Unohda on/off-ajattelu, kun kyse on työkyvystä
Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.
Työkyvyllä tarkoitetaan ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa.
– Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla, sanoo Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen.
Motivaatio on työn intoa, iloa ja imua, johon vaikuttavat johtaminen, työyhteisö ja työolot. Työkyky vahvistuu, kun ihminen kokee työn mielekkäänä, ja toisaalta heikkenee päinvastaisessa tilanteessa. Työn vaatimusten taas täytyy olla sopivassa suhteessa henkilön osaamiseen, jotta tasapaino on mahdollista saavuttaa. Kaikki työkyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa ja työkyky säilyy, kun ne tukevat toisiaan.
Joskus muutos työkyvyssä vaatii muutoksia myös työtehtävissä. Kevennetyn/korvaavan työn toimintamalli on hyvä vaihtoehto sairauspoissaololle. Tätä varten lääkäri kirjoittaa sairauspoissaolon sijaan sairauden tai vamman aiheuttamat rajoitteet sairauspoissaolotodistukseen ja esihenkilö pyrkii määriteltyjen rajoitteiden mukaisesti järjestämään työntekijälle sopivaa työtä.
– Kevennetty/korvaava työ voi olla esimerkiksi opiskelua, inventaariota tai etätyötä. Jos sopivaa työtehtävää ei kuitenkaan löydy, on ratkaisuna sairauspoissaolo. Kevennetyn työn osalta (työsopimuksen mukainen työ) ei lääkäriä välttämättä lainkaan tarvita, vaan työntekijä ja esihenkilö voivat sopia työn keventämisestä määräajaksi, mutta korvaavan työn osalta tarvitaan työolot tuntevan lääkärin kannanotto, Riipinen täydentää.
Muita vaihtoehtoja keventämiseen tarjoavat
- osasairauspäiväraha, joka antaa työntekijälle vaihtoehdon palata 40-60 prosenttisella työosuudella työhönsä.
- työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu, joka on varhaisen vaiheen kuntoutusta (ei eläköitymisuhkaa lähivuosina), ja jossa työtehtävien tulee muuttua riittävästi. Työterveydessä tehdään päätös työkokeilusta ja Kela maksaa kuntoutusrahaa etuuden kriteerien täyttyessä.
- ammatillinen kuntoutus, käytetään, jos asiakkaalla todetaan todennäköinen työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. työkokeilu ja kouluttaminen uuteen ammattiin.
Ammatillisen kuntoutujien yleisin diagnoosi oli jokin tuki- ja liikuntaelin sairaus (44 %). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat mielenterveyssyistä kuntoutujat (28 %).
– Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet kuntoutuksen yleisin syy ja päätöksistä lähes puolet koskee edelleen tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Viimeisen 10 vuoden aikana mielenterveyskuntoutujien osuus on kasvanut ja he ovat toiseksi suurin ryhmä edustaen vajaata kolmannesta kaikista kuntoutuspäätöksistä, Riipinen kertoo.
Hyvin sovitut työhön paluun käytännöt tuovat myös taloudellista etua sekä työnantajalle että työntekijälle. Työhön paluun tukeminen on parhaimmillaan yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyden lääkäreiden kesken. On kaikkien etu, ettei työntekijöiden terveyttä, toipumista ja turvallisuutta koetella.
Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla. “
Anita Riipinen
Työhön paluun tuen hyvät periaatteet
- Työpaikka on vahvasti sitoutunut terveyden edistämiseen ja turvallisuuteen. On näyttöä, että positiivinen asenne työpaikalla varmistaa työhön paluuta.
- Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden kevennettyyn tai korvaavaan työhön oireisille, sairastuneille tai loukkaantuneille ja varmistaa turvallisen ja terveydelle suotuisan työhön paluun.
- Työhön paluun suunnittelijoiden on oltava varmoja, että yhteistyö työpaikalla sujuu.
- Esihenkilöt saavat koulutusta työkyvyttömyyden torjuntaan ja työhön paluun tukitoimiin.
- Esihenkilöt ovat kiinnostuneita alaistensa hyvinvoinnista ja osaavat sairauden tai vahingon sattuessa olla hienotunteisesti ja tahdikkaasti yhteydessä alaisiinsa.
- Työhön paluun koordinaatiolla on vastuuhenkilö. Tämä koordinaattorin rooli voi olla työterveydessä tai työpaikan sisällä.
- Kaikki yhteydenpito tapahtuu aina työntekijän suostumuksella ja ehdotonta luottamuksellisuutta noudatetaan.
Lue lisää aiheesta
Lasten terveys ennen ja nyt: Urheilusta saatu rasitusvamma on nykyään yleinen vaiva
Niin terveellistä kuin urheilu onkin, siitä voi seurata rasitusvammoja varsinkin kasvupyrähdyksen aikana. Silloin luut sekä lihasten ja jänteiden kiinnittymiskohdat ovat hauraimmillaan, sanoo lasten ja nuorten ortopedi, professori Jaakko Sinikumpu Terveystalosta.
6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehoittaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?
Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.
Sairaanhoitajan etävastaanotolla hoitopolut tukevat potilaan ongelman ratkaisua
Sairaanhoitajan etävastaanotolla, joka Terveystalossa tunnetaan Digihoitajapalveluna, hoitaja pyrkii auttamaan asiakasta heti arvioimalla työntekijän tarvitseman hoidon ja sen kiireellisyyden sekä antamalla oireiden mukaista hoitoa, kotihoito-ohjeita ja tarvittaessa poissaolosuosituksen. Alkukevään aikana Digihoitajapalveluun tulevien yhteydenottojen ratkaisuaste ja hoidon vaikuttavuus on noussut entisestään käypä hoito -suosituksiin perustuvien hoitopolkujen käyttöönoton myötä.