Totta vai tarua: Laskeuma ei aina vaadi leikkaushoitoa
Yleisyydestään huolimatta laskeumiin liittyy monia myyttejä, vaikka kyse on useimmiten hyvin hoidettavissa olevasta vaivasta – laskeumien syntyä on myös mahdollista ennaltaehkäistä itse arkisilla valinnoilla.
Gynekologisessa laskeumassa on kyse virtsarakon, suolen tai kohdun pullistumisesta emättimeen. Oireita aiheuttavista laskeumista arvioidaan kärsivän jopa 10 % naisista ja laskeumaleikkaus onkin yksi yleisimmistä gynekologisista leikkauksista – Suomessa laskeumaleikkauksia tehdään vuosittain arviolta yli 4000.
1. “Laskeuma näkyy aina ulospäin”
Tarua. Lievä laskeuma voi aiheuttaa vain paineen tai pullistumisen tunnetta emättimen sisäpuolella ilman ulkopuolelle näkyviä muutoksia. Myös virtsaoireet kuten virtsaamisvaikeus, tihentynyt virtsaamistarve, virtsankarkailu tai ulostamisongelmat voivat kieliä emättimen laskeumasta. Vain osa laskeumista ulottuu emättimen ulkosuulle, jolloin ne ovat helposti havaittavissa – kookkaat laskeumat voivat tuntua ja näkyä pullistumana emättimen ulkosuulla.
2. ”Laskeuma voi parantua itsestään”
Totta. Laskeumia on eri vaikeusasteisia, ja myös niiden oireet riippuvat pitkälti laskeuman koosta ja sijainnista. Raskauden aikana ilmenevät laskeumaoireet korjaantuvat usein synnytyksen jälkeen – tässä lantionpohjan lihaksia vahvistavat harjoitteet voivat toimia tehokkaana apuna. Oireetonta laskeumaa ei välttämättä tarvitse hoitaa ollenkaan.
3. “Laskeuma ei aina vaadi leikkaushoitoa”
Totta. Leikkaus on vain yksi hoitovaihtoehto ja useimmissa lievissä laskeumissa leikkaus ei ole tarpeen. Lantionpohjan lihasharjoittelu, laskeumarengas tai muut apuvälineet voivat merkittävästi lievittää oireita, ja usein tämä riittää – leikkaus tosin on ainoa keino laskeuman korjaamiseksi. Leikkaus tulee ajankohtaiseksi silloin, kun oireet häiritsevät päivittäistä elämää ja muista hoitomenetelmistä ei ole apua.
4. “Laskeuma voi tulla vain synnyttäneille naisille”
Tarua. Raskaudet ja synnytykset ovat merkittävä riskitekijä laskeumien kehittymiselle, mutta eivät ainoa. Iän myötä tapahtuvat hormonaaliset muutokset, kuten estrogeenin väheneminen vaihdevuosien jälkeen, heikentävät emätintä ympäröiviä tukikudoksia ja lisäävät laskeuman riskiä. Lisäksi esimerkiksi pitkäkestoinen ummetus, runsas fyysinen kuormitus, ylipaino, aiemmat lantion alueen leikkaukset ja emättimen kautta tehty kohdunpoisto voivat altistaa laskeuman kehittymiselle.
5. “Laskeuma on erityisesti ikääntyvien vaiva”
Totta ja tarua. Laskeumia voi esiintyä jo keski-iässä, mutta riski laskeumien syntyyn kasvaa merkittävästi yli 60-vuotiailla.
6. “Laskeuman kanssa ei saa harrastaa liikuntaa”
Tarua. Urheilua ja liikuntaa saa laskeumasta huolimatta harrastaa omien tuntemusten mukaan huoletta. Jos laskeuma aiheuttaa hankalia oireita tai liikunta pahentaa esimerkiksi pullistumisen tunnetta, voivat emättimeen asetettavat tuet helpottaa oireita ja palauttaa liikkumisen ilon. Laskeumatuen, kuten laskeumarenkaan tai -kuution käytön aloitus onnistuu gynekologin tekemän tutkimuksen perusteella.
7. ”Laskeumien syntymistä ei voi ennaltaehkäistä”
Totta ja tarua. Tutkimukset osoittavat, että säännöllinen liikunta, painonhallinta ja lantionpohjan lihaskuntoharjoittelu omatoimisesti tai lantionpohjan ongelmiin erikoistuneen fysioterapeutin ohjauksella voivat hidastaa laskeuman etenemistä tai jopa ehkäistä sen syntymisen. Myös riittävä kuidunsaanti ja ummetuksen hoitaminen ovat tärkeitä ennaltaehkäisykeinoja etenkin iäkkäämmillä.
Jos laskeuman aiheuttajana kuitenkin on raskauksien ja synnytysten sekä ikääntymisen aiheuttama kudosten voimakas venyminen, ei lihaksiston vahvistamisella välttämättä pystytä ehkäisemään laskeuman syntymistä.
8. “Laskeuma lopettaa seksielämän”
Tarua. Useimmat lievät laskeumat eivät estä yhdynnän harrastamista eivätkä aiheuta epämukavuutta yhdynnässä. Jos laskeuma on voimakasoireinen ja kookas, yhdynnässä voi esiintyä hankaluutta ja kipua. Emättimen limakalvojen paikallishoito ja liukuvoiteen käyttö auttavat kuitenkin useimmiten jatkamaan seksielämää.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Gynekologi
Lue lisää aiheesta
"Onko lisäravinteista apua nivelrikon hoidossa?"
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Rami Madanat vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin koskien nivelvaivoja ja nivelrikkoa.
”Mitä tutkimuksia valinnanvapauskokeiluun kuuluu ja mitä ne maksavat?”
Terveydenhuollon palveluiden johtava ylilääkäri Jukka Pitkänen ja johtava yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä vastaavat asiakkaiden kysymyksiin koskien Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua.
Lääkärin 5 vinkkiä Joulupukille verenpaineen alentamiseen
Joulunalusajan tehtävälista saattaa nostattaa sykettä muuallakin kuin vain Joulupukin ja tonttujen työpajassa. Terveystalon johtava lääkäri Marja-Leena Hyypiä laati viisi arkista vinkkiä verenpaineesta huolehtimiseen – näitä kannattaa testata niin Korvatunturilla kuin kotona.
"Pitääkö olla huolissaan, jos ei muista enää vanhoja tuttuja?"
Geriatrian erikoislääkäri ja dosentti Minna Raivio vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin koskien muistia ja muistihuolia.
Ota nämä terveysrutiinit tavaksi, kun täytät 80
Terveystalon asiantuntijat listasivat terveysrutiinit, jotka auttavat sinua pitämään itsesi kunnossa iän karttuessa. Lue lääkärien, ravitsemusterapeuttien, psykologin ja fysioterapeutin vinkit.
”Mikä helpotus!” – turkulainen Ritva Salmenoksa sai yleislääkäriltä nopean avun
Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille 28,20 euron hintaan. Terveystalossa lääkärillä käynyt Ritva Salmenoksa sai terveyshuoleensa apua ja vinkkaa nyt kokeilusta myös ystävilleen. – Vastaanotoilla hoidetaan sairauksia, jotka olisi jo pitänytkin hoitaa, sanoo useita kymmeniä valinnanvapauskokeilun vastaanottoja pitänyt lääkäri Tapani Strander.