Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta
Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.
Terveystalon selvityksen* mukaan mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 40 prosenttia, kun työntekijöille tarjottiin mahdollisuus hyödyntää lyhytpsykoterapiaa osana työterveyttä. Myös muut sairauspoissaolot vähenivät: muilla diagnooseilla havaittiin 15 prosentin suhteellinen alenema ja kaikilla diagnooseilla 34 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa.
- Kaikki tämä kertoo siitä, että työterveyden lyhytpsykoterapia on vaikuttava sekä taloudellisesti kannattava hoitomuoto mielen haasteissa. Jo lyhyestäkin psykoterapiajaksosta on apua, sillä sairauspoissaolojen osuus työajasta alkaa vähentyä heti hoitojakson alussa. Keskimäärin sairauspoissaolot vähenivät 7,2 päivää työntekijää kohden terapian ansiosta, kommentoi Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Jukka Pitkänen.
Merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä: ne ovat myös työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa
Mielenterveyden häiriöt ovat olleet maailmanlaajuisesti kasvussa jo pitkään ja tällä hetkellä ne ovat työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa. Lisäksi merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä.
- Tutkimusnäyttö osoittaa, että mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa, ei vasta oireilun pitkityttyä tai kroonistuttua. Oikea-aikainen hoitoon pääsy vähentää tutkitusti mielenterveyspoissaolojen lisäksi inhimillistä kärsimystä ja vaikuttaa myönteisesti sekä koko työyhteisön jaksamiseen että yksilöön ja hänen perheeseensä. Vanhemman mielenterveys vaikuttaa aina lapsiin ja nuoriin, kommentoi Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.
Työterveyden lyhytpsykoterapialla helpotetaan valtakunnallista ruuhkaa ja mahdollistetaan Käypä Hoito -suosituksen mukainen hoito jo oman työterveyden piirissä
Suomessa psykoterapia toteutuu tyypillisesti pitkinä, noin 1–3 vuotta kestävänä ja valtiollisesti tuettuina Kelan kuntoutuspsykoterapiaprosesseina.
- Viime vuosina haasteina ovat kuitenkin olleet mielenterveyden ongelmien kasvu, perusterveydenhuollon resurssien niukkuus ja hoidon tarpeessa olevien ohjautumisen lisääntyminen melko suoraan kuntoutuspsykoterapian äärelle. Työterveyden lyhytpsykoterapialla olemme helpottaneet osaltamme valtakunnallista ruuhkaa sekä vaikutamme siihen, että Kelan pitkiin kuntoutuspsykoterapioihin ohjautuisivat henkilöt, joille pitkä kuntoutus on tarpeen. Kaikki keinot puuttua mielenterveyden haasteisiin toimivalla tavalla ja nopeasti ovat tässä ajassa erityisen tärkeitä, Tuija Turunen jatkaa.
Terveystalon vuonna 2017 luoma työterveyden lyhytpsykoterapiamalli mahdollistaa sen, että työterveyden asiakkaat saavat laadukasta Käypä Hoito -suosituksen mukaista hoitoa jo saman organisaation sisällä ilman välitöntä tarvetta hakeutua toisaalle mielenterveyden palveluiden piiriin.
- Lyhytpsykoterapiamalli on myös toiminut suunnannäyttäjänä siinä, miten vaikuttava hoito, työterveyden moniammatillinen työ sekä tuki työssä jaksamiseen tai työhön palaamiseen yhdistetään, Jukka Pitkänen päättää.
Työterveyden lyhytpsykoterapia: mistä on kyse?
- Osana mielenterveyden hyvää hoitoa Terveystalo käynnisti vuonna 2017 mallin, jossa työterveyden asiakasyritykset voivat mahdollistaa lyhytpsykoterapiajakson työntekijöilleen.
- Lyhytpsykoterapia voi sisältyä Terveystalossa muun muassa työterveyssopimuksiin tai työnantajan vakuutus voi kattaa hoitojakson.
- Tarpeen tunnistamisen jälkeen hoidosta vastaava työterveyslääkäri tekee lähetteen lyhytpsykoterapiaan, joka käynnistyy keskimäärin kolmen viikon sisällä lähetteen tekemisestä. Joissain tapauksissa myös työterveyspsykologi voi tehdä lähetteen yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa.
- Lyhytpsykoterapian suositeltu kesto on 10–20 käyntiä: keskimääräinen pituus on ollut 12 tapaamista. Työterveyden lyhytpsykoterapia on tavoitteellinen ja aktiivinen hoitojakso, jonka toteuttaa aina psykoterapeutti joko lähi- tai etävastaanottona.
- Hoidon vaikuttavuutta seurataan hoitojakson alussa ja lopussa CORE-OM ja BDI-kyselyillä, joita käytetään yleisesti psykoterapiatutkimuksessa.
- Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä, joka saa myös psykoterapeutin palautteen jaksosta.
- Psykoterapia on ihmisen psyykkisen terveyden, työkykyisyyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävä psykologinen hoitomuoto, jossa keskeinen menetelmä on keskustelu psykoterapeutin kanssa.
Jaksaa, jaksaa – ensi kuussa helpottaa! Jätetään työelämän kalleimmat lauseet historiaan:
*Selvityksen aineisto koostuu Terveystalon työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäynneistä vuosina 2000–2022. Selvitykseen on otettu mukaan asiakkaat, joilla on ollut Terveystaloon työterveyskytkös koko terapiaa edeltävän tarkastelujakson (3 kk), terapian ajan sekä terapian jälkeisen seuranta-ajan (3 kk). Näin ollen selvityksessä on ollut mukana 9 109 työterveysasiakasta ja lyhytpsykoterapiakäyntejä yhteensä 72 296 kappaletta. Selvitys on toteutettu Toisiolain (41§) mukaisesti ja tiedot käsitelty tietoturvallisesti ilman yksilön tunnistamiseen mahdollistavia tunnisteita.
Tuloksista selviää suhteellinen 40 prosentin alenema mielenterveyden diagnooseissa, muilla diagnooseilla 15 prosentin alenema sekä kaikilla diagnooseilla 34 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa. Hoidon vaikuttavuutta seurataan myös hoitojakson alussa ja lopussa CORE-OM ja BDI-kyselyillä. BDI-masennuskyselyn mukaan lyhytpsykoterapiaa saaneiden työntekijöiden mielialaoireet ovat lievittyneet hoitojakson aikana keskimäärin lievien masennusoireiden tasolta normaaleihin viitearvoihin. Laajempaa psyykkistä hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta mittaavan CORE-OM-kyselyn perusteella psyykkiset oireet vähentyivät ja toimintakyky sekä koettu hyvinvointi lisääntyivät merkittävästi.
Lue lisää aiheesta
Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää
Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.
Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.
Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen
Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.
Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa
Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.
Enemmän terveyttä ja tyytyväisyyttä: hoidon jatkuvuus on Terveystalossa erinomaisella tasolla
Terveystalo raportoi tiettävästi ensimmäisenä terveydenhuollon toimijana hoidon jatkuvuuden toteutumista. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon tuloksia ja lisää sekä asiakkaan että ammattilaisen tyytyväisyyttä.
Tapaturman sattuessa nopea ohjaus työterveyteen tukee työhön paluuta
Tapaturmattomuuden eteen on suomalaisissa organisaatioissa tehty systemaattista työtä jo vuosien ajan. Terveystalonkin tilastoista selviää, että tapaturmiin liittyvien poissaolojen määrä on laskenut vuosittain ja vuonna 2022 työtapaturmat aiheuttivat 9 % vähemmän poissaoloja mitä vuonna 2021. Itse tapaturmiin liittyvien poissaolojen lasku ei ole aivan yhtä suurta, sillä hybridityön yleistyttyä tapaturmia sattuu myös etätyössä, mutta useimmiten näitä ei voida laskea työtapaturmiksi. Vahingon sattuessa on tärkeä varmistaa tapaturman akuutin hoidon jälkeen potilaan ohjaus työterveyteen, jotta voidaan arvioida työkykyisyys ja laatia työhön paluusuunnitelma.