Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.
Työelämä on historian saatossa aina läpikäynyt muutosjaksoja, jotka ovat muuttaneet työn luonnetta ja rakenteita. Teollisessa vallankumouksessa käsityöläisammattien tilalle tulivat tehdastyöt ja syntyi uusia työrooleja ja organisaatiomalleja, jotka edelleen kehittyvät teknologian myötä. Myös 1900-luvun loppupuolen globalisaatio ja tietotekniikan vallankumous olivat keskeisiä käännekohtia, jotka vaikuttivat työpaikkojen ja ammattien muutoksiin. Vuorenmaan mukaan nykyinen työelämän murros on historian janalla aikajakso, missä organisaatioiden menestyminen on kiinni kyvystä johtaa kulttuuria jossa on mahdollista oppia-pois ja oppia, innovoida hyödyntäen teknologioita uudenlaisen tekemisen rakentamiseen.
– Työelämän muutoksen ytimessä on vaade pois oppimisesta ja mahdollisuus uuden oppimiseen. Tässä keskeinen elementti on psykologinen turvallisuus, sillä oppiminen vaatii turvallisen ympäristön, jossa ihmiset voivat esittää kysymyksiä ja ideoita ilman pelkoa pilkasta. Yksilöiden harteille uuden oppimista ei voi jättää, jotta organisaatiot säilyttävät kilpailukykynsä, niiden on integroitava oppiminen osaksi arjen työtä ja tuettava työntekijöitä aktiivisesti tässä kehityksessä, Vuorenmaa sanoo.
Neljännen teollisen vallankumouksen teknologiat tarjoavat mahdollisuuden luoda kestävä työelämä globaalisti, mutta mikään ei tapahdu itsestään, kaikki riippuu meistä.
Teknologian käyttöönotto ei ole itseisarvo. Jotta sen hyödyt realisoituvat, johtajien on arvioitava kriittisesti, mitkä ratkaisut tukevat liiketoimintaa ja työtä – ja vältettävä tehottomuutta aiheuttavia villityksiä. “
Hertta Vuorenmaa
Tulevaisuuden työelämä on juuri niin hyvää, kuin haluamme siitä tehdä
Teknologian käyttöönotto ei automaattisesti tuo mukanaan positiivisia muutoksia, vaan vaatii systeemistä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon ihmisten tunteet ja heidän reaktionsa muutoksiin.
– Tunteiden johtamisessa on kyse siitä, miten organisaatiot voivat ymmärtää ja ohjata työntekijöidensä tunteita osana muutosta. Innostuneet työntekijät voivat toimia muutoksen moottoreina, kun taas häpeää kokevat on tärkeä tunnistaa ja kohdata heille sopivin tukikeinoin. Muutoksen onnistuminen edellyttääkin kokonaisvaltaista tunneymmärrystä ja tunteiden tietoista johtamista, Vuorenmaa toteaa.
Kriittisesti, ihminen keskiössä ja omista lähtökohdista
Uuden ajan johtajuus vaatii johtajilta proaktiivisuutta, tunteiden ymmärtämistä ja jatkuvaa oppimista. Vuorenmaa listaa konkreettisia vinkkejä, joiden avulla kukin voi kehittyä johtajana ja auttaa organisaatiotansa menestymään muutoksen keskellä.
1) Ole avoin muutokselle
Koita tunnistaa omia työelämään liittyviä vakiintuneita ajatuksiasi ja haasta niiden pysyvyyttä. Näytä esimerkkiä olemalla avoin uusille ideoille ja muutoksille. Uudistusten läpivienti vaatii joustavuutta ja sopeutumista.
2) Kuuntele työntekijöitä ja johda heidän tunteitaan
Kysy ja kuuntele työntekijöiden näkemyksiä ja tunteita, jotta ymmärrät heidän tarpeensa ja huolensa. Tunteiden johtaminen on yhtä tärkeää kuin käytännön johtaminen. Luo ilmapiiri, jossa työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi.
3) Oppiminen ja pois oppiminen
Kannusta jatkuvaan oppimiseen ja pois oppimiseen, jotta organisaatio voi sopeutua jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön. Luo tilaa oppimiselle ja rakenna kulttuuria, mikä mahdollistaa psykologisesti turvallisen kasvun.
4) Hyödynnä teknologiaa tarkoituksenmukaisesti
Teknologia tarjoaa valtavia mahdollisuuksia. Hyödynnä uusinta teknologiaa tehokkuuden ja kestävyyden lisäämiseksi.
Lue lisää aiheesta
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Työterveyspsykologeille lisää osaamista organisaatiotason ongelmanratkaisuun
Vuoden 2025 aikana 21 Terveystalon pitkän linjan työterveyspsykologian ammattilaista kasvattaa osaamistaan organisaatiotason ongelmanratkaisusta Suomen ensimmäisessä yksityisen toimijan koskaan toteuttamassa organisaatiopsykologian koulutusohjelmassa.
Terve Työelämä -barometri 2025: Kuinka varmistamme, että suomalainen työelämä pysyy kilpailukykyisenä ja terveenä tulevaisuudessa?
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalo kartoittaa suomalaisen työelämän inhimillistä tehokkuutta
Terveystalo selvittää työikäisille suunnatulla kyselytutkimuksella kuinka hyvinvointi ja organisaation suorituskyky yhdistyvät suomalaisilla työpaikoilla. Kaikille avoin kyselytutkimus on osa keväällä 2024 käynnistynyttä Inhimillisesti tehokas -ohjelmaa. Kyselyn ja ohjelman tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2025.
Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa
Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.
3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”
Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Kuinka tehdä työelämästä inhimillisesti tehokasta ja kestävää?
Mitä työpaikoilla pitäisi tehdä toisin, jotta työntekijät jaksaisivat paremmin? Tekemisen tahti kiihtyy ja kiihtyy, mutta osataanko kovassa vauhdissa toimia enää järkevästi ja kestävästi? Miten voisimme rakentaa työelämää, joka tukee kestävällä tavalla ihmisten hyvinvointia? Näihin kaikkiin kysymyksiin haetaan ratkaisuja Terveystalon organisaatiopsykologian tiimin käynnistämässä vuoden mittaisessa hankkeessa, jossa tarkastellaan vuoden ajan suomalaisen työelämän tilaa ihmisten ja organisaatioiden hyvinvoinnin sekä inhimillisen tehokkuuden ja kestävyyden näkökulmista.
Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Työpaikoilla toistuvat samat ystävyyden ilmiöt kuin lapsilla kouluissa
Haluamme tuntea itsemme hyväksytyksi ja nähdyksi omana itsenämme, olemme sitten lapsia tai aikuisia. Parhaan ystävän kanssa tätä voi kokea vahvemmin kuin isossa ryhmässä, mutta työpaikoilla sydänystävyydet voivat aiheuttaa myös haasteita.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää
Siirry Terveystalon yrityssivustoon
Tule yritysasiakkaaksi
Tarjoamme monipuoliset työterveyspalvelut kaikenkokoisille yrityksille Suomessa. Asiantunteva tiimimme, sujuvat toimintamallit ja ennakoivat työkykyjohtamisen työkalut varmistavat laadukkaan työterveysyhteistyön ja tuen esihenkilöille. Kattavan toimipaikkaverkostomme ja palkittujen digitaalisten asiakaskanavien kautta työntekijäsi pääsevät nopeasti hoitoon juuri oikealle asiantuntijalle. Me keskitymme terveyteen, jotta sinä voit keskittyä työntekijöiden hyvinvointiin ja yrityksesi menestykseen.
Ajankohtaista työterveydessä
Mistä työelämässä tällä hetkellä keskustellaan? Tältä sivulta löydät työterveyden ajankohtaiset uutiset, artikkelit ja tietopaketit sekä tietoa tulevista webinaareista, tapahtumista ja koulutuksista. Tutustu työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen ja työterveyden vaikuttavuuteen liittyviin aiheisiin.
Tilaa työterveyden uutiskirje yrityspäättäjille
Haluatko saada työn ja terveyden ajankohtaisia puheenaiheita sähköpostiisi? Uutiskirjeemme tarjoilee luettavaa muun muassa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen sekä työterveyden vaikuttavuuteen liittyen. Uutiskirje on suunnattu yritysten edustajille, yritysjohdolle, liiketoimintapäättäjille ja yrittäjille.