Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta
Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.
Terveystalon selvityksen* mukaan mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 40 prosenttia, kun työntekijöille tarjottiin mahdollisuus hyödyntää lyhytpsykoterapiaa osana työterveyttä. Myös muut sairauspoissaolot vähenivät: muilla diagnooseilla havaittiin 15 prosentin suhteellinen alenema ja kaikilla diagnooseilla 34 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa.
- Kaikki tämä kertoo siitä, että työterveyden lyhytpsykoterapia on vaikuttava sekä taloudellisesti kannattava hoitomuoto mielen haasteissa. Jo lyhyestäkin psykoterapiajaksosta on apua, sillä sairauspoissaolojen osuus työajasta alkaa vähentyä heti hoitojakson alussa. Keskimäärin sairauspoissaolot vähenivät 7,2 päivää työntekijää kohden terapian ansiosta, kommentoi Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Jukka Pitkänen.
Merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä: ne ovat myös työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa
Mielenterveyden häiriöt ovat olleet maailmanlaajuisesti kasvussa jo pitkään ja tällä hetkellä ne ovat työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa. Lisäksi merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä.
- Tutkimusnäyttö osoittaa, että mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa, ei vasta oireilun pitkityttyä tai kroonistuttua. Oikea-aikainen hoitoon pääsy vähentää tutkitusti mielenterveyspoissaolojen lisäksi inhimillistä kärsimystä ja vaikuttaa myönteisesti sekä koko työyhteisön jaksamiseen että yksilöön ja hänen perheeseensä. Vanhemman mielenterveys vaikuttaa aina lapsiin ja nuoriin, kommentoi Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.
Työterveyden lyhytpsykoterapialla helpotetaan valtakunnallista ruuhkaa ja mahdollistetaan Käypä Hoito -suosituksen mukainen hoito jo oman työterveyden piirissä
Suomessa psykoterapia toteutuu tyypillisesti pitkinä, noin 1–3 vuotta kestävänä ja valtiollisesti tuettuina Kelan kuntoutuspsykoterapiaprosesseina.
- Viime vuosina haasteina ovat kuitenkin olleet mielenterveyden ongelmien kasvu, perusterveydenhuollon resurssien niukkuus ja hoidon tarpeessa olevien ohjautumisen lisääntyminen melko suoraan kuntoutuspsykoterapian äärelle. Työterveyden lyhytpsykoterapialla olemme helpottaneet osaltamme valtakunnallista ruuhkaa sekä vaikutamme siihen, että Kelan pitkiin kuntoutuspsykoterapioihin ohjautuisivat henkilöt, joille pitkä kuntoutus on tarpeen. Kaikki keinot puuttua mielenterveyden haasteisiin toimivalla tavalla ja nopeasti ovat tässä ajassa erityisen tärkeitä, Tuija Turunen jatkaa.
Terveystalon vuonna 2017 luoma työterveyden lyhytpsykoterapiamalli mahdollistaa sen, että työterveyden asiakkaat saavat laadukasta Käypä Hoito -suosituksen mukaista hoitoa jo saman organisaation sisällä ilman välitöntä tarvetta hakeutua toisaalle mielenterveyden palveluiden piiriin.
- Lyhytpsykoterapiamalli on myös toiminut suunnannäyttäjänä siinä, miten vaikuttava hoito, työterveyden moniammatillinen työ sekä tuki työssä jaksamiseen tai työhön palaamiseen yhdistetään, Jukka Pitkänen päättää.
Työterveyden lyhytpsykoterapia: mistä on kyse?
- Osana mielenterveyden hyvää hoitoa Terveystalo käynnisti vuonna 2017 mallin, jossa työterveyden asiakasyritykset voivat mahdollistaa lyhytpsykoterapiajakson työntekijöilleen.
- Lyhytpsykoterapia voi sisältyä Terveystalossa muun muassa työterveyssopimuksiin tai työnantajan vakuutus voi kattaa hoitojakson.
- Tarpeen tunnistamisen jälkeen hoidosta vastaava työterveyslääkäri tekee lähetteen lyhytpsykoterapiaan, joka käynnistyy keskimäärin kolmen viikon sisällä lähetteen tekemisestä. Joissain tapauksissa myös työterveyspsykologi voi tehdä lähetteen yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa.
- Lyhytpsykoterapian suositeltu kesto on 10–20 käyntiä: keskimääräinen pituus on ollut 12 tapaamista. Työterveyden lyhytpsykoterapia on tavoitteellinen ja aktiivinen hoitojakso, jonka toteuttaa aina psykoterapeutti joko lähi- tai etävastaanottona.
- Hoidon vaikuttavuutta seurataan hoitojakson alussa ja lopussa CORE-OM ja BDI-kyselyillä, joita käytetään yleisesti psykoterapiatutkimuksessa.
- Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä, joka saa myös psykoterapeutin palautteen jaksosta.
- Psykoterapia on ihmisen psyykkisen terveyden, työkykyisyyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävä psykologinen hoitomuoto, jossa keskeinen menetelmä on keskustelu psykoterapeutin kanssa.
*Selvityksen aineisto koostuu Terveystalon työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäynneistä vuosina 2000–2022. Selvitykseen on otettu mukaan asiakkaat, joilla on ollut Terveystaloon työterveyskytkös koko terapiaa edeltävän tarkastelujakson (3 kk), terapian ajan sekä terapian jälkeisen seuranta-ajan (3 kk). Näin ollen selvityksessä on ollut mukana 9 109 työterveysasiakasta ja lyhytpsykoterapiakäyntejä yhteensä 72 296 kappaletta. Selvitys on toteutettu Toisiolain (41§) mukaisesti ja tiedot käsitelty tietoturvallisesti ilman yksilön tunnistamiseen mahdollistavia tunnisteita.
Tuloksista selviää suhteellinen 40 prosentin alenema mielenterveyden diagnooseissa, muilla diagnooseilla 15 prosentin alenema sekä kaikilla diagnooseilla 34 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa. Hoidon vaikuttavuutta seurataan myös hoitojakson alussa ja lopussa CORE-OM ja BDI-kyselyillä. BDI-masennuskyselyn mukaan lyhytpsykoterapiaa saaneiden työntekijöiden mielialaoireet ovat lievittyneet hoitojakson aikana keskimäärin lievien masennusoireiden tasolta normaaleihin viitearvoihin. Laajempaa psyykkistä hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta mittaavan CORE-OM-kyselyn perusteella psyykkiset oireet vähentyivät ja toimintakyky sekä koettu hyvinvointi lisääntyivät merkittävästi.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää aiheesta
Muistisairaudet yleistyvät Suomessa: Alzheimerin taudin hoidossa on alkamassa uusi aikakausi
Terveystalo aloittaa ensimmäisenä Pohjoismaissa uuden hoidon Alzheimerin tautiin.
Tutkimusnäyttö yllättää: Näin mieli vaikuttaa vaihdevuosioireisiin
Uusien hoitosuositusten mukaan psykologinen tuki voi auttaa vaihdevuosissa paitsi mielen hyvinvointiin myös esimerkiksi kuumiin aaltoihin. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.