Mieliystävällinen ja aivoterveellinen loma – kuinka palautua ja ladata akkuja?
Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen Terveystalon vastaavan työterveyspsykologi Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.
Nykyajan arjessa aivot joutuvat jatkuvaan tietotulvaan: puhelimet piippaavat, sähköpostit kilahtelevat ja aikataulut täyttyvät palavereista. Erityisesti tietotyöläiset ovat jatkuvasti tavoitettavissa, mikä rasittaa otsalohkoja – niitä aivojen osia, jotka vastaavat päätöksenteosta, suunnittelusta ja tunteiden säätelystä. Tämä kuormitus näkyy usein hidastumisena ja virheinä työssä, joita ei välttämättä itse huomaa ajoissa.
Siksi loman merkitys aivoterveydelle on valtava – mutta pelkkä lomapäivien viettäminen ei riitä. Palauttava ja mieliystävällinen loma vaatii suunnitelmallisuutta ja aktiivisia valintoja, jotka tukevat sekä mielen että kehon hyvinvointia.
– On hyvä muistaa, että lomakokemus ei ole vain yksilön vastuulla, muistuttaa vastaava työterveyspsykologi Tiina Tuominen.
– Työyhteisöillä – ja erityisesti esihenkilöillä – on tärkeä tehtävä varmistaa, että työntekijöiden lomat ja lomalle siirtyminen mahdollistaa palautumisen. Tämä tarkoittaa avointa puhetta loman tärkeydestä ja ennen kaikkea riittävää suunnitelmallisuutta työpaikalla, jotta lomien aikana ei kerry kohtuuttomia työpaineita, jotka odottavat nurkan takana lomalaisen palatessa töihin. Myös esihenkilön kannattaa pysähtyä miettimään, miten itse irrottautuu kevään kiireistä ja antaa omalle mielelleen luvan levätä, Tuominen jatkaa.
Loma alkaa, kun mieli hengähtää – ei kun kalenteri tyhjenee
Lomalle ei pitäisi rynnätä kuin viimeiseen palaveriin – hikisenä, nälkäisenä ja ajatukset puoliksi kesken. Sen sijaan kannattaa laskeutua lomalle vähitellen, jos se vain on mahdollista.
– Stressihormoni kortisoli pitää kehoa valppaana, mutta kun sen tasot pysyvät jatkuvasti korkeina, aivot alkavat kärsiä. Hippokampus – muistin ja oppimisen keskus – voi jopa kutistua pitkäaikaisen stressin vaikutuksesta. Lomalla stressireaktiot vaimenevat ja hermosto pääsee lepäämään, Tuominen kertoo.
Hän muistuttaa, että keho rauhoittuu, kun vietämme aikaa meille tärkeiden ihmisten kanssa. Pieni hetki halausta, yhteinen ateria tai syvällinen keskustelu voivat palauttaa enemmän kuin yksikään lomakohde.
– Meissä kaikissa on sisäänrakennettu kaipuu yhteyteen. Vahvat sosiaaliset suhteet eivät ole vain mukava lisä – ne ovat aivoterveyden tukipilari. Tutkimukset osoittavat, että merkitykselliset ihmissuhteet vähentävät masennuksen ja ahdistuksen riskiä, tukevat immuniteettia ja jopa pidentävät elinikää.
Palauttava loma = tasapainoinen loma
Joskus ajattelemme lomaa löhöily mielessämme. Vaikka rentoutuminen ja päiväunien sävyttämät päivät ovatkin usein oivallinen tapa aloittaa loma, on aivojen kannalta hyvässä lomassa myös uteliaisuuden herättäviä elementtejä.
– Vaikka riippumatossa loikoilu on ihanaa, aivot rakastavat uteliaisuutta. Aivoissa toimii ns. palkitsemisjärjestelmä, joka vapauttaa dopamiinia, kun koemme jotain uutta ja jännittävää. Uuden äärellä joudumme havainnoimaan tarkemmin, jolloin murehtiminen ja yliajattelu hellittävät. Tämä on myös yksi palautumisen muoto, Tuominen toteaa.
Tasapainoinen loma sisältää aikaa itselle ja mielekkäitä aktiviteetteja, mutta myös joustavuutta ja toisten huomioimista.
– Lomaan kuuluu usein aikatauluttamista ja tarvetta sovittaa yhteen perheen, suvun tai ystävien erilaisia toiveita. On tärkeää, ettei toiveiden ristivedossa unohda omaa itseään, Tuominen muistuttaa.
– Esihenkilöt ovat työssään tavoitettavissa lähes vuoden jokaisena arkipäivänä. Siksi lomalle siirtyminen – ja oman hyvinvoinnin asettaminen etusijalle – vaatii usein tietoista näkökulman muutosta, hän jatkaa.
Aivojen kannalta rentouttava loma ei synny täydellisistä suunnitelmista – vaan armollisuudesta, joustavuudesta ja uskosta siihen, että kaikki järjestyy
Ei ole lomaa eikä elämää ilman yllätyksiä: sadepäivä rantakohteessa, peruutettu lento, huono illallinen. Mutta aivoille ei ole olennaista, menikö kaikki suunnitelmien mukaan – vaan miten reagoit, kun ei mennyt. Aivomme ovat kehittyneet selviytymään muuttuvissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Tämä kyky – resilienssi – on osa ihmisyyttä. Se ei ole vain persoonallisuuden piirre, vaan aivojen toiminnallinen vahvuus.
– Aivomme ovat kehittyneet sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Täysin ennakoitu loma ei ole aivoille välttämättä palauttavin eivätkä pienet yllätykset ja elämän sattumukset hetkauta aivoterveyttä, Tuominen kertoo.
Viisi askelta kohti palauttavaa lomaa
1) Irtaudu työstä tietoisesti
Laskeudu lomalle vähitellen. Suunnittele kevyempi viikko ennen lomaa, karsi kokouksia ja aloita irrottautuminen tietoisesti. Tämä auttaa aktivoimaan parasympaattista hermostoa – kehon omaa palautumisjärjestelmää.
2) Yhteenkuuluvuus ja merkityksellisyys
Kun vietämme aikaa meille tärkeiden ihmisten kanssa, keho rauhoittuu. Halaus, jaettu hetki tai nauru ystävän kanssa voivat toimia tehokkaammin kuin mikään kalliimpi lomakohde. Samalla voimme pohtia, mitkä asiat ovatkaan meille tärkeimpiä tässä elämässä – ja kuinka voisimme tuoda näitä elementtejä osaksi lomaamme sekä miten ne voisivat näkyä myös loman jälkeen arjessa.
3) Taidon hallinta ja uudet kokemukset
Olipa kyseessä uusi ruokaresepti, retki tuntemattomaan paikkaan tai inspiroivan kirjan lukeminen, uudet ärsykkeet virittävät aivojen hermoverkkoja ja lisäävät mielihyvää.
4) Omaehtoisuus ja tasapaino
Jokaisella on tarve tehdä asioita omista lähtökohdistaan. Lomalla tämä voi tarkoittaa rohkeutta ilmaista omia toiveita tai tarpeita, vaikka ne eroaisivat muiden suunnitelmista. Tasapainoinen loma sisältää aikaa itselle ja mielekkäitä aktiviteetteja, mutta myös joustavuutta ja toisten huomioimista.
5) Resilienssi – joustavuutta ja uskoa tulevaan
Kun kohtaamme haasteita ja sopeudumme niihin, hyödynnämme erityisesti etuaivokuorta, joka vastaa harkinnasta ja tunnesäätelystä sekä mantelitumaketta, joka arvioi uhkatilanteita. Resilienssi on kyky sopeutua, joustaa ja säilyttää toivo tulevasta. Se on tärkeä taito, joka vahvistuu myös lomalla, kun opimme ottamaan vastaan elämän sattumia.
Mielen ensiapupakkaus – asiantuntijasisältöjä mielen hyvinvoinnin tueksi
Tarjoamme Terveystalon työterveysasiakkaille maksuttoman Mielen ensiapupakkauksen, joka sisältää digitaalisessa muodossa asiantuntijasisältöä ja harjoitteita tukemaan niin työntekijöiden kuin esihenkilöiden mielen hyvinvointia, palautumista ja voimavaroja. Sisällöt ovat Terveystalon lääketieteen ja mielen asiantuntijoiden laatimia.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.
Tutkimusnäyttö yllättää: Näin mieli vaikuttaa vaihdevuosioireisiin
Uusien hoitosuositusten mukaan psykologinen tuki voi auttaa vaihdevuosissa paitsi mielen hyvinvointiin myös esimerkiksi kuumiin aaltoihin. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.