Tutkimusnäyttö yllättää: Näin mieli vaikuttaa vaihdevuosioireisiin
Uusien hoitosuositusten mukaan psykologinen tuki voi auttaa vaihdevuosissa paitsi mielen hyvinvointiin myös esimerkiksi kuumiin aaltoihin. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?

V
uoden 2024 lopulla Britanniassa päivitetyssä vaihdevuosien hoitosuosituksessa julkaistiin kiinnostava tieto: psykologisesta hoidosta saattaa saada apua paitsi vaihdevuosiin liittyviin mielialaoireisiin ja unettomuuteen, myös kuumiin aaltoihin.
– Tämä oli yllättävää. Kuumien aaltojen hoito ei ole ollut psykologien tai psykoterapeuttien tuttua peruskauraa, sanoo Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen.
Ensisijainen hoito vaihdevuosioireisiin on hormonihoito. Brittiläisen asiantuntijajärjestön British Menopause Societyn hoitosuositusten mukaan psykoterapia voi kuitenkin olla hoitovaihtoehto joko hormonihoidon rinnalla tai ainoana hoitona niille, joille hormonihoito ei sovellu tai jotka eivät sitä halua.
Erityisesti psykologista tukea suositeltiin tarjottavaksi niille, joiden kuukautiset loppuivat varhain, alle 45 vuoden iässä.
Mieli käy vaihdevuosissa läpi paljon muutoksia, joiden merkitys hyvinvoinnille ei sinänsä ole yllätys, sanoo Heiskanen.
– Vaihdevuodet ovat murrosikää tai vanhemmaksi tuloa muistuttava siirtymävaihe. Ihminen käy läpi paitsi hormonaalisia myös roolimuutoksia.
Hedelmällisyyden loppu voi olla helpotus, mutta samalla siihen voi liittyä surua ja luopumista. Myös seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen liittyvät kysymykset voivat aktivoitua.
Heiskasen mukaan vaihdevuodet ovat taitekohta, jossa mielenterveyden häiriöt voivat uusiutua tai niitä voi kehittyä.
– On yllättävää, miten vähän vaihdevuosista puhutaan psykologien koulutuksessa tai ammattikirjallisuudessa, toisin kuin esimerkiksi murrosiästä ja lapsen saamisesta.
Murrosikä ja lapsen saaminen ymmärretään vaiheiksi, jotka järjestävät aivotoimintaa uusiksi.
– Vaikuttaisi siltä, että myös vaihdevuodet ovat aivomyrsky. Vaihe, jossa aivoissa tapahtuu remontti.
"On yllättävää, miten vähän vaihdevuosista puhutaan psykologien koulutuksessa tai ammattikirjallisuudessa." “
Kuolemanpelkoa ja uutta itsevarmuutta
Millaisia vaikutuksia vaihdevuosilla sitten on mielen hyvinvointiin? Muun muassa näin naiset vastasivat Terveystalon huhtikuussa 2025 teettämässä kyselytutkimuksessa.
”Olen ajoittain hyvin uupunut ja mieliala on maassa. Toivottomuuden tunteita, pelkoa, että ei selviä töistä ja arjesta.”
”Nuoruuden paniikkihäiriöoireet palanneet välillä, itsetunto heikentynyt, masennusjaksot pahentuneet.”
”Mielialan vaihtelut ovat välillä jopa hieman pelottavia.”
”Aika usein tunnen itseni rumaksi, vanhaksi, vääränlaiseksi.”
Yleisimpiä vaikutuksia olivat mielialan vaihtelu ja ahdistuneisuuden tunteet. Vaikeimpina koettiin motivaation puute ja energian lasku: ”Tuntuu ettei jaksa, eikä kiinnosta mikään.”
Toisaalta osalla vastaajista kokemus oli aivan toinen:
”Vaihdevuodet eivät ole juurikaan vaikuttaneet mielialaani tai mieleni hyvinvointiin muuten kuin että PMS-depis (masennus) on loppunut.”
”Olen tullut rauhallisemmaksi ja varmemmaksi.”
”Itseluottamus on parempi, olen paljon rauhallisempi ja tyynempi enkä hermostu niin helposti.”
Samoin kuin fyysiset vaihdevuosioireet, myös vaihdevuosien vaikutus mieleen on yksilöllistä. Osalla vaihdevuodet menevät ohi kuin huomaamatta, kun taas osa kärsii vaikeista oireista pitkään.
Suomessa vastikään julkaistun vaihdevuosien Käypä hoito -suosituksen mukaan noin puolet 40–65-vuotiaista naisista kokee mielialan vaihteluita ja alakuloisuutta.
Terveystalon kyselyyn vastanneista lähes puolet (47 %) koki vaihdevuosiin tai esivaihdevuosiin liittyvien mielialaoireiden heikentäneen heidän elämänlaatuaan. Vain noin joka toinen vastaajista oli kuitenkaan hakenut apua tai hoitoa oireisiin.
Psykologinen tuki ja terapia olivat kaikkein vähiten käytettyjä hoitomuotoja, vaikka juuri niiden koettiin auttaneen eniten.
– On kiinnostavaa, että psykologinen apu koettiin niin hyödylliseksi ja samaan aikaan se oli niin alihyödynnettyä. Tämä liittyy varmasti siihen, että vaihdevuosista ja niiden hoidosta puhutaan yhä vähän, Lotta Heiskanen sanoo.
Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen
Uusi lisä vaihdevuosien hoitoon
Myöskään terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole välttämättä osanneet ohjata psykologisen tuen pariin. Terveystalon gynekologian erikoisalajohtajan Satu Wedenojan mukaan psykologinen tuki on tervetullut lisä vaihdevuosioireiden hoitoon.
– Gynekologin näkökulmasta vaihdevuosioireiden hoito on siinä mielessä helppoa, että hormonihoito auttaa valtaosalla oireisiin. On kuitenkin joukko potilaita, joilla kaikki oireet eivät helpotu. Lisäksi on naisia, jotka eivät voi tai halua käyttää hormonihoitoa.
Potilaille saattaa syystä tai toisesta jäädä hormonihoidosta huolimatta esimerkiksi univaikeuksia tai mielialaoireita.
– On ollut hieman surullistakin, ettei heille ole ollut tarjota kohdennettua psyykkistä tukea. Jos ihmiset saavat jatkossa apua mielen tuesta, se voi auttaa monia pärjäämään paremmin vaihdevuosissa.
Wedenoja toivoo, että tieto uusista hoitokeinoista myös madaltaa naisten kynnystä hakeutua hoitoon.
– Moni sinnittelee oireiden kanssa ja tulee vastaanotolle vasta kovassa hoidon tarpeessa. Kynnys hakeutua hoidon piiriin on edelleen korkea monella.
Vastauksena kansainvälisiin hoitosuosituksiin Terveystalo on kouluttanut omia ammattilaisiaan ja kehittänyt ensimmäisenä Suomessa palvelun, joka tarjoaa psykologista ja psykoterapeuttista hoitoa vaihdevuosiin. Jo yli 60 koulutettua ammattilaista tarjoaa Vaihdevuosien mielen tukea.
Vaihdevuosioireiden hoitoon kouluttautuneen psykologin tai psykoterapeutin vastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä. Heiskanen ja Wedenoja kehottavat kuitenkin lähestymään vaihdevuosi-iässä alkaneiden uusien oireiden kanssa ensin gynekologia sen arvioimiseksi, onko oireiden taustalla hormonitoiminta.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologian erikoisalajohtaja Satu Wedenoja
Ajattelulla on väliä
Mitä psykologin tai psykoterapeutin vastaanotolla sitten tapahtuu, ja mihin hoito perustuu?
Moni nainen kuvailee, että esimerkiksi kuumaan aaltoon liittyy myös psyykkinen ahdistuksen tunne. Stressi ja huolestuneisuus pahentavat oireita. Muun muassa näitä asioita pystytään käsittelemään psykologin tai psykoterapeutin vastaanotolla.
Lotta Heiskasen mukaan psykologisella tuella pyritään tunnistamaan ja vähentämään näitä laukaisevia tekijöitä sekä antamaan työkaluja tilanteiden käsittelyyn.
– Kielteinen ajattelu ja suhtautuminen kuumiin aaltoihin lisää ahdistusta. Esimerkiksi ajatus, että ”nyt kaikki tuijottavat, että hikoilen, enkä selviä”.
Seurauksena ihminen saattaa alkaa vetäytyä sosiaalisista tilanteista tai työtehtävistä, jolloin ahdistus ja psyykkinen kuormitus kasvavat ja ongelma laajenee.
– Psykologisella tuella puretaan tällaisia kielteisiä kehiä, jotta toimintakyky olisi parempi, vaikka itse oire ei kokonaan katoa.
Keskusteluissa rakennetaan sallivaa suhtautumista koko elämänvaiheeseen ja hälvennetään häpeää. Sekin ajatus voi auttaa, että kyseessä on normaali elämänvaihe, jota käyvät läpi miljoonat muutkin.
Voi kuulostaa äkkiseltään sanahelinältä, mutta suhtautumisella voi todella olla väliä. Neurotieteilijä ja naisten aivoterveyden tutkija Lisa Mosconi viittaa kirjassaan The Menopause Brain tutkimuksiin, joiden mukaan vaihdevuosiin myönteisesti suhtautuvat naiset raportoivat usein lievemmistä oireista.
"Vaihdevuosiin myönteisesti suhtautuvat naiset raportoivat usein lievemmistä oireista." “
Myös sillä on merkitystä, miten vaihdevuosista yleisesti puhutaan.
– Kulttuureissa, joissa vaihdevuosiin liittyy myönteinen merkitys, esimerkiksi korkeampi status ja vapaus, kiusallisia oireita koetaan vähemmän. Meidän kulttuurissamme vaihdevuosiin liitetään helposti kielteinen hiipuvan naiseuden merkitys, Heiskanen sanoo.
Tästä kertovat myös kyselytutkimuksen vastaukset.
”Koen olevani turha keski-ikäinen ruttuinen punkero, jonka elämä on ohi.”
”Mieli on välillä hyvin matala, kun miettii, että parhaat vuodet naisena on takanapäin.”
”En koe enää olevani tärkeä osa yhteiskuntaa, olen tarpeeton.”
Pelkkää alamäkeä – vai sittenkin uuteen nousuun?
Kohtalaiset tai vaikeat vaihdevuosioireet jopa kolminkertaistavat naisten riskin sairastua masennukseen, käy ilmi vaihdevuosien Käypä hoito -suosituksista. Mielialaoireiden hoidossa onkin tärkeää erottaa, ovatko kyseessä vaihdevuosiin liittyvät mielialaoireet vai psykiatrinen sairaus.
Hoitamattomat vaihdevuosioireet ovat myös yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn ja voivat lisätä sairauspoissaoloriskiä. Psykologiset oireet voivat vaikuttaa työntekoon jopa enemmän kuin esimerkiksi hikoilu.
Heiskanen muistuttaa, että länsimaissakaan vaihdevuodet eivät tutkimusten mukaan kokonaisuutena heikennä psyykkistä hyvinvointia. Vaihdevuosien jälkeen naiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin ennen niitä, ja onnellisuuskäyrä on jyrkän nouseva aina vanhuuteen asti.
Suurimmalla osalla vaihdevuosioireet ovat ohimeneviä ja niihin on olemassa hoitokeinoja, nyt myös psykologisia.
Samaa sanoo Satu Wedenoja. Myönteisen elämänasenteen ylläpitäminen voi olla vaikeaa, jos on juuri vaihdevuosien aallonpohjalla, oireita on paljon eikä saa nukuttua.
– On lohdullista nähdä omiakin potilaita vastaanotolla muutama vuosi hormonihoidon aloittamisen jälkeen, kun tilanne on aivan erilainen. Että eihän tämä ole enää yhtään sellaista kuin silloin!
Vaihdevuosien mielen tuki
Vaihdevuosien mielen tuki on psykologin tai psykoterapeutin antamaa hoitoa vaihdevuosioireisiin, kuten kuumiin aaltoihin, yöhikoiluun, masennusoireisiin, ahdistuneisuuteen, univaikeuksiin ja muutoksiin sopeutumiseen.
Hormonihoito on tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin ja helpottaa usein myös univaikeuksia ja mielialaoireita. Psykologin tai psykoterapeutin tarjoamasta tuesta voi kuitenkin olla hyötyä hormonihoidon rinnalla ja se on hyvä vaihtoehto niille, jotka eivät voi tai halua käyttää hormonihoitoa.
Muu lääkehoito voi olla tarpeen esimerkiksi masennus- ja unioireiden hoitoon, joihin hormonihoidosta tai muista hoidoista ei ole riittävää apua.
Hoitoon kannattaa hakeutua, jos oireet ovat hankalia ja häiritsevät arjessa tai jos itsehoitokeinot eivät tuo riittävää helpotusta niihin.
Lue lisää aiheesta

Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.

"Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa katkonaisia yöunia?"
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa syyskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja vaihdevuosista.

Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.

Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.

Kiinnitä huomiota ainakin näihin – 5 tapaa ehkäistä osteoporoosia
Osteoporoosi eli luukato on sairaus, joka kehittyy usein hitaasti ja huomaamatta. Koska ensimmäinen merkki saattaa olla vasta murtuma, ennaltaehkäisy on keskeisessä roolissa. Luuston terveydestä huolehtiminen on tärkeää läpi elämän, mutta erityisesti ikääntyvän kannattaa panostaa luustoa vahvistaviin valintoihin.