Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta
Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.
Terveystalon selvityksen* mukaan mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 40 prosenttia, kun työntekijöille tarjottiin mahdollisuus hyödyntää lyhytpsykoterapiaa osana työterveyttä. Myös muut sairauspoissaolot vähenivät: muilla diagnooseilla havaittiin 15 prosentin suhteellinen alenema ja kaikilla diagnooseilla 34 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa.
- Kaikki tämä kertoo siitä, että työterveyden lyhytpsykoterapia on vaikuttava sekä taloudellisesti kannattava hoitomuoto mielen haasteissa. Jo lyhyestäkin psykoterapiajaksosta on apua, sillä sairauspoissaolojen osuus työajasta alkaa vähentyä heti hoitojakson alussa. Keskimäärin sairauspoissaolot vähenivät 7,2 päivää työntekijää kohden terapian ansiosta, kommentoi Terveystalon työterveyshuollon ylilääkäri Jukka Pitkänen.
Merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä: ne ovat myös työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa
Mielenterveyden häiriöt ovat olleet maailmanlaajuisesti kasvussa jo pitkään ja tällä hetkellä ne ovat työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa. Lisäksi merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä.
- Tutkimusnäyttö osoittaa, että mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa, ei vasta oireilun pitkityttyä tai kroonistuttua. Oikea-aikainen hoitoon pääsy vähentää tutkitusti mielenterveyspoissaolojen lisäksi inhimillistä kärsimystä ja vaikuttaa myönteisesti sekä koko työyhteisön jaksamiseen että yksilöön ja hänen perheeseensä. Vanhemman mielenterveys vaikuttaa aina lapsiin ja nuoriin, kommentoi Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.
Työterveyden lyhytpsykoterapialla helpotetaan valtakunnallista ruuhkaa ja mahdollistetaan Käypä Hoito -suosituksen mukainen hoito jo oman työterveyden piirissä
Suomessa psykoterapia toteutuu tyypillisesti pitkinä, noin 1–3 vuotta kestävänä ja valtiollisesti tuettuina Kelan kuntoutuspsykoterapiaprosesseina.
- Viime vuosina haasteina ovat kuitenkin olleet mielenterveyden ongelmien kasvu, perusterveydenhuollon resurssien niukkuus ja hoidon tarpeessa olevien ohjautumisen lisääntyminen melko suoraan kuntoutuspsykoterapian äärelle. Työterveyden lyhytpsykoterapialla olemme helpottaneet osaltamme valtakunnallista ruuhkaa sekä vaikutamme siihen, että Kelan pitkiin kuntoutuspsykoterapioihin ohjautuisivat henkilöt, joille pitkä kuntoutus on tarpeen. Kaikki keinot puuttua mielenterveyden haasteisiin toimivalla tavalla ja nopeasti ovat tässä ajassa erityisen tärkeitä, Tuija Turunen jatkaa.
Terveystalon vuonna 2017 luoma työterveyden lyhytpsykoterapiamalli mahdollistaa sen, että työterveyden asiakkaat saavat laadukasta Käypä Hoito -suosituksen mukaista hoitoa jo saman organisaation sisällä ilman välitöntä tarvetta hakeutua toisaalle mielenterveyden palveluiden piiriin.
- Lyhytpsykoterapiamalli on myös toiminut suunnannäyttäjänä siinä, miten vaikuttava hoito, työterveyden moniammatillinen työ sekä tuki työssä jaksamiseen tai työhön palaamiseen yhdistetään, Jukka Pitkänen päättää.
Työterveyden lyhytpsykoterapia: mistä on kyse?
- Osana mielenterveyden hyvää hoitoa Terveystalo käynnisti vuonna 2017 mallin, jossa työterveyden asiakasyritykset voivat mahdollistaa lyhytpsykoterapiajakson työntekijöilleen.
- Lyhytpsykoterapia voi sisältyä Terveystalossa muun muassa työterveyssopimuksiin tai työnantajan vakuutus voi kattaa hoitojakson.
- Tarpeen tunnistamisen jälkeen hoidosta vastaava työterveyslääkäri tekee lähetteen lyhytpsykoterapiaan, joka käynnistyy keskimäärin kolmen viikon sisällä lähetteen tekemisestä. Joissain tapauksissa myös työterveyspsykologi voi tehdä lähetteen yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa.
- Lyhytpsykoterapian suositeltu kesto on 10–20 käyntiä: keskimääräinen pituus on ollut 12 tapaamista. Työterveyden lyhytpsykoterapia on tavoitteellinen ja aktiivinen hoitojakso, jonka toteuttaa aina psykoterapeutti joko lähi- tai etävastaanottona.
- Hoidon vaikuttavuutta seurataan hoitojakson alussa ja lopussa CORE-OM ja BDI-kyselyillä, joita käytetään yleisesti psykoterapiatutkimuksessa.
- Hoitovastuu säilyy työterveyslääkärillä, joka saa myös psykoterapeutin palautteen jaksosta.
- Psykoterapia on ihmisen psyykkisen terveyden, työkykyisyyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävä psykologinen hoitomuoto, jossa keskeinen menetelmä on keskustelu psykoterapeutin kanssa.
*Selvityksen aineisto koostuu Terveystalon työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäynneistä vuosina 2000–2022. Selvitykseen on otettu mukaan asiakkaat, joilla on ollut Terveystaloon työterveyskytkös koko terapiaa edeltävän tarkastelujakson (3 kk), terapian ajan sekä terapian jälkeisen seuranta-ajan (3 kk). Näin ollen selvityksessä on ollut mukana 9 109 työterveysasiakasta ja lyhytpsykoterapiakäyntejä yhteensä 72 296 kappaletta. Selvitys on toteutettu Toisiolain (41§) mukaisesti ja tiedot käsitelty tietoturvallisesti ilman yksilön tunnistamiseen mahdollistavia tunnisteita.
Tuloksista selviää suhteellinen 40 prosentin alenema mielenterveyden diagnooseissa, muilla diagnooseilla 15 prosentin alenema sekä kaikilla diagnooseilla 34 prosentin suhteellinen alenema sairauspoissaoloissa. Hoidon vaikuttavuutta seurataan myös hoitojakson alussa ja lopussa CORE-OM ja BDI-kyselyillä. BDI-masennuskyselyn mukaan lyhytpsykoterapiaa saaneiden työntekijöiden mielialaoireet ovat lievittyneet hoitojakson aikana keskimäärin lievien masennusoireiden tasolta normaaleihin viitearvoihin. Laajempaa psyykkistä hyvinvointia ja hoidon vaikuttavuutta mittaavan CORE-OM-kyselyn perusteella psyykkiset oireet vähentyivät ja toimintakyky sekä koettu hyvinvointi lisääntyivät merkittävästi.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää aiheesta
Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.