Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään

Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.

Terveystalon asettama kunnianhimoinen 5 prosentin laskutavoite on edennyt vuoden aikana myönteisesti. 

– Merkittävä tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa on ollut se, että mielen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat tulleet asiakasyritystemme kehityskohteiksi. Yhteystyössä olemme pystyneet tekemään mielen hyvinvointia tukevia ratkaisuja. Olemme myös onnistuneet lisäämään työn kuntouttavaa roolia poissaolojen sijaan korvaavan ja kevennetyn työn kautta. Lisäksi olemme panostaneet matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuuteen, tiivistää Terveystalon työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen

Apua ja tukea matalalla kynnyksellä

Yksi keskeinen Terveystalon toimenpide laskutavoitteen saavuttamisessa on ollut Mielen chat -palvelun saavutettavuutta ja asiakasohjausta parantanut muutos terveydenhuollon palveluksi.

– Mielen chat tarjoaa nykyisin katkeamattoman hoitopolun palvelussa asioiville henkilöille jokaisessa tilanteessa. Lähes puolessa yhteydenotoista on kyse masennuksesta ja ahdistuksesta, minkä lisäksi noin 30 %:a asiakkaista nostaa esille myös unettomuuden. Moni saa tarvitsemansa avun jo Mielen chatissa ja tarvittaessa ammattilaisemme ohjaavat asiakkaat eteenpäin joko Mielen sparri -palveluun tai työterveyden ammattilaiselle työterveyssopimuksen sisällön mukaisesti. Chatin kautta hoitoon hakeutuminen on vähentänyt viiveitä ja auttanut tunnistamaan tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa, mikä on osaltaan nopeuttanut mielenterveyshaasteiden hoitoa ja estänyt niiden kroonistumisen, kertoo Komulainen.

Kevään aikana Mielen chat on tuotu mukaan myös Oirearvio-työkaluun. Nykyään noin 40 % Mielen chatin asioinnista tulee Oirearvion kautta.

– Jos asiakkaan esitietokyselyssä antamat vastaukset kertovat mielen haasteista, suositellaan Mielen chatia heille yhtenä asiointivaihtoehtona. Aiemmin kyseiset asiakkaat ovat ohjautuneet ensin työterveyshoitajalle tai -lääkärille ja vasta tämän jälkeen mielen palveluihin. Oirearvion ansiosta moni pääsee nyt nopeammin mielenterveysasioihin perehtyneen ammattilaisen vastaanotolle ja saa apua tehokkaasti, sanoo Komulainen. 

Terapiat etulinjaan -yhteiskehittämishanke tuonut työkaluja mielenterveysasioiden hoitoon

Vaikka kynnys asioida Mielen chatissa on tehty mahdollisimman matalaksi, ohjautuu osa asiakkaista työterveydessä edelleen ensin hoitajan vastaanotolle. Pohteen hyvinvointialueelta käynnistyneessä Terapiat etulinjaan -yhteiskehittämishankkeessa on koulutettu Terveystalon työterveyshoitajille uusia, rakenteistettuja tapoja tunnistaa eri mielenterveyteen vaikuttavia haasteellisia tilanteita ja selkeytetty sitä, miten asiakasta voi tietyissä tilanteissa rohkaista ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan omahoito-ohjelmien avulla.

– Pilotin tulokset ovat olleet lupaavia ja kasvattaneet omien ammattilaistemme osaamista sekä siten myös asiakkaidemme henkilöstön palvelun laatua. Tavoitteenamme on, että voimme laajentaa toimintamallia vuoden 2026 aikana vaiheittain muillekin alueille, jotta saamme samat vaikuttavat työkalut käyttöön kaikille työterveyden ammattilaisillemme sekä asiakasorganisaatioillemme, Komulainen valottaa suunnitelmia. 

Korvaava ja kevennetty työ tukevat työkykyä

Kevennetyn työn järjestäminen on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi ylläpitää toimintakykyä ja ehkäistä pitkittyviä poissaoloja. Työn kuntouttava vaikutus työtä muokkaamalla on tunnistettu ja ratkaisuna parempi usein kuin kokonaan kotiin jääminen. Se myös mahdollistaa monille työntekijöille työn tekemisen ilman poissaoloa ja lyhentää poissaoloja mahdollistaen nopeamman paluun työelämään pitkien ja monimutkaisten haasteiden jälkeen.

– Korvaavan ja kevennetyn työn suosittelu on ammattilaistemme joukossa kasvanut lähes 20 prosenttia kaikissa diagnooseissa, mutta mielenterveyden häiriöissä kyse on jopa 110 prosentin muutoksesta. Olemme sisäisesti kouluttaneet ammattilaisiamme hahmottamaan ja arvioimaan paremmin jäljellä olevaa työkykyä ja siihen liittyviä rajoitteita, jotta työ edistäisi mielenterveyskuntoutumista. Oma sisäinen aktiivisuutemme ei kuitenkaan yksinään tuo tuloksia, vaan onnistumiseen tarvitaan aktiivisuutta ja yhteistyötä organisaatioasiakkaiden kanssa. Me tuotamme lääketieteellisen arvion rajoituksista, jotka työssä on huomioitava ja työnantaja miettii mitkä tehtävät rajoitusten puitteissa onnistuvat, Komulainen toteaa.

Esihenkilötyössä onnistuminen on tärkeää koko tiimin hyvinvoinnin kannalta

Johtamisen ja työyhteisön kehittämisellä on suora vaikutus työhyvinvointiin, tulokselliseen työhön ja työkyvyn säilymiseen. Laadukas esihenkilötyö on siten merkittävässä roolissa koko organisaation ja työyhteisön toiminnan kannalta.

– Esihenkilöt ja johtaminen ovat avainasemassa työyhteisöjen toimivuuden näkökulmasta. Sen vuoksi heidän työnsä tukeminen on tärkeässä roolissa mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Esihenkilötyön tueksi olemme kehittäneet heille mielenterveystyöpajoja, joissa päästään keskustelemaan siitä mitkä olisivat toimivia ja sopivia ratkaisuja jokaisen omaan työpaikkaan ja -yhteisöön. Mielen hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen asia, Komulainen toteaa.

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Siirry Terveystalon yrityssivustoon