Unohda on/off-ajattelu, kun kyse on työkyvystä
Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.
Työkyvyllä tarkoitetaan ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa.
– Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla, sanoo Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen.
Motivaatio on työn intoa, iloa ja imua, johon vaikuttavat johtaminen, työyhteisö ja työolot. Työkyky vahvistuu, kun ihminen kokee työn mielekkäänä, ja toisaalta heikkenee päinvastaisessa tilanteessa. Työn vaatimusten taas täytyy olla sopivassa suhteessa henkilön osaamiseen, jotta tasapaino on mahdollista saavuttaa. Kaikki työkyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa ja työkyky säilyy, kun ne tukevat toisiaan.
Joskus muutos työkyvyssä vaatii muutoksia myös työtehtävissä. Kevennetyn/korvaavan työn toimintamalli on hyvä vaihtoehto sairauspoissaololle. Tätä varten lääkäri kirjoittaa sairauspoissaolon sijaan sairauden tai vamman aiheuttamat rajoitteet sairauspoissaolotodistukseen ja esihenkilö pyrkii määriteltyjen rajoitteiden mukaisesti järjestämään työntekijälle sopivaa työtä.
– Kevennetty/korvaava työ voi olla esimerkiksi opiskelua, inventaariota tai etätyötä. Jos sopivaa työtehtävää ei kuitenkaan löydy, on ratkaisuna sairauspoissaolo. Kevennetyn työn osalta (työsopimuksen mukainen työ) ei lääkäriä välttämättä lainkaan tarvita, vaan työntekijä ja esihenkilö voivat sopia työn keventämisestä määräajaksi, mutta korvaavan työn osalta tarvitaan työolot tuntevan lääkärin kannanotto, Riipinen täydentää.
Muita vaihtoehtoja keventämiseen tarjoavat
- osasairauspäiväraha, joka antaa työntekijälle vaihtoehdon palata 40-60 prosenttisella työosuudella työhönsä.
- työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu, joka on varhaisen vaiheen kuntoutusta (ei eläköitymisuhkaa lähivuosina), ja jossa työtehtävien tulee muuttua riittävästi. Työterveydessä tehdään päätös työkokeilusta ja Kela maksaa kuntoutusrahaa etuuden kriteerien täyttyessä.
- ammatillinen kuntoutus, käytetään, jos asiakkaalla todetaan todennäköinen työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. työkokeilu ja kouluttaminen uuteen ammattiin.
Ammatillisen kuntoutujien yleisin diagnoosi oli jokin tuki- ja liikuntaelin sairaus (44 %). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat mielenterveyssyistä kuntoutujat (28 %).
– Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet kuntoutuksen yleisin syy ja päätöksistä lähes puolet koskee edelleen tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Viimeisen 10 vuoden aikana mielenterveyskuntoutujien osuus on kasvanut ja he ovat toiseksi suurin ryhmä edustaen vajaata kolmannesta kaikista kuntoutuspäätöksistä, Riipinen kertoo.
Hyvin sovitut työhön paluun käytännöt tuovat myös taloudellista etua sekä työnantajalle että työntekijälle. Työhön paluun tukeminen on parhaimmillaan yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyden lääkäreiden kesken. On kaikkien etu, ettei työntekijöiden terveyttä, toipumista ja turvallisuutta koetella.
Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla. “
Anita Riipinen
Työhön paluun tuen hyvät periaatteet
- Työpaikka on vahvasti sitoutunut terveyden edistämiseen ja turvallisuuteen. On näyttöä, että positiivinen asenne työpaikalla varmistaa työhön paluuta.
- Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden kevennettyyn tai korvaavaan työhön oireisille, sairastuneille tai loukkaantuneille ja varmistaa turvallisen ja terveydelle suotuisan työhön paluun.
- Työhön paluun suunnittelijoiden on oltava varmoja, että yhteistyö työpaikalla sujuu.
- Esihenkilöt saavat koulutusta työkyvyttömyyden torjuntaan ja työhön paluun tukitoimiin.
- Esihenkilöt ovat kiinnostuneita alaistensa hyvinvoinnista ja osaavat sairauden tai vahingon sattuessa olla hienotunteisesti ja tahdikkaasti yhteydessä alaisiinsa.
- Työhön paluun koordinaatiolla on vastuuhenkilö. Tämä koordinaattorin rooli voi olla työterveydessä tai työpaikan sisällä.
- Kaikki yhteydenpito tapahtuu aina työntekijän suostumuksella ja ehdotonta luottamuksellisuutta noudatetaan.
Lue lisää aiheesta
Kun kipu vei Camillalta toimintakyvyn, selkäleikkaus oli ainoa vaihtoehto – ”Nyt voin taas nostaa lapseni syliin”
Välilevytyrä tuotti 31-vuotiaalle Camilla Järventielle sietämätöntä kipua puolentoista vuoden ajan. Ortopedi Heidi Lehtokankaan tekemä leikkaus palautti naisen arkeen toimintakyvyn lisäksi ilon.
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?
Kiertotaloudella ja tekoälyllä lisää suorituskykyä ja parempaa hoitoa
Kestävän terveydenhuollon ytimessä teknologia toimii työkaluna, jonka avulla parannetaan sekä hoidon laatua että vastuullisuutta. Terveystalossa suositaan ratkaisuja, joissa kestävyys, kustannustehokkuus ja lääketieteellinen osaaminen kulkevat käsi kädessä.
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.
Auttaako hieronta lievittämään stressiä? – Kosketus palauttaa ja rauhoittaa kehoa ja mieltä
Stressi ei aina näy ulospäin, mutta keho kyllä kertoo, kun kuormitus kasvaa. Terveystalon Rela-hierojien koulutettu hieroja Lassi Ylösen mukaan keho viestii stressistä usein hienovaraisin merkein.