Unohda on/off-ajattelu, kun kyse on työkyvystä
Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.
Työkyvyllä tarkoitetaan ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa.
– Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla, sanoo Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen.
Motivaatio on työn intoa, iloa ja imua, johon vaikuttavat johtaminen, työyhteisö ja työolot. Työkyky vahvistuu, kun ihminen kokee työn mielekkäänä, ja toisaalta heikkenee päinvastaisessa tilanteessa. Työn vaatimusten taas täytyy olla sopivassa suhteessa henkilön osaamiseen, jotta tasapaino on mahdollista saavuttaa. Kaikki työkyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa ja työkyky säilyy, kun ne tukevat toisiaan.
Joskus muutos työkyvyssä vaatii muutoksia myös työtehtävissä. Kevennetyn/korvaavan työn toimintamalli on hyvä vaihtoehto sairauspoissaololle. Tätä varten lääkäri kirjoittaa sairauspoissaolon sijaan sairauden tai vamman aiheuttamat rajoitteet sairauspoissaolotodistukseen ja esihenkilö pyrkii määriteltyjen rajoitteiden mukaisesti järjestämään työntekijälle sopivaa työtä.
– Kevennetty/korvaava työ voi olla esimerkiksi opiskelua, inventaariota tai etätyötä. Jos sopivaa työtehtävää ei kuitenkaan löydy, on ratkaisuna sairauspoissaolo. Kevennetyn työn osalta (työsopimuksen mukainen työ) ei lääkäriä välttämättä lainkaan tarvita, vaan työntekijä ja esihenkilö voivat sopia työn keventämisestä määräajaksi, mutta korvaavan työn osalta tarvitaan työolot tuntevan lääkärin kannanotto, Riipinen täydentää.
Muita vaihtoehtoja keventämiseen tarjoavat
- osasairauspäiväraha, joka antaa työntekijälle vaihtoehdon palata 40-60 prosenttisella työosuudella työhönsä.
- työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu, joka on varhaisen vaiheen kuntoutusta (ei eläköitymisuhkaa lähivuosina), ja jossa työtehtävien tulee muuttua riittävästi. Työterveydessä tehdään päätös työkokeilusta ja Kela maksaa kuntoutusrahaa etuuden kriteerien täyttyessä.
- ammatillinen kuntoutus, käytetään, jos asiakkaalla todetaan todennäköinen työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. työkokeilu ja kouluttaminen uuteen ammattiin.
Ammatillisen kuntoutujien yleisin diagnoosi oli jokin tuki- ja liikuntaelin sairaus (44 %). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat mielenterveyssyistä kuntoutujat (28 %).
– Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet kuntoutuksen yleisin syy ja päätöksistä lähes puolet koskee edelleen tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Viimeisen 10 vuoden aikana mielenterveyskuntoutujien osuus on kasvanut ja he ovat toiseksi suurin ryhmä edustaen vajaata kolmannesta kaikista kuntoutuspäätöksistä, Riipinen kertoo.
Hyvin sovitut työhön paluun käytännöt tuovat myös taloudellista etua sekä työnantajalle että työntekijälle. Työhön paluun tukeminen on parhaimmillaan yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyden lääkäreiden kesken. On kaikkien etu, ettei työntekijöiden terveyttä, toipumista ja turvallisuutta koetella.
Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla. “
Anita Riipinen
Työhön paluun tuen hyvät periaatteet
- Työpaikka on vahvasti sitoutunut terveyden edistämiseen ja turvallisuuteen. On näyttöä, että positiivinen asenne työpaikalla varmistaa työhön paluuta.
- Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden kevennettyyn tai korvaavaan työhön oireisille, sairastuneille tai loukkaantuneille ja varmistaa turvallisen ja terveydelle suotuisan työhön paluun.
- Työhön paluun suunnittelijoiden on oltava varmoja, että yhteistyö työpaikalla sujuu.
- Esihenkilöt saavat koulutusta työkyvyttömyyden torjuntaan ja työhön paluun tukitoimiin.
- Esihenkilöt ovat kiinnostuneita alaistensa hyvinvoinnista ja osaavat sairauden tai vahingon sattuessa olla hienotunteisesti ja tahdikkaasti yhteydessä alaisiinsa.
- Työhön paluun koordinaatiolla on vastuuhenkilö. Tämä koordinaattorin rooli voi olla työterveydessä tai työpaikan sisällä.
- Kaikki yhteydenpito tapahtuu aina työntekijän suostumuksella ja ehdotonta luottamuksellisuutta noudatetaan.
Lue lisää aiheesta
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
”Vaikka nilkkamurtuma oli ikävä, oloni oli turvallinen”
Liina-Lotta Erkon kolmesta kohtaa murtunut jalka operoitiin muutamassa päivässä Terveystalo Sairaalassa Turussa. Onnistuneen leikkauksen ja huolellisen kuntoutuksen ansiosta nainen odottaa jo paluuta crossfit-harrastuksensa pariin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.