Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Terveystalossa mielenterveysperusteiset diagnoosimäärät noudattelevat maailmanlaajuista kehitystä – ne ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden. Diagnoosimäärien kasvusta huolimatta mielenterveyteen liittyvien poissaolojen kehitys ei kuitenkaan ole muuttunut samassa suhteessa, vaan poissaolojen kasvu on työterveydessä vihdoin saatu pysähtymään. Tämä kertoo siitä, kuinka suuri merkitys oikein ajoitetusta lyhyestä psykoterapiajaksosta on.
– Terveystalon työterveysasiakkailla mielenterveysperusteisissa poissaoloissa on nähtävissä siirtymä pitkistä poissaolojaksoista lyhyisiin. Vaikka mielenterveysongelmat koskettavat yhä useampaa, mielen oireilu ei kroonistu, kun hoito päästään aloittamaan viiveettä. Tämä vähentää sairauspoissaoloja ja tuo siten selviä säästöjä. Tuoreimman selvityksen mukaan sairauspoissaolot vähenivät oikea-aikaisen hoidon ansiosta keskimäärin hieman yli 10 päivää työntekijää kohden, kertoo Terveystalon työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen.
Vaikka asiasta puhuminen arkipäiväistyy, vain osa hoitoa tarvitsevista hakee apua
Tutkimusten valossa vain noin 50 prosenttia niistä, jotka hyötyisivät hoidosta, hakeutuu siihen ajoissa. Tämä käy ilmi myös Terveystalon tuoreesta selvityksestä, sillä edellisiin tuloksiin nähden oireilu on useammalla henkilöllä jo ennättänyt edetä keskivaikeaksi. Kun tulevaisuus on epävarma, ihminen sinnittelee ja venyttää jaksamisen rajaa yhä kauemmaksi.
– Kun mieltä painaa, töissä sinnitellään, vaikka mieli ei olisikaan työkykyinen. Yhtä lailla työpanos voi kärsiä mieltä painavasta kotiasiasta, kuin kotiympäristö työasiasta. Jako työperäisten ja yksityiselämän mielenterveyteen vaikuttavien haasteiden välillä ei kuitenkaan ole enää merkittävä, sillä ongelmakirjo, joka vaikuttaa työhön, ei synny vain töissä tai töistä. Mielelle paino tuntuu joka tapauksessa, kuvaa Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.
Vaikuttavuutta tarkoituksenmukaisella hoidolla
Edelliseen selvitykseen verrattuna, lyhytpsykoterapian tuomat hyödyt ovat kasvaneet. Tämä on seurausta hoidon oikein kohdistumisesta.
– Edellisen selvityksen jälkeen olemme Terveystalossa tehneet systemaattista työtä sen eteen, jotta ammattilaisemme osaavat ottaa mielen asiat puheeksi ja ohjata psykoterapiahoidosta hyötyvät työterveysasiakkaamme mahdollisimman nopeasti vaikuttavimman Käypä hoito -suosituksen mukaisen hoidon pariin. Olemme onnistuneet nostamaan sisäistä lähettämisastetta tasaisesti ja tavoitteenamme on, että vuoteen 2026 mennessä 25 prosenttia lievän ja keskivaikean masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriön kanssa kamppailevista asiakkaistamme lähetetään työterveyden lyhytpsykoterapiaan, Komulainen toteaa.
Jotta mielenterveysperusteiset poissaolot onnistuttaisiin pitämään laskevalla trendillä, tarvitsemme lisää rohkeutta puhua mielenterveydestä ja puuttua haasteisiin varhaisessa vaiheessa. Ihmiset ovat taitavia peittämään huonoa oloansa ja esittämään, että kaikki on hyvin. Tällöin läheiset voivat olla tärkeä peili kuormituksen tunnistamisessa.
– Päästäksemme avaamaan mielen solmuja ennen kuin ne kiertyvät liian tiukalle, on uskallettava ottaa asia puheeksi matalalla kynnyksellä. Työelämän hyvinvoivien mielten rakentamisessa tarvitaankin meidän kaikkien; työnantajan, työntekijän ja työterveyden panosta, Komulainen täydentää.
* Selvityksen aineisto koostuu Terveystalon työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäynneistä vuosina 2019–2024. Selvitykseen on otettu mukaan asiakkaat, joilla on ollut Terveystaloon työterveyskytkös koko terapiaa edeltävän tarkastelujakson (3 kk), terapian ajan sekä terapian jälkeisen seuranta-ajan (6 tai 12 kk). Näin ollen selvityksessä on ollut mukana 17 920 työterveysasiakasta ja lyhytpsykoterapiakäyntejä yhteensä 163 539 kappaletta. Selvitys on toteutettu Toisiolain (41§) mukaisesti ja tiedot käsitelty tietoturvallisesti ilman yksilön tunnistamiseen mahdollistavia tunnisteita. Tuloksista selviää suhteellinen 45 prosentin alenema mielenterveyden diagnooseissa, muilla diagnooseilla 19 prosentin alenema sekä kaikilla diagnooseilla 37 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.
Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.
Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.