Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Toiminnallisiksi riippuvuuksiksi kutsutaan sellaisia riippuvuuksia, joiden ydinoireena on toiminnan pakonomaisuus.
− Toimintaa jatketaan, vaikka sillä on haitallisia seurauksia esimerkiksi ihmissuhteisiin, rahatilanteeseen tai työelämään. Ja mitä useammin toimintaa tekee, sitä vahvemmaksi riippuvuus muodostuu. Yleisimpiä toiminnallisia riippuvuuksia ovat raha- ja digipelaaminen sekä pornoriippuvuus, kertoo Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtaja Sami Leppämäki.
Päihderiippuvuuksien kaltaisesti myös toiminnalliset riippuvuudet aiheuttavat vieroitusoireita.
− Vieroitusoireita ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, levottomuus ja keskittymisvaikeudet. Vieroitusoireista voikin tunnistaa riippuvuuden itsessään. Miltä esimerkiksi tuntuu, jos ei aloitakaan aamuaan somea selaten? Tai pystyykö lopettamaan digipelin kesken? Aiheuttaako puhelimella olo ongelmia parisuhteessa, mutta silti sitä ei voi vähentää?
Koronapandemian seurauksena myös toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet
Toiminnallisista riippuvuuksista puhutaan huomattavasti vähemmän kuin päihderiippuvuuksista. Ne ovat kuitenkin koronapandemian jäljiltä lisääntyneet entisestään.
− Koronapandemian vuoksi ihmiset eristäytyivät kotiin, minkä seurauksena monelle kehittyi erilaisia riippuvuuksia tai olemassa olevat pahenivat. Yksinäisyys on iso altistava tekijä riippuvuuksille, sillä sitä tyhjyyttä lähdetään täyttämään jollakin muulla.
Nuorilla digipelaaminen on Leppämäen kokemuksen mukaan yleisin riippuvuus.
− Kokemukseni mukaan digipelaaminen on yksi nopeinten yleistyvistä riippuvuuksista. Myös sosiaaliseen mediaan voi jäädä koukkuun. Sekä digipeleistä että somesta voi olla vaikea vierottua, sillä palvelut rakennetaan tarkasti ylläpitämään toimintaa.
Riippuvuus on aivosairaus
Aivoissa toiminnalliset riippuvuudet toimivat samoilla mekanismeilla kuin päihderiippuvuudet. Diagnoosikriteerit ovatkin täysin samat.
− Riippuvuus on aivosairaus: se muokkaa aivojen mielihyväratoja eli vaikuttaa dopamiinitasoon. Tällä on seurasta ihmisen toimintaan, käyttäytymiseen, motivaatioon ja kontrolliin. Riippuvuus ikään kuin vie ihmistä ja heikentää kykyä tehdä oman edun mukaisia päätöksiä, Leppämäki kuvailee.
Mikä tahansa toiminta voi aiheuttaa riippuvuutta, jos se tuottaa tekijälleen jonkinlaista mielihyvää.
− Myös toleranssi usein kasvaa eli toiminnasta tarvitsee aina vain voimakkaampaa ärsykettä, jotta saa saman mielihyväkokemuksen. Esimerkiksi rahapeleissä panokset kasvavat. Mutta mitä pidemmälle riippuvuus etenee, sitä vähemmän ihmiset kuvaavat enää mielihyvää. Pakonomaisuutta ylläpitää tässä vaiheessa enemmän pelko vieroitusoireista kuin positiivisten kokemusten hakeminen.
Riippuvuudet kasaantuvat herkästi samoille ihmisille ja miehillä riippuvuudet ovat yleisempiä
Alttius riippuvuuksiin liittyy Leppämäen mukaan geeneihin, mielenterveyteen sekä sosiaalisiin tekijöihin.
− Miehillä riippuvuudet ovat yleisempiä ja useimmiten kyse on moniriippuvuudesta: esimerkiksi päihderiippuvuus lisää todennäköisyyttä toiminnallisiin riippuvuuksiin. Mielenterveys on puolestaan kahdensuuntainen: masennus liittyy tutkimusten mukaan rahapeliriippuvuuteen ja rahapeliriippuvuus masennukseen. Riippuvuuksille altistaa myös yksinäisyys ja matalampi tulotaso.
Toiminnallisia riippuvuuksia voidaan hoitaa: tärkeintä on hakea apua
− Tärkeintä on tehdä ensimmäinen askel eli lähteä liikkeelle asian kanssa, eikä jäädä yksin. Kotona voi tutustua esimerkiksi erilaisiin ilmaisiin oppaisiin tai vertaistukeen, ja sitten ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Toiminnallisten riippuvuuksien osalta apua on saatavilla, työterveyden kautta tarjoamme sekä matalan kynnyksen tukea kun vaikkapa pelaamiseen liittyvät asiat huolettavat että lyhytpsykoterapiaa toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon, Leppämäki kertoo.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.
Lähestyvä loma ahdistaa – mikä avuksi?
Loma lähenee, mutta työasiat kaatuvat päälle ja perheessä on riitaa lomanvietosta. Liian suuret odotukset ja suorittaminen voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta.
Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.