. He voivat tukeutua toisiinsa varsinaisen valmennuksen jälkeenkin.
Työterveyspsykologin kanssa esihenkilö voi myös suunnitella erilaisia työpajoja työyhteisölle.
– Ei kannata tyytyä siihen, että meillä menee ihan ok. Sen sijaan on hyvä miettiä, miten työyhteisöstä tehdään kukoistava.
