Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista

Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Ihmisiä palaverissa toimistolla

Kaivostyöntekijän työ oli aikoinaan hengenvaarallinen. Hiilikaivosten kuiluihin saattoi kertyä myrkkykaasuja, joita ihmiset eivät kyenneet havaitsemaan tarpeeksi ajoissa. Sitten keksittiin, että kanarialintu toimii hyvänä hälyttimenä. Kun lintu lakkaa laulamasta tai pökertyy, kaivostyöntekijät tietävät, että työympäristö on muuttunut haitalliseksi. Kanarialinnun ansiosta he osasivat pelastautua ajoissa ulos kaivoksista.

Nykyajan kanarialintuja ovat työn vuoksi oireilevat, sairastuneet ja uupuneet työntekijät. He ovat hälyttimiä terveydelle vaarallisiksi muuttuneista työoloista. Näin vertaa Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki.

– Uupunut työntekijä on signaali siitä, että työyhteisö ei voi hyvin. Silloin jokin työyhteisössä, työssä tai johtamisessa vaatii korjaamista.

Työikäisten mielenterveysongelmat ja työuupumukset ovat lisääntyneet viime vuosina hurjaa vauhtia. Niistä on tullut merkittävä työkykyriski ja syy sairauspoissaoloihin.

Jokaista työnsä vuoksi sairastunutta työntekijää hoidetaan yksilöllisesti, mutta monet – varsinkin nuoret – äänestävät lopulta jaloillaan, jos he voivat huonosti työyhteisössään. Tilalle rekrytoidaan uusia tekijöitä, jotka edelleen mahdollisesti sairastuvat työperäisesti tai jatkavat matkaansa muihin työpaikkoihin.

– Työyhteisön tavoitteena pitäisi olla se, että työ auttaa ihmisiä voimaan entistä paremmin, Nuikki sanoo.

Katse yksilöistä työyhteisöihin

Nuikin mukaan organisaatioiden esihenkilöt ja henkilöstöhallinnot kääntyvät työterveyshuollon puoleen usein liian myöhään. Monet toivovat, että aika parantaa tai että ongelma menee ohi itsekseen.

– Se on harhaa – tilanne yleensä vain pahenee pitkittyessään.

Nuikin mielestä hoidon fokus pitäisikin siirtää yksilöistä työyhteisöjen tasolle.

– Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä juurisyitä ei ratkaista, korjata ja ennaltaehkäistä, Nuikki täydentää.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu työpaikkaselvitys, jossa selvitetään työpaikan olosuhteet. Mitä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät? Entä mitkä ovat työyhteisön vahvuudet ja voimavarat?

Työpaikkaselvityksiä tehdään melko harvoin, mutta sen sijaan monet organisaatiot järjestävät usein pulssi- ja hyvinvointikyselyitä. Myös niiden tuloksista on hyvä keskustella säännöllisesti työterveyshuollon kanssa.

– Usein käy ilmi, että esihenkilöt tarvitsevat tukea johtamistyöhönsä. Tähän tarpeeseen kannattaa vastata, sillä he ovat hyvin ratkaisevassa ja paineisessa roolissa, Nuikki sanoo.

Kun jokainen saa työskennellä omien vahvuuksiensa mukaan, työ itsessään motivoi. Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää. Nuikki kannustaa organisaatioita tukemaan esihenkilöiden työtä sillä, että tarjoaa heille koulutuksia, työnohjausta ja coachausta työsuhde-etuna. Nuikki suosittelee esihenkilöille erityisesti ryhmämuotoisia valmennuksia.

– Niissä esihenkilöt oppivat hyviä johtamisen käytäntöjä ja saavat vertaistukea toisiltaan. He voivat tukeutua toisiinsa varsinaisen valmennuksen jälkeenkin.

Työterveyspsykologin kanssa esihenkilö voi myös suunnitella erilaisia työpajoja työyhteisölle.

– Ei kannata tyytyä siihen, että meillä menee ihan ok. Sen sijaan on hyvä miettiä, miten työyhteisöstä tehdään kukoistava.

Jos esihenkilö ei puutu pikkupulmiin työyhteisössä, ongelmista pääsee kasvamaan isoja. Ei kannata odottaa, että työntekijä sairastuu työuupumukseen ja alkaa vasta sitten keventää hänen työtaakkaansa.

Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki

Pienillä teoilla suuri vaikutus

Mutta miten esihenkilö pystyy vaikuttamaan työyhteisön hyvinvointiin kovien tulospaineiden keskellä?

Nuikki vastaa, että arjen tasolla voi tehdä monia hyvinvointia lisääviä, pieniä asioita yhdessä työyhteisön kanssa. Työyhteisössä voidaan esimerkiksi käydä viikoittain läpi onnistumisia ja sopia yhteisistä pelisäännöistä kokouskäytänteissä ja työtehtävien priorisoinnissa.

– On ennakoivaa rakentaa sellaista työelämän kulttuuria, jossa puhutaan säännöllisesti työssä jaksamisesta ja työn kuormituksesta. Esihenkilön tehtävä on kysyä, miten työntekijät voivat.

Nuikki kehottaa kiinnittämään huomiota työyhteisön voimavaroihin. Mitä kaikkea hyvää työyhteisössä on? Miten näitä vahvuuksia pidetään yllä? Entä miten niitä voi hyödyntää kuormitustekijöiden hallitsemisessa?

– Usein vahvuudet ja voimavarat ovat myös keinoja ratkaista ongelmia, Nuikki sanoo.

Hän ehdottaakin työelämän suunnanmuutosta: sen sijaan, että tehdään kehityssuunnitelmia työntekijöiden heikkouksien korjaamiseen, keskityttäisiin heidän voimavaroihinsa ja jaettaisiin työtehtäviä niiden perusteella työyhteisön kesken.

– Kun jokainen saa työskennellä omien vahvuuksiensa mukaan, työ itsessään motivoi. Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää.

Kohti terveempää työelämää

Terveessä työelämässä työntekijä kokee, että hän kehittyy työssään, hänellä on esihenkilön tuki ja hän palautuu myös työaikana. Työ on sujuvaa, sillä on selkeät tavoitteet ja työkuorma pysyy ihmisen kokoisena. Työyhteisössä otetaan huomioon inhimillinen työkyvyn vaihtelu – se ei ole sataprosenttinen joka päivä.

– Jos työntekijän elämässä on meneillään jotain psykologisesti kuormittavaa, kuten avioero tai läheisen sairastuminen, kevennyksiä työhön kannattaa tehdä jo ennakoivasti, jotta työperäisiä, medikaalisia ongelmia ei pääse syntymään, Nuikki sanoo.

Hän nostaa esiin, että tutkitusti työelämän muutoksissa pärjäävät parhaiten yhteisölliset työyhteisöt. Esimerkiksi yhteinen huumori vähentää stressiä, lisää mielihyvää ja luo yhteistä liimaa työntekijöiden välille.

– Näistä kaikista pitää huolehtia – myös silloin, kun on rankkoja aikoja, muutoksia ja muutosneuvotteluita. Tulevaisuuden työelämässä on yhä merkittävämpää se, että työyhteisö toimii me-henkisesti. Yhteisöllisyys tuo työntekijöille resilienssiä, eli psyykkistä palautumiskykyä ja joustavuutta.

Kiivastahtisissa työyhteisöissä tarvitaan yhä enemmän joustavuutta ja myötäelämisen taitoja. Lisäksi yhteisöllisyyden kokemus sitouttaa työntekijöitä työpaikkaansa.

– Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset työyhteisössä puolestaan ovat terveydelle jopa haitallisempia kuin työpaikkakiusaaminen.

Terveessä työyhteisössä jokainen saa olla oma itsensä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki saavat päästellä sammakoita suustaan.

– Esihenkilöiden on puututtava epäasialliseen kommentointiin välittömästi ja kaikkien läsnä ollessa. Tämä luo psykologisesti turvallista työkulttuuria, Nuikki jatkaa.

Mikään ei muutu tai korjaannu työyhteisössä, jos ongelmia ei oteta puheeksi ja jos niihin ei puututa. Kun työyhteisö tuntuu turvalliselta, työntekijät uskaltavat sanoa ääneen pulmistaan – ajoissa.

Kaikki lähtee liikkeelle inhimillisyydestä. Nuikin mukaan inhimillisyys johtamisessa on sitä, että huomioi jokaisen psykologiset perustarpeet: tarvitsemme autonomiaa, hallinnan ja kyvykkyyden tunnetta sekä kokemusta siitä, että meistä pidetään ja olemme osa yhteisöä.

– Näistä kaikista pitää huolehtia – myös silloin, kun on rankkoja aikoja, muutoksia ja muutosneuvotteluita, Nuikki korostaa. Norsunluutornista johtamisen sijaan inhimillisyys tuo hyvinvointia työntekijöille. Jokainen esihenkilö on vaillinainen, ei osaa eikä tiedä kaikkea.

Yksi kysymys esihenkilön kannattaa esittää itselleen silloin tällöin: Tuoko työ tekijöilleen hyvinvointia?

– Jos vastaus on ei, kannattaa ryhtyä toimeen. Yksin ei kuitenkaan pidä jäädä, vaan tukea voi pyytää työterveyshuollon kumppanilta. Toimivia keinoja on hyvä sparrailla työterveyspsykologin kanssa.

Nuikin tärkein ohje esihenkilöille on, että mitä aiemmin ja ennakoivammin reagoi, sitä parempi.

– Kun mieleen tulee, pitäisikö tehdä jotain, niin yleensä pitää.

Nuikki palaa vertaukseensa kanarialinnuista hiilikaivoksissa. Hän toteaa, että esihenkilön ja työyhteisön kannattaa yhdessä miettiä, mitä jokainen voi tehdä kaikkien hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Jos onnistumme lisäämään työyhteisön hyvinvointia, jokaisen työntekijän tuottavuus kasvaa.


Parempi työkyky ja mielen hyvinvointi

Tutustu mielenterveyttä tukeviin työterveyspalveluihimme: Työterveyden lyhytpsykoterapiaan ja Mielen chat ja sparriin. Ota palvelut vaivattomasti yrityksesi käyttöön.

Tutustu Mielen hyvinvoinnin palveluihimme

 

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta Artikkeli

Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta

Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.

Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja Artikkeli

Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja

Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.

Työyhteisö toimistotöissä Artikkeli

Terve Työelämä -barometri: 47 % prosenttia pitää suomalaista työelämää terveenä

Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä Artikkeli

Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Kuljetus- ja logistiikka-ala on pitkien välimatkojen Suomessa merkittävä työllistäjä. Ammattikuljettajien hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehtiminen edellyttää erityisosaamista heidän tarpeistaan ja työn luonteesta johtuen. Tästä syystä Terveystalo perustaa nyt moniammatillisen liikennelääketieteen keskuksen palvelemaan kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Uudessa keskuksessa pyritään löytämään keinot vaikuttaa ammattikuljettajien suurimpiin terveysriskeihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille sekä elintapasairauksille.