Terve työelämä barometri 2026: Myönteinen trendi terveellisyydessä, mutta näkemysero inhimillisyydessä ylimmän johdon ja muiden välillä kasvussa

Barometri paljastaa selkeän roolieron toimitusjohtajien ja esihenkilöiden välillä. Siinä missä 69 %  toimitusjohtajista pitää suomalaista työelämää terveenä, vastaava osuus esihenkilöistä on ainoastaan 44 %. Henkilöstöhallinnossa työskentelevät asettuvat johdon optimismin ja esihenkilöiden kriittisyyden väliin 50 %:n osuudella ja tasapainoilevat kahden todellisuuden välissä. Johtamisen kannalta kyseessä on kriittinen kuilu, sillä ylin johto ei tunnista ilmiötä, mikä lähijohtamisesta vastaavien esihenkilöiden työssä realisoituu.

– Tämä on merkittävä huomio, johon erityisesti johdon kannattaa pysähtyä. Esihenkilöt näkevät kuormituksen konkreettisesti, tasapainottelevat resurssien ja vaatimusten välissä ja kantavat usein muutoksen arjen. Kyseessä ei ole mielipide-ero, vaan signaali rakenteellisesta riskistä: ylimmän johdon kuuluukin nähdä pitkälle tulevaisuuteen mutta riskinä on, että kosketus työntekijöiden arkeen karkaa liian kauas. Seurauksena voi olla luottamuksen heikkeneminen, joka näkyy myös työntekijöiden motivaatiossa, sitoutumisessa ja työhyvinvoinnissa, sanoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Annamari Heikkilä.

Inhimillisyyden ei kuulu kadota yrityskoon kasvaessa

Yli 250 hengen organisaatioissa 26 % kokee, ettei inhimillisyys korostu suomalaisessa työelämässä. Keskisuurissa organisaatioissa inhimillisyyden kokemus on jo selkeästi myönteisempi, mikä tukee ajatusta siitä, että inhimillisyys on ennen kaikkea vallan, vastuun ja arjen etäisyyden kysymys. Organisaatio ei muutu epäinhimilliseksi kasvaessaan, vaan silloin kun päätöksenteko karkaa kauas työn arjesta.

– Työelämäpuheessa korostuu tällä hetkellä inhimillisyys, mikä on erittäin tervehenkinen trendi. Erityisesti isossa organisaatiossa haasteena on, miten saadaan valtaa, vastuuta ja päätöksentekoa jaettua riittävän lähelle työn tekemistä. Organisaatiotutkimus osoittaa, että 300–500 hengen yksikössä ihmiset vielä kokevat kuuluvansa samaan organisaatioon, mutta päätöksenteko ei näin isossa joukossa voi tietenkään enää voi perustua yhteiseen ymmärrykseen vaan syntyy väistämättä tarve monitasoiselle hallinta- ja ohjausrakenteelle, Heikkilä avaa.

Teknologia on yhtä aikaa tulevaisuuden työelämän mahdollisuus ja kuormituksen kiihdytin

Barometrissa selvitettiin myös tulevaisuuden työelämän suurimpia mahdollisuuksia ja haasteita. Tulos on kiinnostava, sillä samat teemat löytyvät kärkisijoilta, mutta eri merkityksessä. Teknologinen kehitys on barometrissa yhtä aikaa mahdollisuus (44 %) ja merkittävä haaste (35 %). Tämä kaksijakoisuus korostuu erityisesti suurissa ja tietotyövaltaisissa organisaatioissa, joissa teknologinen murros koskettaa laajoja henkilöstöryhmiä samanaikaisesti.

Teknologia tuo ratkaisujen lisäksi mukanaan myös muutospainetta joskus jopa sellaisella vauhdilla, etteivät työkykyä tukevat rakenteet ehdi mukaan. Tietotyön aloilla jopa 47 % vastaajista nostaa jatkuvan oppimisen tukemisen keskeiseksi haasteeksi, ja vain noin kaksi kolmasosaa kokee organisaationsa kykenevän tukemaan uusien työelämätaitojen, kuten itseohjautuvuuden ja luovan ongelmanratkaisun, oppimista hyvin. Teknologia itsessään ei ole kuormituksen lähde, mutta siitä muodostuu sellainen, jos oppimisen ja palautumisen rakenteet eivät ole riittävän vahvoja .

– Teknologia mahdollistaa tehostamisen, mutta jos oppimista ja palautumista ei tueta, se lisää kognitiivista kuormitusta ja työn intensifikaatiota. Täysimääräinen hyödyntäminen vaatii oppimista, uusia työelämätaitoja ja rakenteita, jotka ehkäisevät kuormituksen kasvua, Heikkilä opastaa.