Unohda on/off-ajattelu, kun kyse on työkyvystä

18.11.2022

Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.

Työkyky ei ole on/off

 

Työkyvyllä tarkoitetaan ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa.

Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla, sanoo Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen.

Motivaatio on työn intoa, iloa ja imua, johon vaikuttavat johtaminen, työyhteisö ja työolot. Työkyky vahvistuu, kun ihminen kokee työn mielekkäänä, ja toisaalta heikkenee päinvastaisessa tilanteessa. Työn vaatimusten taas täytyy olla sopivassa suhteessa henkilön osaamiseen, jotta tasapaino on mahdollista saavuttaa. Kaikki työkyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa ja työkyky säilyy, kun ne tukevat toisiaan.

Joskus muutos työkyvyssä vaatii muutoksia myös työtehtävissä. Kevennetyn/korvaavan työn toimintamalli on hyvä vaihtoehto sairauspoissaololle. Tätä varten lääkäri kirjoittaa sairauspoissaolon sijaan sairauden tai vamman aiheuttamat rajoitteet sairauspoissaolotodistukseen ja esihenkilö pyrkii määriteltyjen rajoitteiden mukaisesti järjestämään työntekijälle sopivaa työtä.

Kevennetty/korvaava työ voi olla esimerkiksi opiskelua, inventaariota tai etätyötä. Jos sopivaa työtehtävää ei kuitenkaan löydy, on ratkaisuna sairauspoissaolo. Kevennetyn työn osalta (työsopimuksen mukainen työ) ei lääkäriä välttämättä lainkaan tarvita, vaan työntekijä ja esihenkilö voivat sopia työn keventämisestä määräajaksi, mutta korvaavan työn osalta tarvitaan työolot tuntevan lääkärin kannanotto, Riipinen täydentää.

Muita vaihtoehtoja keventämiseen tarjoavat

  • osasairauspäiväraha, joka antaa työntekijälle vaihtoehdon palata 40-60 prosenttisella työosuudella työhönsä.
  • työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu, joka on varhaisen vaiheen kuntoutusta (ei eläköitymisuhkaa lähivuosina), ja jossa työtehtävien tulee muuttua riittävästi. Työterveydessä tehdään päätös työkokeilusta ja Kela maksaa kuntoutusrahaa etuuden kriteerien täyttyessä.
  • ammatillinen kuntoutus, käytetään, jos asiakkaalla todetaan todennäköinen työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. työkokeilu ja kouluttaminen uuteen ammattiin.

 

Ammatillisen kuntoutujien yleisin diagnoosi oli jokin tuki- ja liikuntaelin sairaus (44 %). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat mielenterveyssyistä kuntoutujat (28 %).

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet kuntoutuksen yleisin syy ja päätöksistä lähes puolet koskee edelleen tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Viimeisen 10 vuoden aikana mielenterveyskuntoutujien osuus on kasvanut ja he ovat toiseksi suurin ryhmä edustaen vajaata kolmannesta kaikista kuntoutuspäätöksistä, Riipinen kertoo.

Hyvin sovitut työhön paluun käytännöt tuovat myös taloudellista etua sekä työnantajalle että työntekijälle. Työhön paluun tukeminen on parhaimmillaan yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyden lääkäreiden kesken. On kaikkien etu, ettei työntekijöiden terveyttä, toipumista ja turvallisuutta koetella. 

Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla.

Anita Riipinen
Työkyvyn kaava

Työhön paluun tuen hyvät periaatteet

  • Työpaikka on vahvasti sitoutunut terveyden edistämiseen ja turvallisuuteen. On näyttöä, että positiivinen asenne työpaikalla varmistaa työhön paluuta.
  • Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden kevennettyyn tai korvaavaan työhön oireisille, sairastuneille tai loukkaantuneille ja varmistaa turvallisen ja terveydelle suotuisan työhön paluun.   
  • Työhön paluun suunnittelijoiden on oltava varmoja, että yhteistyö työpaikalla sujuu.
  • Esihenkilöt saavat koulutusta työkyvyttömyyden torjuntaan ja työhön paluun tukitoimiin.
  • Esihenkilöt ovat kiinnostuneita alaistensa hyvinvoinnista ja osaavat sairauden tai vahingon sattuessa olla hienotunteisesti ja tahdikkaasti yhteydessä alaisiinsa.
  • Työhön paluun koordinaatiolla on vastuuhenkilö. Tämä koordinaattorin rooli voi olla työterveydessä tai työpaikan sisällä.
  • Kaikki yhteydenpito tapahtuu aina työntekijän suostumuksella ja ehdotonta luottamuksellisuutta noudatetaan.

 

Tutustu kuinka voimme auttaa työnantajia terveen työpaikan rakentamisessa ja jättämään työelämän kalleimmat lauseet historiaan ja tukea henkilöstösi työkykyä

Lue lisää aiheesta

Mies istuu psykologin vastaanotolla. Artikkeli

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.

Työkyky ei ole on/off Artikkeli

Unohda on/off-ajattelu, kun kyse on työkyvystä

Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.

Ortopedi Teemu Paatela neuvoo, onko ortopedi, fysiatri vai fysioterapeutti oikea asiantuntija. Artikkeli

Ortopedi, fysiatri vai fysioterapeutti? Lääkäri neuvoo, kenen puoleen kääntyä

Vääntyikö polvi, muljahtiko nilkka tai särkeekö selkää, niskaa tai hartioita? Tuki- ja liikuntaelinvaivoihin perehtynyt ammattilainen voi auttaa. Mutta minkä lääkärin vastaanotolle mennä ja milloin tarvitaan fysioterapeuttia? Terveystalon ortopedian erikoisalajohtaja Teemu Paatela neuvoo.

Uusi liikuntaharrastus kannattaa aloittaa omaa kehoa kuunnellen. Artikkeli

Oikeanlaiset varusteet ja peruskunto suojaavat talviurheiluvammoilta

Talviurheilukauden alkaessa kannattaa panostaa urheiluvammojen ennaltaehkäisyyn oikealaisilla varusteilla ja mitoittamalla vauhti omaan kuntoon ja taitoihin sopivaksi. Vammariski kasvaa sitä mukaa kun vauhti kovenee, muistuttaa Terveystalon ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.

Esihenkilö mies hymyilee terveessä työpaikassa Artikkeli

Olkanivel on herkkä rasitukselle

Olkanivelen kipu kannattaa ottaa tosissaan, varsinkin jos tekee fyysistä työtä tai harrastaa mailapelejä. Toimistotyöläisellä olkapään vihoittelu johtuu yleensä hartialihasten kireydestä, mikä on eri asia kuin olkapäähän kohdistuva työperäinen rasitus, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ilkka Sinisaari Terveystalosta.

Esihenkilö mies hymyilee terveessä työpaikassa Artikkeli

Onko sinun yrityksesi terve työpaikka?

Kun työelämä on jatkuvassa muutoksessa, se vaatii esihenkilöiltä ja työntekijöiltä paljon. Ihmisiä on tuettava uudenlaisten työtehtävien ja osaamisen kehittämisen edessä sekä tarjottava heille apua ja työkaluja oman työn johtamiseen, jotta työ antaa tekijälleen enemmän kuin ottaa. Parhaimmillaan työ tuottaa terveyttä ja hyvinvoivat ihmiset puolestaan auttavat yritystä voimaan hyvin. Terveessä työpaikassa työolosuhteet ja organisaatiokulttuuri ovat kunnossa, työntekijät voivat hyvin ja johtajat osaavat johtaa. Terve työpaikka saa tekijöikseen parhaat työntekijät ja luo edellytykset parhaaseen tulokseen.