Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Toiminnallisiksi riippuvuuksiksi kutsutaan sellaisia riippuvuuksia, joiden ydinoireena on toiminnan pakonomaisuus.
− Toimintaa jatketaan, vaikka sillä on haitallisia seurauksia esimerkiksi ihmissuhteisiin, rahatilanteeseen tai työelämään. Ja mitä useammin toimintaa tekee, sitä vahvemmaksi riippuvuus muodostuu. Yleisimpiä toiminnallisia riippuvuuksia ovat raha- ja digipelaaminen sekä pornoriippuvuus, kertoo Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtaja Sami Leppämäki.
Päihderiippuvuuksien kaltaisesti myös toiminnalliset riippuvuudet aiheuttavat vieroitusoireita.
− Vieroitusoireita ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, levottomuus ja keskittymisvaikeudet. Vieroitusoireista voikin tunnistaa riippuvuuden itsessään. Miltä esimerkiksi tuntuu, jos ei aloitakaan aamuaan somea selaten? Tai pystyykö lopettamaan digipelin kesken? Aiheuttaako puhelimella olo ongelmia parisuhteessa, mutta silti sitä ei voi vähentää?
Koronapandemian seurauksena myös toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet
Toiminnallisista riippuvuuksista puhutaan huomattavasti vähemmän kuin päihderiippuvuuksista. Ne ovat kuitenkin koronapandemian jäljiltä lisääntyneet entisestään.
− Koronapandemian vuoksi ihmiset eristäytyivät kotiin, minkä seurauksena monelle kehittyi erilaisia riippuvuuksia tai olemassa olevat pahenivat. Yksinäisyys on iso altistava tekijä riippuvuuksille, sillä sitä tyhjyyttä lähdetään täyttämään jollakin muulla.
Nuorilla digipelaaminen on Leppämäen kokemuksen mukaan yleisin riippuvuus.
− Kokemukseni mukaan digipelaaminen on yksi nopeinten yleistyvistä riippuvuuksista. Myös sosiaaliseen mediaan voi jäädä koukkuun. Sekä digipeleistä että somesta voi olla vaikea vierottua, sillä palvelut rakennetaan tarkasti ylläpitämään toimintaa.
Riippuvuus on aivosairaus
Aivoissa toiminnalliset riippuvuudet toimivat samoilla mekanismeilla kuin päihderiippuvuudet. Diagnoosikriteerit ovatkin täysin samat.
− Riippuvuus on aivosairaus: se muokkaa aivojen mielihyväratoja eli vaikuttaa dopamiinitasoon. Tällä on seurasta ihmisen toimintaan, käyttäytymiseen, motivaatioon ja kontrolliin. Riippuvuus ikään kuin vie ihmistä ja heikentää kykyä tehdä oman edun mukaisia päätöksiä, Leppämäki kuvailee.
Mikä tahansa toiminta voi aiheuttaa riippuvuutta, jos se tuottaa tekijälleen jonkinlaista mielihyvää.
− Myös toleranssi usein kasvaa eli toiminnasta tarvitsee aina vain voimakkaampaa ärsykettä, jotta saa saman mielihyväkokemuksen. Esimerkiksi rahapeleissä panokset kasvavat. Mutta mitä pidemmälle riippuvuus etenee, sitä vähemmän ihmiset kuvaavat enää mielihyvää. Pakonomaisuutta ylläpitää tässä vaiheessa enemmän pelko vieroitusoireista kuin positiivisten kokemusten hakeminen.
Riippuvuudet kasaantuvat herkästi samoille ihmisille ja miehillä riippuvuudet ovat yleisempiä
Alttius riippuvuuksiin liittyy Leppämäen mukaan geeneihin, mielenterveyteen sekä sosiaalisiin tekijöihin.
− Miehillä riippuvuudet ovat yleisempiä ja useimmiten kyse on moniriippuvuudesta: esimerkiksi päihderiippuvuus lisää todennäköisyyttä toiminnallisiin riippuvuuksiin. Mielenterveys on puolestaan kahdensuuntainen: masennus liittyy tutkimusten mukaan rahapeliriippuvuuteen ja rahapeliriippuvuus masennukseen. Riippuvuuksille altistaa myös yksinäisyys ja matalampi tulotaso.
Toiminnallisia riippuvuuksia voidaan hoitaa: tärkeintä on hakea apua
− Tärkeintä on tehdä ensimmäinen askel eli lähteä liikkeelle asian kanssa, eikä jäädä yksin. Kotona voi tutustua esimerkiksi erilaisiin ilmaisiin oppaisiin tai vertaistukeen, ja sitten ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Toiminnallisten riippuvuuksien osalta apua on saatavilla, työterveyden kautta tarjoamme sekä matalan kynnyksen tukea kun vaikkapa pelaamiseen liittyvät asiat huolettavat että lyhytpsykoterapiaa toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon, Leppämäki kertoo.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Tutkimusnäyttö yllättää: Näin mieli vaikuttaa vaihdevuosioireisiin
Uusien hoitosuositusten mukaan psykologinen tuki voi auttaa vaihdevuosissa paitsi mielen hyvinvointiin myös esimerkiksi kuumiin aaltoihin. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.