Terve työelämä barometri 2026: Kasvava kuormitus haastaa työelämää, ratkaisu löytyy yhteisöllisyydestä

Vaikka työelämän terveydestä kertova kokonaisarvio parani, kuormitus pysyy kovana. Jopa 80 % vastaajista on samaa mieltä barometrin väittämän “työelämä on entistä kuormittavampaa” kanssa. Erityisesti pienemmissä ja keskisuurissa yrityksissä barometrin kuvaama yhdistelmä parempi yleiskuva, mutta kova kuormitus, näkyy arjessa nopeasti. Kun avainhenkilö kuormittuu, vaikutus ei jää yksittäiseksi ilmiöksi, vaan heijastuu koko yrityksen sujuvuuteen, tuloksellisuuteen ja ihmisten jaksamiseen.

– Suurin osa meistä työelämässä pidempään olleista tunnistaa ilmiön, jota kutsutaan intensifikaatioksi: tekemisen tahti on kiihtynyt ja vaatimukset kasvaneet. Tehdään enemmän, nopeammin ja usein samaan aikaan, ilman että aikaa tai resursseja lisätään. Tämä lisää kuormituksen kokemusta ja haastaa sekä organisaatioita että yksilöitä löytämään uusia tapoja varmistaa, että säilymme toimintakykyisinä, sanoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Annamari Heikkilä.

Työelämän kiihtyvän rytmin kanssa samaan aikaan työelämäkeskusteluun ja -tutkimukseen on noussut vahvasti psykologinen turvallisuus, joka ei korosta yksilön sisäisiä ominaisuuksia vaan yhteisön kykyä luoda turvallinen sosiaalinen perusta. Heikkilän mukaan on tuskin sattumaa, että nämä ilmiöt kulkevat käsi kädessä.

– Kyse ei ole kevyestä viihtyvyystekijästä, vaan tekijästä, jonka on todettu ennustavan parempaa oppimista, reflektiokykyä, innovatiivisuutta ja yhteistä suorituskykyä. Työelämässä on aina jännitteitä ja ristiriitoja, jotka voivat olla yhtä aikaa totta: työn tahti kiihtyy, ja samalla suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää ja tervettä. Psykologinen turvallisuus tarjoaa yhden keskeisen linssin näiden jännitteiden tarkasteluun.

Tiiviissä työyhteisössä arjen vahvuus on päätösten läheisyys ja siksi oma työpaikka koetaan terveemmäksi

Yksi barometrin tärkeimmistä havainnoista pienempien työyhteisöjen kannalta on, että vaikka vain 48 % pitää työelämää yleisesti terveenä, 68 % kokee oman organisaationsa terveeksi. Tämä ero yleisen ja oman kokemuksen välillä kertoo, että työpaikat pystyvät vaikuttamaan omaan arkeensa ja mitä tiiviimmästä työyhteisöstä on kyse, sitä nopeammin vaikutus näkyy.

– Pienemmissä työyhteisöissä on helpompi käydä arkisia keskusteluja ja pitää hierarkia matalampana. Terveyttä lisäävät esimerkiksi se, että päätöksenteko ei karkaa kauas arjesta, työn sujuvuutta voidaan korjata nopeasti ja pelisäännöt ovat helpommin yhteisesti sovittavissa, Heikkilä kertoo.

Kuormitus syntyy työn kasautumisesta

Barometrin avoimissa vastauksissa työelämän epäterveellisyyttä perustellaan usein sillä, että työ keskittyy harvemmille ja tunnollisimmat kuormittuvat liikaa. 
”Suomi on erikoinen paikka, meillä tehokkaasta suoriutumisesta palkitaan kasvavalla työmäärällä”, totesi eräs vastaaja avoimissa vastauksissa.

Mitä tiiviimmästä työyhteisöstä on kyse, sitä helpommin tapahtuu työn kasautumista ja vaikutus näkyy nopeammin. Toisaalta barometrin vastauksissa on löydettävissä myös suojatekijöitä: 74 % on sitä mieltä, että Suomi on kansainvälisesti vertailtuna hyvä paikka työntekijälle. Jos rakennamme arjesta toimivaa, meillä on hyvät edellytykset pitää kiinni osaajista.

– Tämä on itseasiassa yleisinhimillinen ilmiö kaikkialla maailmassa, sillä aina on niitä, jotka kantavat enemmän vastuuta ja joustavat. Jotta työmäärä on kaikille mielekäs, on tärkeää, että suorituksen johtamista tehdään arjessa jatkuvasti. Koskaan emme tule pääsemään sellaiseen tilanteeseen, että ihmisten taidoissa, kyvyissä ja elämäntilanteissa ei olisi sellaista vaihtelua, että työmäärät voisivat olla täysin samat kaikille. Tärkeintä onkin johtaa reilusti, ei tasapäistävästi ja käydä avointa keskustelua työmääristä tiimien kanssa, Heikkilä neuvoo.

Juuri näissä tilanteissa ennaltaehkäisevä ote korostuu myös työterveyshuoltoyhteistyössä.

– Kun työkuormaa, työn rakenteita ja arjen käytäntöjä tarkastellaan yhdessä riittävän varhain, on mahdollista tunnistaa kuormituksen kasaantumista ja siihen liittyviä riskejä ennen kuin ne näkyvät työkyvyn heikkenemisenä. Työtä kannattaa kehittää aktiivisesti yhdessä, sillä silloin säästetään monta euroa ja varmistetaan sekä ihmisten että organisaatioiden toimintakyky myös tulevaisuudessa, Heikkilä toteaa.

Barometri kertoo myös suunnan, kuinka johtaa kuormitusta

Barometrissa selvitettiin myös, mitkä teemat tarjoavat eniten mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Kolme selkeää kärkeä olivat jatkuvan oppimisen tukeminen, teknologinen kehitys ja työilmapiiri ja yhteisöllisyys. Organisaatioiden johdolle tämä on hyvä muistutus: kuormitusta ei ratkaista yksilöä vahvistamalla, vaan rakentamalla arkeen rakenteita, jotka tukevat oppimista, yhteisöllisyyttä ja sujuvuutta.

– Yksi tärkeimmistä rakenteista kuormituksen ehkäisemiseksi ovat hyvin määritellyt työroolit: kun ihminen tietää mitä häneltä odotetaan ja mistä häntä palkitaan, säilyy hallinnantunne, mikä suojaa kuormitukselta. Nykytyöelämässä roolitkin muuttuvat eikä riitä, että ne kerran määritellään, vaan niistä on hyvä käydä säännöllisesti dialogia esihenkilön ja työntekijän kesken, Heikkilä kertoo.

Heikkilän mukaan toinen tärkeä suojaava rakenne on toimiva tiimityö ja merkityksellinen vuorovaikutus.

– Laadukas keskustelu varmistaa, että ihmiset voivat hyvin ja oppivat. Työelämän hektisyyteen on olemassa oleva tehokas lääke: kiiretön yhteinen aika, sen arvon nostaminen on konkreettinen johtamisteko, joka taatusti kannattaa.