Työkyky ei ole joko–tai: työn muokkaaminen yleistyi tammi–kesäkuussa 2026

Terveystalon Näin Suomi voi -analyysin mukaan sairauspoissaoloja kertyi alkuvuonna 2026 vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Samalla työkykyä tukevien vaihtoehtojen, kuten korvaavan ja kevennetyn työn sekä osasairauspäivärahan, käyttö yleistyi.

Sairauspoissaoloja kertyi aiempaa vähemmän 

Terveystalon työterveysasiakkaiden sairauspoissaoloja kertyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla keskimäärin 4,7 päivää henkilöä kohden, mikä oli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

Suurin muutos nähtiin infektioista johtuvissa sairauspoissaoloissa, jotka vähenivät 21 prosenttia edellisvuodesta. Infektioiden kausivaihtelu selittää osan sairauspoissaolojen kokonaisvähenemästä. Myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä tapaturmista johtuvia poissaoloja kertyi edellisvuotta vähemmän. 

– Sairauspoissaolojen kokonaismäärässä näkyy pieni hyvänsuuntainen muutos. Erityisesti henkilöiden osuus, joilla on runsaasti sairauspoissaoloja, on jatkanut laskuaan. Tulosta pitää kuitenkin tulkita maltillisesti, sillä merkittävä osa sairauspoissaolojen kokonaisvähenemästä liittyy infektioiden kausivaihteluun. Onkin kiinnostavaa seurata jatkossa, miten erilaisia työkyvyn tukemisen keinoja hyödynnetään ja miten se heijastuu pitkien sairauspoissaolojen kehitykseen, Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela kertoo.  

Työkykyä tuetaan entistä joustavammin 

Alkuvuoden kiinnostavimpia havaintoja on työkyvyn tukemisen keinojen lisääntynyt hyödyntäminen. Pitkissä poissaoloissa hyödynnettävän korvaavan tai kevennetyn työn suosittelu yleistyi 53 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Sitä suositeltiin etenkin tapaturmiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvissä poissaoloissa. 

Myös osasairauspäivärahan käyttö lisääntyi 10 prosenttia. Korvaava ja kevennetty työ sekä osasairauspäiväraha ovat erilaisia vaihtoehtoja tilanteisiin, joissa työntekijä ei pysty työskentelemään normaalisti täydellä työpanoksella, mutta työkykyä on edelleen jäljellä. 

Työtehtäviä, työaikaa tai työn tekemisen tapaa muokkaamalla voidaan mahdollistaa työssä jatkaminen tai asteittainen paluu työhön terveydentilan sallimissa rajoissa. Ratkaisut on aina tehtävä työntekijän tilanteen ehdoilla niin, ettei työskentely vaaranna toipumista.  

– Työkyky ei ole joko–tai-tila. Ihmisellä voi sairaudesta tai vammasta huolimatta olla paljon työkykyä jäljellä. Täyden sairauspoissaolon pitäisi olla aina viimeinen vaihtoehto. Siksi on tärkeää arvioida myös muita ratkaisuja. Kun työ järjestetään terveydentilan ehdoilla, työssä jatkaminen tai asteittainen paluu voivat tukea toipumista ja ylläpitää yhteyttä työhön ja työyhteisöön, Terveystalon työterveyden ylilääkäri Ilse Rauhanemi toteaa 

Työkyvyn tukeminen rakennetaan yhdessä 

Jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen edellyttää toimivia käytäntöjä työpaikan ja työterveyden välillä. Työpaikalla tarvitaan mahdollisuuksia muokata työtä, ja työterveys voi auttaa arvioimaan, millainen ratkaisu tukee työntekijän työkykyä ja toipumista parhaalla tavalla. 

– Parhaimmillaan työpaikka ja työterveys löytävät yhdessä ratkaisun, jolla työntekijä voi jatkaa työssä tai palata sinne asteittain turvallisesti. Siksi työn muokkaamisen käytäntöjen tunteminen ja toimiva työterveysyhteistyö ovat niin tärkeitä, Ilse Rauhaniemi sanoo. 

Näin Suomi voi -analyysi perustuu Terveystalon työterveysasiakkaiden sairauspoissaolodataan. Aineisto sisältää Terveystalossa kirjoitetut, esihenkilön myöntämät sekä muualla kirjoitetut sairauspoissaolot. Kausivaihtelun vuoksi vuoden 2026 ensimmäistä puoliskoa on verrattu edellisten vuosien vastaaviin ajanjaksoihin. 

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme. Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt Terveystalon markkinointiluvan.