Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta
Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.
Terveystalon selvityksen* mukaan mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 40 prosenttia, kun työntekijöille tarjottiin mahdollisuus hyödyntää lyhytpsykoterapiaa osana työterveyttä. Myös muut sairauspoissaolot vähenivät: muilla diagnooseilla havaittiin 15 prosentin suhteellinen alenema ja kaikilla diagnooseilla 34 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa.
- Kaikki tämä kertoo siitä, että työterveyden lyhytpsykoterapia on vaikuttava sekä taloudellisesti kannattava hoitomuoto mielen haasteissa. Jo lyhyestäkin psykoterapiajaksosta on apua, sillä sairauspoissaolojen osuus työajasta alkaa vähentyä heti hoitojakson alussa. Keskimäärin sairauspoissaolot vähenivät 7,2 päivää työntekijää kohden terapian ansiosta, kommentoi Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Jukka Pitkänen.

Merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä: ne ovat myös työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa
Mielenterveyden häiriöt ovat olleet maailmanlaajuisesti kasvussa jo pitkään ja tällä hetkellä ne ovat työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa. Lisäksi merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä.
- Tutkimusnäyttö osoittaa, että mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa, ei vasta oireilun pitkityttyä tai kroonistuttua. Oikea-aikainen hoitoon pääsy vähentää tutkitusti mielenterveyspoissaolojen lisäksi inhimillistä kärsimystä ja vaikuttaa myönteisesti sekä koko työyhteisön jaksamiseen että yksilöön ja hänen perheeseensä. Vanhemman mielenterveys vaikuttaa aina lapsiin ja nuoriin, kommentoi Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.
Työterveyden lyhytpsykoterapialla helpotetaan valtakunnallista ruuhkaa ja mahdollistetaan Käypä Hoito -suosituksen mukainen hoito jo oman työterveyden piirissä
Suomessa psykoterapia toteutuu tyypillisesti pitkinä, noin 1–3 vuotta kestävänä ja valtiollisesti tuettuina Kelan kuntoutuspsykoterapiaprosesseina.
- Viime vuosina haasteina ovat kuitenkin olleet mielenterveyden ongelmien kasvu, perusterveydenhuollon resurssien niukkuus ja hoidon tarpeessa olevien ohjautumisen lisääntyminen melko suoraan kuntoutuspsykoterapian äärelle. Työterveyden lyhytpsykoterapialla olemme helpottaneet osaltamme valtakunnallista ruuhkaa sekä vaikutamme siihen, että Kelan pitkiin kuntoutuspsykoterapioihin ohjautuisivat henkilöt, joille pitkä kuntoutus on tarpeen. Kaikki keinot puuttua mielenterveyden haasteisiin toimivalla tavalla ja nopeasti ovat tässä ajassa erityisen tärkeitä, Tuija Turunen jatkaa.
Terveystalon vuonna 2017 luoma työterveyden lyhytpsykoterapiamalli mahdollistaa sen, että työterveyden asiakkaat saavat laadukasta Käypä Hoito -suosituksen mukaista hoitoa jo saman organisaation sisällä ilman välitöntä tarvetta hakeutua toisaalle mielenterveyden palveluiden piiriin.
- Lyhytpsykoterapiamalli on myös toiminut suunnannäyttäjänä siinä, miten vaikuttava hoito, työterveyden moniammatillinen työ sekä tuki työssä jaksamiseen tai työhön palaamiseen yhdistetään, Jukka Pitkänen päättää.

Työterveyden lyhytpsykoterapia: mistä on kyse?
- Osana mielenterveyden hyvää hoitoa Terveystalo käynnisti vuonna 2017 mallin, jossa työterveyden asiakasyritykset voivat mahdollistaa lyhytpsykoterapiajakson työntekijöilleen.
- Lyhytpsykoterapia voi sisältyä Terveystalossa muun muassa työterveyssopimuksiin tai työnantajan vakuutus voi kattaa hoitojakson.
- Tarpeen tunnistamisen jälkeen hoidosta vastaava työterveyslääkäri tekee lähetteen lyhytpsykoterapiaan, joka käynnistyy keskimäärin kolmen viikon sisällä lähetteen tekemisestä. Joissain tapauksissa myös työterveyspsykologi voi tehdä lähetteen yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa.
- Lyhytpsykoterapian suositeltu kesto on 10–20 käyntiä: keskimääräinen pituus on ollut 12 tapaamista. Työterveyden lyhytpsykoterapia on tavoitteellinen ja aktiivinen hoitojakso, jonka toteuttaa aina psykoterapeutti joko lähi- tai etävastaanottona.
- Hoidon vaikuttavuutta seurataan hoitojakson alussa ja lopussa CORE-OM ja BDI-kyselyillä, joita käytetään yleisesti psykoterapiatutkimuksessa.
- Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä, joka saa myös psykoterapeutin palautteen jaksosta.
- Psykoterapia on ihmisen psyykkisen terveyden, työkykyisyyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävä psykologinen hoitomuoto, jossa keskeinen menetelmä on keskustelu psykoterapeutin kanssa.
*Selvityksen aineisto koostuu Terveystalon työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäynneistä vuosina 2000–2022. Selvitykseen on otettu mukaan asiakkaat, joilla on ollut Terveystaloon työterveyskytkös koko terapiaa edeltävän tarkastelujakson (3 kk), terapian ajan sekä terapian jälkeisen seuranta-ajan (3 kk). Näin ollen selvityksessä on ollut mukana 9 109 työterveysasiakasta ja lyhytpsykoterapiakäyntejä yhteensä 72 296 kappaletta. Selvitys on toteutettu Toisiolain (41§) mukaisesti ja tiedot käsitelty tietoturvallisesti ilman yksilön tunnistamiseen mahdollistavia tunnisteita.
Tuloksista selviää suhteellinen 40 prosentin alenema mielenterveyden diagnooseissa, muilla diagnooseilla 15 prosentin alenema sekä kaikilla diagnooseilla 34 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa. Hoidon vaikuttavuutta seurataan myös hoitojakson alussa ja lopussa CORE-OM ja BDI-kyselyillä. BDI-masennuskyselyn mukaan lyhytpsykoterapiaa saaneiden työntekijöiden mielialaoireet ovat lievittyneet hoitojakson aikana keskimäärin lievien masennusoireiden tasolta normaaleihin viitearvoihin. Laajempaa psyykkistä hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta mittaavan CORE-OM-kyselyn perusteella psyykkiset oireet vähentyivät ja toimintakyky sekä koettu hyvinvointi lisääntyivät merkittävästi.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää aiheesta
Ylivilkas lapsi – käytännön vinkkejä arjen haastaviin tilanteisiin
Kun lapsi ajautuu tunnekuohujen valtaan tai kärsii keskittymisvaikeuksista, vanhemmat tuntevat olonsa usein neuvottomaksi. Terveystalon lastenpsykiatrian erikois- ja vastuulääkäri Kirsi Kakko kertoo, miten pienetkin muutokset voivat helpottaa perheiden arkea.
Syöksylaskija Elian Lehto: Mielen hyvinvointi on tässä lajissa kaikki kaikessa
Urheilussa fyysiset ominaisuudet eivät aina riitä viemään loppuun asti – huipulla erot suorituksissa syntyvät usein pään sisällä. Tämän tietää myös syöksylaskija Elian Lehto, 26.
Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.