Meinaako ruutu viedä koko käden? Psykologin terveiset kesälomalle
Lasten ruutuaika pohdituttaa monia vanhempia, ja etenkin kesällä asia voi nousta esiin tavallistakin voimakkaammin. Lue alta psykologimme Tania Virintien ruutuaikaterveiset kesälomalle.
"Moni lapsi ja nuori viettää kesälomalla enemmän aikaa itsekseen ja ilman ohjattua toimintaa. Tylsyyden hetkinä veto laitteiden pariin ajan kuluttamiseksi voi olla todella suuri.
Aikuisen on hyvä muistaa, että lapset ja nuoret eivät ole vielä kehityksellisesti valmiita säätelemään itse laitteiden käyttöä – he tarvitsevat siihen aikuisen tukea ja rajoja.
Yksi aikuisen tärkeä tehtävä kesälomalla onkin tukea lasten ja nuorten toiminnanohjausta suunnittelemalla esimerkiksi itsenäisten hetkien varalle riittävästi mielekästä ohjelmaa ja tekemistä.
Joskus kesäloma voi myös nostaa lapsessa pintaan kivuliaita merkityksettömyyden tunteita, jos kaverisuhteita on niukasti tai lapsi kokee olevansa liikaa yksin. Lasten ja nuorten kanssa onkin hyvä keskustella siitä, miten he kokevat itsekseen olon.
On myös hyvä muistaa, että niin pieniä kuin isompiakin lapsia usein auttaa se, jos ennen tai jälkeen itsekseen olon yhdessäoloa voi tankkailla."
Lasten ja nuorten kanssa on hyvä keskustella siitä, miten he kokevat itsekseen olon. ”
Tania Virintie, psykologi ja psykoterapeutti
Vanhemmat toimivat mallina myös puhelimen käytössä
Ruutuaikaa pohtiessa on hyvä pitää mielessä, että vanhempi mallintaa lapselle omilla tavoillaan sitä, miten ja kuinka paljon puhelinta sopii käyttää. Digilaitteiden käyttöön liittyvistä säännöistä voikin olla hyötyä koko perheelle.
– Lapselle erityisen arvokkaita ovat päivittäiset hetket, jolloin aikuinen on hänelle läsnä ilman, että huomio jakautuu samalla älypuhelimeen tai vaikka töihin. Myös me aikuiset kaipaamme toiselta jakamatonta huomiota. Näissä hetkissä syntyy kokemus siitä, että on toiselle tärkeä, Tania muistuttaa.
Lue myös:
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Liiallinen ruutuaika haastaa lasten tunne- ja itsesäätelytaitoja
Psykoterapeutti (yksilöterapia), Psykologi
Lue lisää aiheesta
Supermarsun kaverikirja: Karin Blomgren
Supermarsun kaverikirjassa esittäytyvät Lasten Terveystalon asiantuntijat. Tällä kertaa kaverikirjan kysymyksiin vastaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren, joka kertoo muun muassa parhaan vinkkinsä lääkärikäyntiä jännittävälle lapselle ja paljastaa oman supervoimansa.
”Onko harrastaminen tärkeää lapsen itseluottamuksen kehitykselle?”
Psykologi ja psykoterapeutti Anu Heikkilä vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin lapsen itseluottamuksesta ja minäkuvasta.
"Pitääkö lapsen syödä aina lautanen tyhjäksi?"
Syö edes lihat! Useimmat meistä muistavat lapsuudesta tutun maanittelun, ja päätyvät silti käymään samoja taisteluja omien lasten kanssa. Lastenpsykiatri ja perheterapeutti Minna Sarelahti toivoo armollisuutta perheiden ruokailuhetkiin ja kertoo, miten syömisestä voi tulla nautinnollisempi kokemus.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.
Myrskyääkö teilläkin? Psykologin 5 vinkkiä tunnesäätelyyn
Avain rauhaisampaan arkeen voi löytyä tunnetaitojen harjoittelusta, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie.