Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Toiminnallisiksi riippuvuuksiksi kutsutaan sellaisia riippuvuuksia, joiden ydinoireena on toiminnan pakonomaisuus.
− Toimintaa jatketaan, vaikka sillä on haitallisia seurauksia esimerkiksi ihmissuhteisiin, rahatilanteeseen tai työelämään. Ja mitä useammin toimintaa tekee, sitä vahvemmaksi riippuvuus muodostuu. Yleisimpiä toiminnallisia riippuvuuksia ovat raha- ja digipelaaminen sekä pornoriippuvuus, kertoo Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtaja Sami Leppämäki.
Päihderiippuvuuksien kaltaisesti myös toiminnalliset riippuvuudet aiheuttavat vieroitusoireita.
− Vieroitusoireita ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, levottomuus ja keskittymisvaikeudet. Vieroitusoireista voikin tunnistaa riippuvuuden itsessään. Miltä esimerkiksi tuntuu, jos ei aloitakaan aamuaan somea selaten? Tai pystyykö lopettamaan digipelin kesken? Aiheuttaako puhelimella olo ongelmia parisuhteessa, mutta silti sitä ei voi vähentää?
Koronapandemian seurauksena myös toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet
Toiminnallisista riippuvuuksista puhutaan huomattavasti vähemmän kuin päihderiippuvuuksista. Ne ovat kuitenkin koronapandemian jäljiltä lisääntyneet entisestään.
− Koronapandemian vuoksi ihmiset eristäytyivät kotiin, minkä seurauksena monelle kehittyi erilaisia riippuvuuksia tai olemassa olevat pahenivat. Yksinäisyys on iso altistava tekijä riippuvuuksille, sillä sitä tyhjyyttä lähdetään täyttämään jollakin muulla.
Nuorilla digipelaaminen on Leppämäen kokemuksen mukaan yleisin riippuvuus.
− Kokemukseni mukaan digipelaaminen on yksi nopeinten yleistyvistä riippuvuuksista. Myös sosiaaliseen mediaan voi jäädä koukkuun. Sekä digipeleistä että somesta voi olla vaikea vierottua, sillä palvelut rakennetaan tarkasti ylläpitämään toimintaa.
Riippuvuus on aivosairaus
Aivoissa toiminnalliset riippuvuudet toimivat samoilla mekanismeilla kuin päihderiippuvuudet. Diagnoosikriteerit ovatkin täysin samat.
− Riippuvuus on aivosairaus: se muokkaa aivojen mielihyväratoja eli vaikuttaa dopamiinitasoon. Tällä on seurasta ihmisen toimintaan, käyttäytymiseen, motivaatioon ja kontrolliin. Riippuvuus ikään kuin vie ihmistä ja heikentää kykyä tehdä oman edun mukaisia päätöksiä, Leppämäki kuvailee.
Mikä tahansa toiminta voi aiheuttaa riippuvuutta, jos se tuottaa tekijälleen jonkinlaista mielihyvää.
− Myös toleranssi usein kasvaa eli toiminnasta tarvitsee aina vain voimakkaampaa ärsykettä, jotta saa saman mielihyväkokemuksen. Esimerkiksi rahapeleissä panokset kasvavat. Mutta mitä pidemmälle riippuvuus etenee, sitä vähemmän ihmiset kuvaavat enää mielihyvää. Pakonomaisuutta ylläpitää tässä vaiheessa enemmän pelko vieroitusoireista kuin positiivisten kokemusten hakeminen.
Riippuvuudet kasaantuvat herkästi samoille ihmisille ja miehillä riippuvuudet ovat yleisempiä
Alttius riippuvuuksiin liittyy Leppämäen mukaan geeneihin, mielenterveyteen sekä sosiaalisiin tekijöihin.
− Miehillä riippuvuudet ovat yleisempiä ja useimmiten kyse on moniriippuvuudesta: esimerkiksi päihderiippuvuus lisää todennäköisyyttä toiminnallisiin riippuvuuksiin. Mielenterveys on puolestaan kahdensuuntainen: masennus liittyy tutkimusten mukaan rahapeliriippuvuuteen ja rahapeliriippuvuus masennukseen. Riippuvuuksille altistaa myös yksinäisyys ja matalampi tulotaso.
Toiminnallisia riippuvuuksia voidaan hoitaa: tärkeintä on hakea apua
− Tärkeintä on tehdä ensimmäinen askel eli lähteä liikkeelle asian kanssa, eikä jäädä yksin. Kotona voi tutustua esimerkiksi erilaisiin ilmaisiin oppaisiin tai vertaistukeen, ja sitten ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Toiminnallisten riippuvuuksien osalta apua on saatavilla, työterveyden kautta tarjoamme sekä matalan kynnyksen tukea kun vaikkapa pelaamiseen liittyvät asiat huolettavat että lyhytpsykoterapiaa toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon, Leppämäki kertoo.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”
Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.