Miltä näyttää naisen terveys vaihdevuosien väistyttyä? Gynekologi kertoo, mitä kaikkien tulisi tietää postmenopaussista
Mikä on postmenopaussi ja miten omasta terveydestään voi huolehtia vaihdevuosien jälkeen? Gynekologian erikoisalajohtaja Satu Wedenoja listaa kolme käytännön vinkkiä.
Elämää ilman estrogeenia
Vaihdevuosien jälkeen eli postmenopaussissa munasarjojen estrogeenituotanto on lakannut pysyvästi. Kuukautisia ei enää tule, ja kuukausittainen hormonivaihtelu jää sekin oireineen pois. Vaikka vaihdevuodet voivat herättää monenlaisia mietteitä, monelle vaihdevuosien jälkeinen aika nostaa pintaan myös helpotuksen tunteen – keho saattaa tuntua ennakoitavammalta ja arki sen myötä tasaisemmalta. Enää ei tarvitse myöskään miettiä raskauden ehkäisyä.
Vaihdevuosioireet, kuten kuumat aallot, mielialavaihtelut, yöhikoilu ja unihäiriöt, helpottavat nekin keskimäärin noin seitsemän vuoden kuluessa menopaussista. Gynekologian erikoisalajohtaja Satu Wedenoja, mitä toivoisit kaikkien tietävän postmenopaussista?
”Vaihdevuodet ja niihin liittyvät oireet helpottuvat kaikilla iän myötä. Menopaussin jälkeen naiset kokevatkin elämänlaatunsa yleensä hyväksi ja ovat tyytyväisiä elämäänsä. Gynekologin vastaanotolle on tärkeää hakeutua, jos uusia oireita kuten poikkeavia vuotoja tai lantion alueen kipuja ilmenee: rintasyöpä ja gynekologiset syövät ovat iäkkäiden naisten yleisimpien syöpien joukossa. Myös rintojen oireita tai muutoksia voidaan tutkia gynekologin vastaanotolla.”
Vaihdevuosien aikana hormonihoitoa käytetään ensisijaisesti elämänlaatua heikentävien oireiden hoitoon. Käypä hoito -suositusten mukaan noin 60 vuoden iässä voidaan harkita hoidon annoksen pienentämistä tai lopettamista, jos oireet ovat hallinnassa. Hormonihoidolle ei kuitenkaan ole ehdotonta yläikärajaa. Mikäli oireet jatkuvat ja vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin, hoitoa voidaan tarvittaessa jatkaa lääkärin seurannassa myös pidempään.
Menopaussin jälkeen naiset kokevat elämänlaatunsa yleensä hyväksi. “
Limakalvojen kuivuus koskettaa kaikkia
Estrogeenin puute aiheuttaa postmenopaussissa emättimen ja virtsateiden limakalvojen ohenemista ja kuivumista. Tämä ei ole ohimenevä vaiva, vaan pysyvä tila ilman paikallista hormonihoitoa. Paikallinen estrogeenihoito onkin useimmille naisille tärkeä osa intiimiterveyttä vaihdevuosien jälkeen, erityisesti jos kuivuuden lisäksi esiintyy toistuvia virtsatieinfektioita.
Emättimeen pari kertaa viikossa käytettävät valmisteet lievittävät kuivuuden tunnetta, vähentävät kirvelyä ja ehkäisevät myös virtsatieinfektioita sekä virtsankarkailua. Paikallishoidon rinnalle saatetaan myös tarvita kosteuttavia hoitotuotteita ulkosynnyttimien iholle ja limakalvoille. Yhdynnöissä liukuvoiteen käyttö voi parantaa mukavuutta ja nautintoa.
”Paikalliset estrogeenivalmisteet vahvistavat emättimen limakalvoja ja lisäävät niiden kosteutta. Ilman estrogeenivaikutusta emättimen limakalvot ovat iän myötä ohuet ja kuivat. Valkovuotoa ei yleensä ole juuri lainkaan. Kuivuus voi aiheuttaa ärsytysoireita ja voimakasta kipua yhdynnöissä. Kuivuus myös altistaa emätintulehduksille ja virtsatieinfektioille. Mikäli kuivuusoireita ei ole, hoitoakaan ei välttämättä tarvita", kertoo Wedenoja.
"Paikallisesta hormonihoidosta ei imeydy merkittäviä määriä estrogeenia verenkiertoon. Siten paikallishoito ei lisää tukos- tai syöpäriskiä. Vaikka rintasyövän sairastaneille suositellaan ensisijaisesti hormonittomia paikallishoitoja, hankaliin kuivuusoireisiin voi käyttää paikallista hormonihoitoa. Emättimeen käytettävien hormonivalmisteiden ei ole todettu lisäävän rintasyövän uusiutumisen riskiä syövän sairastaneilla.”
Mikä muu muuttuu menopaussin jälkeen?
Vaihdevuosien väistyttyä paino pyrkii usein nousemaan, keskimäärin vajaan kilon vuodessa. Rasvaa myös kertyy aiempaa herkemmin juuri keskivartalolle, mikä voi tutkitusti aiheuttaa kolesteroliarvojen sekä verenpaineen kohoamista. Nämä muutokset puolestaan lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Vaihdevuosien jälkeinen aika limittyy usein eläköitymisen kanssa, jolloin sekä vaihdevuosioireiden että työelämän paineiden väistyessä voi tarjoutua oivallinen hetki ottaa oma hyvinvointi tavoitteeksi. Säännöllinen unirytmi ja riittävä palautuminen ovat yhä tärkeämpiä iän myötä. Myös säännöllinen liikunta sekä monipuolinen, painonhallintaa tukeva ravitsemus ovat keskeisiä keinoja paitsi hyvinvoinnin ylläpitämisessä myös terveysriskien ennaltaehkäisemisessä. Luuston terveyden kannalta riittävä proteiinin, kalsiumin ja D-vitamiinin saanti on erityisen tärkeää postmenopaussissa.
Mikäli omat elintavat kaipaavat viilausta, ei muutostarpeen kanssa kannata jäädä yksin – esimerkiksi elintapalääketieteeseen perehtynyt lääkäri voi auttaa löytämään omaan arkeen sopivat keinot panostaa kehon ja mielen hyvinvointiin sekä puuttua riskitekijöihin tarvittaessa myös lääkehoitoa hyödyntämällä.
Lue myös: Ota nämä terveysrutiinit tavaksi viimeistään, kun täytät 60 ja Millaisin keinoin yli 70-vuotias voi huolehtia terveydestään? Tee nämä 9 asiaa joka päivä
Milloin gynekologille vaihdevuosien jälkeen – entäpä papa-kokeeseen?
Hormonihoitoa käytettäessä seuranta tapahtuu yleensä gynekologin tai muun hoitavan lääkärin vastaanotolla vuoden tai kahden välein. Jos hormonihoitoa ei käytetä, gynekologille hakeudutaan postmenopaussissa useimmiten oireiden, kuten limakalvojen kuivuuden, virtsankarkailun tai laskeumaoireiden takia. Mutta entä, jos oireita ei ole?
”Jos gynekologisia oireita tai riskitekijöitä ei ole, rutiinitutkimuksesta ei todennäköisesti ole hyötyä. Aiempien vuosittaisten gynekologikäyntien sijaan monet käyvätkin gynekologilla harvemmin. Usein gynekologilla käydään parin vuoden välein hormonihoidon seuraamiseksi ja reseptien uusimiseksi. Jos hormonihoito ei ole käytössä, yleensä gynekologiset oireet tuovat potilaan vastaanotolle", Wedenoja kertoo.
"Iän myötä tärkeintä onkin hakeutua gynekologille, jos uusia tai poikkeavia oireita ilmenee. Menopaussin jälkeinen emätinverenvuoto on aina syy hakeutua tutkimuksiin. Se voi olla merkki kohtusyövästä tai muusta gynekologisesta sairaudesta. Myös muut gynekologiset oireet kuten alavatsakivut tulee selvittää, sillä gynekologiset syövät kuuluvat iäkkäiden naisten yleisimpiin syöpiin. Kohdun laskeumat yleistyvät niin ikään iän myötä. Siksi myös niiden oireet kuten paineen tai pullistumisen tunne emättimessä, virtsaamisvaikeus tai ulostamiseen liittyvät ongelmat tulee aina tutkia.
Käypä hoito –suosituksen mukaisesti seulontaiän ylittäneille on syytä tehdä HPV-testi tai papakoe korkeintaan 5 vuoden välein, jos seulontahistorian aikana on hoidettu esiastemuutos. Jos hoidettuja muutoksia ei ole, näytteitä otetaan gynekologin harkinnan mukaan korkeintaan 5 vuoden välein.”
3 vinkkiä vaihdevuosien jälkeiseen hyvinvointiin
- Pyri noudattamaan säännöllistä unirytmiä ja nukkumaan 7–8 tuntia yössä. Se tukee terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa painonhallinnassa.
- Syö terveellisesti ja pyri noudattamaan säännöllistä ateriarytmiä. Kasvisten ja marjojen lisääminen ruokavalioon on helppo tapa parantaa ruokavalion koostumusta.
- Liiku riittävästi joka päivä. Kansalliset liikuntasuositukset ovat hyvä ohjenuora: lihasvoimaa lisäävää harjoittelua suositellaan kaksi kertaa viikossa ja muuta reipasta liikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa.
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
Mikä on metabolinen ikä ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut?
Terveystalon uusi tutkimus paljastaa kuinka kehosi ikääntyy. Metabolinen ikä tekee näkyväksi biologisen vanhenemisen.
Totta vai tarua: Laskeuma ei aina vaadi leikkaushoitoa
Yleisyydestään huolimatta laskeumiin liittyy monia myyttejä ja myös virheellisiä uskomuksia, vaikka kyse on useimmiten hyvin hoidettavissa olevasta vaivasta. Tiesitkö esimerkiksi, että laskeumien syntyä on myös mahdollista ennaltaehkäistä itse arkisilla valinnoilla?
”Aina saa kysyä, jos hinta mietityttää” – 5 esimerkkiä valinnanvapauskokeilun lisätutkimusten hinnoista
Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu on kerännyt asiakkailta kiitosta erityisesti nopeasta ja mutkattomasta hoitoon pääsystä sekä läpinäkyvästä hinnoittelusta. Johtava lääkäri Marja-Leena Hyypiä antaa viisi käytännön esimerkkiä mahdollisten lisätutkimusten hinnoista – ja kehottaa kysymään rohkeasti lisää.
"Onko lisäravinteista apua nivelrikon hoidossa?"
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Rami Madanat vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin koskien nivelvaivoja ja nivelrikkoa.
Laaja 200 000 näytteen aineisto: Nightingale-tutkimus paljastaa yhteyden sairastumisriskien ja sairauspoissaolojen välillä
Terveystalon työterveyspalveluissa hyödynnettävän suomalaisen Nightingale-tutkimuksen data paljastaa selkeän yhteyden elintapasairauksien riskien ja sairauspoissaolojen välillä. Poikkeuksellisen laaja yli 200 000 asiakkaan aineisto osoittaa, että matalan sairastumisriskin henkilöillä poissaoloja oli kertynyt merkittävästi vähemmän, kun taas korkean riskin ryhmissä poissaoloja oli runsaammin. Tulokset kertovat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksestä työkyvyn ja yritysten kilpailukyvyn turvaamisessa.